Lentokoneet ulos, autot sisään! – Helsinki tyhjentää Malmin lentoaseman hallin, tilalle autonäyttely

Kaupunki toimii, kuten uhkasikin. Käyttäjät pelkäävät koneiden häipymistä ja lentopaikan toiminnan hiipumista.
Kotimaa 20.4.2017 18:57

Pienlentokoneita Malmin lentokentällä Helsingissä 6. heinäkuuta 2016. © VESA MOILANEN / Lehtikuva

Helsingin kaupunki aikoo muuttaa Malmin lentoaseman kohta 80 vuotta palvelleen suuren lentokonehallin tapahtuma-areenaksi, jossa järjestetään autonäyttelyitä, kirpputoreja ja mahdollisesti muitakin tapahtumia.

Sen sijaan hallin käyttö sen alkuperäiseen tarkoitukseen, lentokoneiden säilyttämiseen, on toukokuun puolivälin jälkeen kielletty.

Hallissa on paitsi säilytetty koneita, myös huollettu niitä.

Ilmailun ystävät ovat ihmeissään. Toisaalta kaupunki kannustaa kentän auki pitämiseen kunnes kentän rakentaminen 25 000 ihmisen asuinalueeksi alkaa. Tähän tähtäävä kentän vuokrasopimus Malmin Lentokenttäyhdistyksen kanssa on voimassa 2019 loppuun saakka.

Toisaalta kaupunki tekee jatkamisen todella vaikeaksi. Jollei säilytystilaa löydy, monet omistajat vievät koneensa muualle. Se taas horjuttaa lentokenttäyhdistyksen tarkoin laskettua taloutta ja voi vaarantaa toiminnan jatkamisen.

Malmin alueen kehittämisestä kaupunginkansliassa vastaava Sirpa Kallio ihmettelee tällaisia puheita.

Hänen mukaansa hallin ottamisesta muuhun käyttöön sovittiin jo viime vuoden puolella, kun sopimusta kentän käytöstä sorvattiin. Lentokenttäyhdistys ilmoitti, ettei se tarvitse muuta kuin kiitotien.

 

Loppuvuodesta tehty hallin vuokrasopimus oli määräaikainen ja päättyy 15. toukokuuta. Kallion mukaan se oli vastapuolelle ”OK, ihan fine.”

Nyt se ei enää olekaan ”ihan fine”.

Lentokenttäyhdistyksen puheenjohtajan Niko Lambergin mukaan jo sopimusta tehtäessä oli toki tiedossa, että kaupunki haluaa hallin tapahtumakäyttöön.

Kentän käyttäjät kuitenkin toivoivat, että edes hallissa toimineet kolme huolto- ja koulutusyritystä, Aeropole, BF-lento ja Joen Service, saisivat jatkaa.

Niin ei ole nyt käymässä. Joen Service saa Kallion mukaan jatkaa elokuun loppuun. Sen jälkeen koko iso halli on vapautettava ”tapahtumakäyttöön”.

Kaupunki haaveilee teknobileistä ja kirpputoreista. Varmasti tapahtumia on tiedossa ainakin yksi. Vanhojen jenkkiautojen harrastajien yhteenliittymä FHRA (Finnish Hot Rod Association) aikoo järjestää hallissa kesällä seitsemän viikkoa kestävän autonäyttelyn.

”Kyllähän tämä tilanne oudolta tuntuu. Kaupunki vuokraa kentän lentokäyttöön ja vie toisella kädellä hallin, joka on kentän lentokäytön edellytys”, huokaa kentän päällikkö Gun Gustavsson. Hän on myös vuosikymmeniä lentokoulutusta Malmilla antaneen BF-Lennon toimitusjohtaja.

”Ulkonahan niillä lennetäänkin, auringonpaisteessa ja kosteassakin ilmassa.”

Gustavssonin mukaan ongelmana on sekä koneiden säilyttäminen että niiden huoltaminen.

Halliin mahtuu noin 50 konetta, joista osaa eli muovi- ja kangaspäällysteisiä koneita ei voida säilyttää ulkona. Joen Service joutuu tekemään huoltojaan ahtaassa tilassa, tiukasti aidatulla alueella autonäyttelyn kupeessa, yksi kone kerrallaan ja tämäkin toiminta häädetään ulos hallista elokuun lopussa.

Sirpa Kallio ei purematta niele väitteitä, joiden mukaan koneita ei voisi säilyttää ulkona.

”Ulkonahan niillä lennetäänkin, auringonpaisteessa ja kosteassakin ilmassa”, hän sanoo.

Kallion mukaan huoltoyrittäjille voidaan ehkä tarjota syksyllä korvaavaa tilaa kentän toiselta laidalta, Patrian lentokoulun entisestä hallista. Patria siirsi toimintansa Malmin sulkemisuhan alta Tampere-Pirkkalan kentälle.

Patria kuitenkin omistaa yhä hallinsa eikä sen myynnistä kaupungille ole johtaja Mikko Parosen mukaan  sovittu mitään.

Patria itse ei halua vuokrata tilojaan huoltoyrittäjille ainakaan niin kauan kuin halliin sijoitettu lentosimulaattori on aktiivisessa koulutuskäytössä.

Ja joka tapauksessa tila on pieni. Sinne mahtuu korkeintaan 15 konetta, kun niitä vanhassa hallissa on noin 50.

 

Malmin toiminta valvomattomana lentopaikkana eli niin sanottuna korpikenttänä on käynnistynyt suunnitelmien mukaan. Gustavssonin mukaan lentojen määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sittenkin kentän kuuluessa vielä Finavian verkostoon.

Kentän ylläpito maksetaan käyttömaksuilla ja yhdistyksen jäsenmaksuilla. Käyttömaksu on maksettu 63 koneesta ja jäsenmäärä on kasvanut noin kuuteen sataan.

Puheenjohtaja Lambergin mukaan talous on kehittynyt budjetoidun mukaisella tavalla. Kesäkuussa erääntyvä 36 000 euron loppuosuus kaupungin vaatimasta 46 000 euron pantista pystytään maksamaan. Vuosivuokra on 92 000 euroa.

”Iso vaara on kuitenkin se, että koneita lähtee Malmilta. Minkäänlaista varasuunnitelmaa sen tilanteen varalta meillä ei ole”, Lamberg sanoo.

Pienen takaportin tuleva pormestari kuitenkin jätti avoimeksi.

Malmia käsitellään yhä myös eduskunnassa, jolle jätetty kansalaisaloite Lex Malmi on valiokuntakäsittelyssä.

Lähetekeskustelussa Malmia puolustettiin laajalla rintamalla, jonka kärjessä oli pääministeri Juha Sipilä (kesk). Hänen mukaansa valtio ei kuitenkaan lähde ottamaan Malmia pakolla vaan asiasta on sovittava Helsingin kaupungin kanssa.

Kuntavaalien jälkeen edellytykset sopimiselle ovat ehkä hitusen verran entistä paremmat. Monet Malmin puolustajat pärjäsivät vaaleissa hyvin.

Kuvaava oli valtuuston ulkopuolelle jääneen Tatu Rauhamäen (kok) kommentti Helsingin Sanomissa. Rauhamäen mielestä hän olisi päässyt kirkkaasti uuteenkin valtuustoon, jos olisi kääntänyt kelkkansa ja alkanut puolustaa Malmin säilyttämistä lentokenttänä. Sitä vaihtoehtoa kannattaa yli puolet helsinkiläisistä.

Helsingin uuden valtahierarkian avainmies on tuleva pormestari Jan Vapaavuori (kok). Hän otti Malmiin kantaa Uuden Suomen blogissaan ennen vaaleja 16. maaliskuuta.

Vapaavuori sanoo ”Pohjois-Helsingin poikana ja ilmailun kasvuun uskovana” suhtautuneensa Malmin kenttään ”suurella sympatialla”. Jossakin vaiheessa asiat kehittyvät kuitenkin niin, että taka-askeleiden ottaminen on vaikeaa.

Vapaavuoren mielestä on realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota jo 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Ja sen polun päässähän on 25 000 asukkaan lähiö.

Pienen takaportin tuleva pormestari kuitenkin jätti avoimeksi. ”Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena uutena pormestarina tietenkin aina valmis”, Vapaavuori kirjoittaa.

 

Aikaa tällaisille keskusteluille ja ilmeisesti myös korpikenttä-Malmille on ilmeisesti enemmän kuin tähän saakka on uskottukaan. Vuokrasopimus päättyy vuoden 2019 lopussa, mutta kaupunki on Kallion mukaan valmis jatkamaan sitä, jos rakennustyöt viivästyvät aiotusta aikataulusta.

Niin saattaa hyvinkin käydä. Malmin lopettaminen on osa yleiskaavaa, ja siitä on valitettu. Asemakaavatyö on vasta alkanut kentän eteläpäästä, jossa on myös pyöreä lentoasemarakennus ja iso lentokonehalli – tai pikemminkin nyt siis autonäyttely- ja tapahtumahalli.

Kaupunkiympäristölautakuntaan kaava ehtinee aikaisintaan syksyllä 2018 ja siitäkin tullaan varmasti valittamaan. Valitukseen menee helposti parikin vuotta, joten on mahdollista, että Malmilla lennetään vielä selvästikin 2020-luvun puolella.