Hei naapuri, kuuntele Ozzya

biologia

Olemme eläneet lepakoiden kanssa rinnakkain jo luolista lähtien. Silti tiedämme niistä hämmästyttävän vähän. Tutkijat etsivät vastauksia jopa soittamalla niille metallimusiikkia.

Teksti
Mari Pihlajaniemi
Kuvat
Marjo Tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kattolautojen raoista siilautuu auringon valoa. Hämärässä erottuu monenlaisia puisia laitteita, joiden mennyttä käyttötarkoitusta voi vain arvailla. Kaksi myllynkiveä on nostettu nojalleen seinää vasten.

”Meidän pitää olla hetken ihan hiljaa”, sanoo tutkija Thomas Lilley.

”Jos ne kuulevat meidän äänemme, ne ryömivät heti lautojen väleistä kattopeltien alle piiloon.”

Leveät lattialankut kumahtelevat vaimeasti askelten alla, kun Lilley ja väitöskirjatyöntekijä Anna Blomberg kulkevat huoneen poikki vintille vieviin portaisiin.