Leuto talvi = sitkeä flunssa? Urbaanilegendaa

Kotimaa 13.1.2012 16:30

Runsastunut mykoplasma selittää osittain viikkoja kestävät flunssat. Kohta iskee ärhäkkä influenssa.

Kuva Jarno Mela / Lehtikuva.

Kurkku kutittaa, yskittää, nenä vuotaa. Samaa jatkuu viikosta toiseen, välillä helpottaa, mutta sitten oireet palaavat. Moni miettii nyt, ovatko lämmin syksy ja leuto alkutalvi syypäitä pitkittyneeseen flunssaan.

Tappaako reipas pakkanen pöpöt ja pitää flunssat kurissa?

”On urbaani legenda, että kovat pakkaset suojaisivat hengitystieinfektioilta”, sanoo ylilääkäri Markku Kuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Hengitystieinfektioita esiintyy eniten juuri talvella, jolloin lukuisia eri viruksia on liikkeellä.”

RS-virus voi aiheuttaa etenkin lapsille sitkeän taudin. Aikuisten pitkittyneen flunssan taustalla saattaa olla bakteeri, joka alkoi yleistyä Suomessa vuonna 2010.

”Mykoplasma voi osaltaan selittää sitkeää flunssaa. Se esiintyy 4-7 vuoden sykleissä, edellinen huippu oli vuonna 2005.”

Mykoplasman oireet vaihtelevat tavallisesta flunssasta keuhkokuumeeseen.

”Sitten kun iso osa väestöä on saanut tartunnan ja sitä kautta vasta-aineita, mykoplasmalla ei ole tilaa liikkua”, Kuusi kuvaa.

Mutta pian Suomeen iskee vielä ankarampi tauti, kausi-influenssa. Kun osa suomalaisista on sairastanut sikainfluenssan ja saanut suojan H1N1-tyyppistä virusta vastaan, nyt leviää viruksen H3N2-tyyppi.

Euroopassa epidemia on päällä kolmessa maassa, Suomeen se saapuu lähiviikkoina.

”H3N2:n taudinkuva on ikävä. Se aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta, etenkin ikääntyneille ja muille riskiryhmille”, Kuusi sanoo.

”Viruksen takia sairastumiset, sairaalahoidot ja kuolemantapauksetkin lisääntyvät.”

Sikainfluenssa H1N1 oli viime vuosina etenkin lasten ja nuorten tauti. Kuusi muistuttaa, että H3N2 leviää myös lasten keskuudessa.

”Pienet lapset ovat myös erittäin tehokkaita levittäjiä, jopa viikkojen ajan. Jos rokottamattomia lapsia on paljon, hoitopaikoissa voi syntyä paikallisia epidemioita.”

Narkolepsiakohun takia vanhempien into rokottaa lapsia influenssaan vastaan on pudonnut selvästi. Aamulehden mukaan Tampereella rokotettiin viime syksynä 900 alle 3-vuotiasta, kun vuonna 2010 rokotettavia lapsia oli vielä 1400.

”Rokotteen voi vielä ottaa, sillä epidemia ei ole alkanut. Täysi suoja kehittyy noin kahdessa viikossa rokotuksen jälkeen”, Kuusi sanoo.

Rokotuskaan ei takaa sitä, että ärhäkkään influenssaan ei sairastuisi.

”Rokotesuoja on kohtuullinen, noin 70 prosenttia, kun tuhkarokkorokotteessa se on yli 90 prosenttia”, Kuusi vertaa.