Lasten liikalihavuudesta on tullut epidemia – ”aikuistyypin” diabetesta jopa koululaisilla

Kotimaa 18.8.2010 10:35

Ylipainoisten suomalaisten nuorten määrä on 20 viimeisen vuoden aikana jopa kolminkertaistunut. Yläasteikäisistä pojista ylipainoisia on nykyisin noin 25 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia.

Lapset Ylipainoisten suomalaisten nuorten määrä on 20 viimeisen vuoden aikana jopa kolminkertaistunut. Yläasteikäisistä pojista ylipainoisia on nykyisin noin 25 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia.  Kuva Gregorio Borgio / AP / Lehtikuva.

Lasten liikalihavuudesta on muodostunut epidemia. Huolestuttavaa on se, että lapsuusiän lihavuus on usein pysyvää ja siihen liittyy merkittäviä terveysriskejä aikuisiällä. Kaksi kolmasosaa liikalihavista lapsista kärsii vakavasta ylipainosta koko elämänsä ajan.

Murrosiästä lähtien lihavuuteen liittyy metabolisen oireyhtymän vaara.

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan erilaisia vaaratekijöitä, jotka liittyvät sydän- ja verisuonitauteihin. Tällaisia ovat esimerkiksi verenpaine, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, liian matala hyvän kolesterolin määrä ja kohonnut verensokeri.

Lasten ylipainoisuuden taustalla ovat radikaalisti muuttuneet elintavat. Nuorten liikunta on vähentynyt ja ruokailutottumukset huonontuneet. Lisäksi myynnissä olevien makeisten, limsojen ja muiden herkkujen pakkauskoot ovat suurentuneet.

Hyvin usein poikkeavan painonnousun syynä on kulutukseen nähden liian suuri energiansaanti.

Lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo, että fyysisen terveyden kannalta ongelmat putkahtavat esiin vasta aikuisiässä.

”Tämän vuoksi asiaan kannattaa puuttua jo lapsuudessa. Lapsena ja nuorena opitut elintavat jatkuvat aikuisena. On olemassa näyttöä siitä, että esimerkiksi verisuonimuutoksia alkaa muodostua hyvinkin nuoressa iässä”, Salo kertoo.

Vaikka varsinaiset terveyshaitat tulevat yleensä esiin aikuisena, ylipainoisuus voi aiheuttaa lapselle surullisia sosiaalisia pulmia.

”Lapsi saattaa kärsiä kiusaamisen aiheuttamista psyykkisistä ongelmista, heikosta itsetunnosta, yksinäisyydestä ja jopa masennuksesta. Se rajoittaa myös harrastusmahdollisuuksia.”

Diabetesta jopa kouluikäisillä

Surullista on se, että aikuistyypin diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana. Itse asiassa on harhaanjohtavaa puhua aikuistyypin diabeteksestä, sillä nykyisin sitä hoidetaan jopa alle 10-vuotiailla kouluikäisillä.

Jokainen koulunsa aloittava ikäluokka on nyt huonommassa kunnossa kuin edellinen. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2012 mennessä eurooppalaisista lapsista 38 prosenttia on ylipainoisia.

WHO onkin julistanut liikalihavuuden yhdeksi kuluvan vuosisadan suurimmista terveyshaasteista.

Sen levinneisyys Euroopassa on kolminkertaistunut 1980-luvulta. Liikalihavuuden osuus kaikista terveysmenoista on noin kahdeksan prosenttia, ja se aiheuttaa eri puolilla mannerta jopa 13 prosenttia kuolemista.

Jarmo Salo painottaa voimakkaasti koko perheen elämäntapojen merkitystä. Riittävä liikunta ja terveellinen ravinto poistavat ongelmia vaikkei paino laskisikaan. Kuuriluonteisilla ratkaisuilla ei ole merkitystä.

Ranskassa epidemiaa vastaan yritetään taistella ainutlaatuisella Epode-ohjelmalla. Sen tavoitteena on eräänlainen ”koko kylä kasvattaa” -malli.

Ohjelman kotisivuilla on esillä kovia faktoja lihavuuden seurauksista, kustannuksista, epidemian laajuudesta sekä eurooppalaisista ehkäisyprojekteista.

Epodeen on saatu mukaan perheitä, opettajia, kouluja, kuntia ja kokonaisia yhteisöjä, joiden kanssa on suunniteltu yhdessä muun muassa liikuntapaikkoja.

Ruokakauppojen kanssa taas on mietitty, miten myymälässä asetellaan erilaisia ruokia ja herkkuja. Esimerkiksi vihanneksista on järjestetty monenlaisia tempauksia ja teemaviikkoja. Kouluissa on kiinnitetty kouluruoan terveyteen entistä enemmän huomiota.

”Herkuttelua ei tarvitse kieltää lapsilta kokonaan, sillä ongelmat tulevat liian suurista määristä ja liian usein tapahtuvasta herkuttelusta. Kehitystä on jo tapahtunut: pienempien sipsi- ja karkkipussien tarjonta on kasvanut.

Myös Suomessa pohditaan parhaillaan vastaavan ohjelman käyttöönottoa.

Pepsi luopuu ala-asteiden limsa-automaateista

Lihavuuden tarkka määrittely on vaikeaa, sillä lapsen ruumiin mittasuhteet ja kehon koostumus riippuvat lapsen iästä.

”On myös olemassa tutkimuksia, joiden mukaan lapsuusiän lihavuus ei ole haitallista, jos vastaavasti aikuisena laihtuu. Olisi hyvä muistaa, että aikuisten tapaan lapset ovat erikokoisia ja -muotoisia ja niin saa ollakin. Vasta sitten kun poikkeava paino alkaa ennustaa terveydellisiä ongelmia, asiaan pitää puuttua mahdollisimman varhain”, Salo huomauttaa.

Maaliskuussa amerikkalainen juomajätti Pepsi teki merkittävän päätöksen ja päätti luopua sokeripitoisten virvoitusjuomiensa kauppaamisesta automaateissa nuorimmille koululaisille yli 200 maassa vuoteen 2012 mennessä.

Päätös syntyi vuoden mittaisissa neuvotteluissa Maailman sydänliiton (WHF) kanssa. Liiton puheenjohtajalla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajalla Pekka Puskalla oli keskeinen rooli päätöksen syntymisessä.

Myös toinen kansainvälinen virvoitusjuomajätti Coca-Cola on ilmoittanut rajoittavansa sokeripitoisten juomien tarjoamista ala-asteilla eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Helsingissä on jo poistettu makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit kaikista ala-asteen kouluista.

Automaatteja saa jäädä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Niiden pitää kuitenkin sisältää vain terveellisiä vaihtoehtoja. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset kivennäisvedet, täysmehut, jugurtit sekä hedelmistä ja marjoista valmistetut välipalatuotteet.

Faktaa lasten lihavuudesta

• Ylipainoisten nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun jälkeen.

• Lapsuuden lihavuudella on taipumus jatkua aikuisuuteen.

• Lihavuus lisää monien sairauksien riskiä ja huonontaa elämänlaatua.

• Lapsen lihavuus johtuu hyvin harvoin sairaudesta.

• Lihavuutta on helpompi ehkäistä kuin hoitaa.

• Lapsen lihavuuden hoito ja ehkäisy kohdennetaan kokonaisvaltaisesti koko perheeseen.

• Painonlaskua tärkeämpää on muuttaa elintapoja pysyvästi terveellisemmiksi.

Kysy lasten lihavuudesta lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salolta verkossa ilmaiseksi 23.8. asti.