Lex Kittilä koskisi kaikkia kuntia, ei vain Kittilää – Seitsemän tärkeää kysymystä ja kunnon vastaukset

Uutisanalyysi: Kuntajärjestelmä vaikeni Kittilän päätöksenteon kriisistä liian kauan.
Kotimaa 29.3.2016 10:40

Joskus käy niin, että verovaroin kustannetussa julkisessa hallinnossa pettää koko valvontajärjestelmä ja tapahtuu jotakin täysin ennakoimatonta.

Ja joskus käy jopa niin, että kesken kauheuksien havaitaan, ettei valvontajärjestelmää ole olemassakaan.

Näin tapahtui ”tapaus Kittilän” kohdalla.

Lex Kittilä antaisi valtiolle puuttumiskeinoja kunnan päätöksenteon kriisiytyessä.

Seuraavassa seitsemän tärkeää kysymystä Lex Kittilästä – ja vastaukset perusteluineen.

 

1. Miten tällaiseen tilanteeseen jouduttiin?

Lex Kittilää valmistellaan siksi, että kunnallisella itsehallinnolla on niin vahva perustuslain suoja, ettei ulkopuolisilla ole puuttumiskeinoja kunnan päätöksentekoon edes laajan rikostutkinnan koskiessa kuntaa ja päätöksentekijöitä.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto tiedotti 21. maaliskuuta 2016, että kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) on asettanut oikeustieteen lisensiaatti Kari Prättälän selvittämään kuntalain säännöksiä, joilla ”voitaisiin puuttua tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus ovat vaikeutuneet esteellisyyssäännöksien ja rikostutkinnan johdosta”.