Leijonat ja järjestäjät valmiina: murtuuko kotikisojen kirous?

Kotimaa 3.5.2012 07:18
Toistuuko tämä vuonna 2012? Jääkiekon MM-kultaa juhlittiin 25. toukokuuta 2011 Oulussa. Leijonien suosikkipelaaja Mikael Granlund heitti pelaajien nimikirjoituksilla koristellun pelipaidan yleisölle. Kuva Aleksi Makkonen / Lehtikuva.

Maailman suurin vuosittainen talviurheilutapahtuma käynnistyy perjantaina 4. toukokuuta, kun jääkiekon MM-kisat alkavat Helsingissä. Kiekko putoaa jäähän samaan aikaan Tukholmassa, kisat on tällä kertaa jaettu kahteen maahan. Välierät ja mitalikamppailut pelataan kuitenkin Helsingissä.

Sekä Leijona-joukkue että kisajärjestäjät lähtevät kisoihin urheilukielellä ilmaistuna nöyrinä. Mutta hieman eri syistä.

Päävalmentaja Jukka Jalonen, 50, totesi ennen kisojen alkua puuduttavaan tapaansa, että kisoja käydään päivä kerrallaan, peli kerrallaan. Mutta sitten tuli pommi: ”En usko, että kukaan kotikisoista mitään paineita ottaa.”

Vieressä seisonut Leijona-kapteeni Mikko Koivu, 29, kuunteli puhetta vienosti hymyillen, mutta päätti kuitenkin tukea esimiestään: ”Paineet ovat osa urheilua, niistä pitää osata nauttia”, Koivu määritteli lähes 500 NHL-ottelun kokemuksella.

Vappupäivän kunniaksi Jalonen kuitenkin julisti värikkäästi, että kisat tulevat olemaan ”työn juhlaa”.

Jukka Jalosen puheille paineittomista kotikisoista ei löydy katetta tältä vuosituhannelta. Tilastot eivät lupaa Suomelle ja Ruotsille kullanhohtoista menestystä. Maat ovat voittaneet historian aikana yhteensä kymmenen kultamitalia, mutta yksikään niistä ei ole tullut kotikisoista. Yhteensä ne ovat järjestäneet MM-kisat 15 kertaa lähtien Tukholman kilpailuista vuonna 1949.

Edellisen kerran MM-kullan on kotijäällään vienyt Neuvostoliitto 1986.

Kypärä kourassa kisoihin lähtevät myös lipunmyynnistä vastaavat kisajärjestäjät. Etenkin pääsihteeri Mika Sulin ja Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola joutuivat arvostelumyrskyn kohteeksi, kun suomalaisille valkeni, että halvimmat liput Suomen otteluihin maksoivat 150 euroa.

Mika Sulin myöntää, että hinnoittelussa tehtiin virhe. Tähän mennessä korkeat lippuhinnat on ainoa kisajärjestelyihin kohdistunut kritiikki.

”Lippu Suomen ja Kazakstanin otteluun ei saisi maksaa yhtä paljon kuin Kanada-peliin. Tästä kuitenkin opitaan ja kun kisat järjestetään ensi vuonna uudelleen yhdessä Ruotsin kanssa, asia korjataan. Ymmärrän täysin fanien kritiikin”, Sulin sanoo.

Nyt Suomen Ranska- ja Kazakstanin-peleihin voi ostaa kaksi lippua yhden hinnalla.

Lippujen hintakeskustelun varjoon on jäänyt monet myönteiset asiat. Esimerkiksi kisojen 900 vapaaehtoisen joukossa on 50 pitkäaikaistyötöntä, jotka jäävät puoleksi vuodeksi Helsingin kaupungille töihin.

Liiketalousopisto Helmestä valittiin vapaaehtoisten joukkoon 200 opiskelijaa ja opettajaa.

Talouden epävarmuus vaikuttaa

Talouspuolella odotetaan menestystä. Kisojen tuottojen arvellaan nousevan yli 27 miljoonaan euroon, kuluja kertynee runsaat 19 miljoonaa. Liiketulos olisi siis noin kahdeksan miljoonaa euroa, Suomessa järjestettyjen kisojen historian suurin.

Suurin tulonlähde ovat pääsyliput, yhteistyökumppanuudet sekä edustuspalvelujen ja -tilojen myynti.

”Tällä hetkellä olemme myyneet budjetista yli 80 prosenttia pääsylipuista. Kokemus kertoo, että noin 20 prosenttia lipuista myydään kisojen aikana. Alkuperäinen katsojatavoite oli 350.000 ihmistä, nyt voi sanoa, että 300.000 menee rikki varmuudella”, Sulin kertoo.

Tavallisessa SM-liigan jääkiekko-ottelussa Hartwall Areenalle mahtuu 13.400 ihmistä. Nyt käytössä on 8.000 paikkaa. Pelkästään kansainväliselle medialle ja vieraille menee noin 3.000 paikkaa.

Pääsihteeri Mika Sulinin mukaan budjettia on rakennettu varovaisesti. Esimerkiksi pörssiyhtiöt voivat suojata toimintaansa johdannaisilla, mutta kisajärjestäjillä ei ole tällaisia keinoja käytettävissään.

”Kun budjettia alettiin suunnitella, taloudellinen epävarmuus oli jo nähtävissä. Tilanne on ollut koko ajan hankala; talouden ennustettavuus on ollut vaikeaa. Asetelma on samanlainen kuin yritysmaailmassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty äärimmäisen paljon työtä. Täytyy muistaa, että meidän pitää myydä liput 34 otteluun. Nyt keskustelua on käyty seitsemästä Suomen ottelusta”, Selin sanoo.

”Lisäksi iso osa kustannuksista on sellaisia, joihin emme itse voi vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi hallivuokrat, kuljetuskustannukset, it-ratkaisut sekä turvapalvelut. Riskiä lisää se, että tulossa on kaksivuotiset kisat. Näiden kisojen jälkeen me kuitenkin tiedämme kustannuksista huomattavasti enemmän.”

Tulopuolen ennustettavuutta parantaa se, että osa sopimuksista on tehty kaksivuotisiksi. Eli ne kattavat myös ensi vuoden kisat. Lisäksi nyt jo tiedetään, että Helsingissä pelataan ensi vuonna 30 ottelua, vain neljä vähemmän kuin tänä vuonna.

Järjestäjillä on myös oikeus myydä 25 yrityskumppanuutta, joista vain yksi oli vielä kaupan muutamaa päivää ennen jääkiekkojuhlan alkua. Neuvotteluja käytiin loppuun asti usean eri toimialan yrityksen kanssa. Kumppanuudet eivät saa mennä päällekkäin virallisten sponsorien toimialojen kanssa. Esimerkiksi kisojen pitkäaikaisin yhteistyöyritys on Skoda ja suomalaiset eivät siten saa tehdä sopimuksia muiden autonvalmistajan kanssa.

Jääkiekon MM-kisat päättyvät 64 pelin jälkeen loppuotteluun 20. toukokuuta Helsingissä.