Lapsijärjestöt: Suomi rikkoo räikeästi YK:n lapsenoikeuksien sopimusta

Alaikäisiä turvapaikanhakijoita harhailee yksin rautatieasemilla ja poliisilaitoksilla.
Kotimaa 22.9.2015 18:30

Irakista paenneet Mohammed Noori ja Zainab Mahmood leikittävät Rand-tytärtään Pelastakaa Lapset ry:n teltassa Pasilan poliisitalolla 21. syyskuuta 2015. Leikkimässä myös Jacqueline Rosengran (vas.) © Petri Kaipiainen

Suomeen on tämän vuoden aikana tullut yksin jo noin 700 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Viime viikkoina tulijoita on ollut 10–20 päivässä.

Useimmat tulijoista ovat 15–17-vuotiaita, mutta joukossa on myös vain vähän toisella vuosikymmenellä olevia.

Eri puolilla Suomea on juna-asemilla nähty harhailemassa alaikäisiä, joita ei kukaan ole vastassa. Moni ei ole rekisteröitynyt mihinkään.

”Tilanne ei ole kenenkään vastuulla”, sanoo Pelastakaa lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta. ”Näin siitä huolimatta, että Suomi on allekirjoittanut YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen.”

Sopimuksen mukaan viranomaisten velvollisuus on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheen turvaa. Lapsen tulee myös aina ja kaikissa oloissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa.

”Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja vasta sen jälkeen esimerkiksi turvapaikanhakija”, Markkula-Kivisilta muistuttaa.

”Eikä YK:n lapsenoikeuksien sopimus ole mikään julistus vaan sitova sopimus.”

 

Pelastakaa Lapset ry on saanut tavallisilta ihmisiltä viestejä rautatieasemilla ja poliisilaitoksilla yksin harhailevista alaikäisistä, jotka eivät tiedä minne mennä.

Järjestö ryhtyi viikon alussa vapaaehtoisvoimin päivystämään rautatieasemilla junia siltä varalta, että niistä tulee alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Pasilan poliisitalon eteen Helsinkiin järjestö pystytti teltan, jossa pienimmät lapset saavat leikkiä ja voivat saada esimerkiksi tarvittavia vaatteita.

”Rautatieasemilla neuvomme ja saatamme alaikäisiä joko vastaanottokeskukseen tai poliisiasemalle.”

Työtä tehdään ilman korvausta tai sopimusta viranomaisten kanssa ja pitkälti vapaaehtoisten voimin.

”Kyllä me olemme ihmetelleet, miten on mahdollista, että meillä viranomaiset eivät näe yksin liikkuvan lapsen erityistarpeita”, Markkula-Kivisilta sanoo.

 

Maailmalla yksin liikkuva lapsi on todellisessa vaarassa. Ihmiskaupan riski on suuri, varoittavat lastensuojelujärjestöt.

”Suurin osa yksintulevista lapsista ei hae turvapaikkaa rajalla vaan vasta myöhemmin poliisiasemilta eri puolilla maata”, sanoo Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

”Keski-Euroopassa tiedetään, että noin puolet yksin tulevista lapsista katoaa. Monet heistä pelkäävät poliiseja, ja mahdollinen hyväksikäyttävä aikuinen voi erikseen kehottaa lasta välttämään viranomaisia.”

Markkula-Kivisilta sanoo, että suomalaiset ovat tämän suhteen kovin sinisilmäisiä.

”Riski on todellinen.”

Myös Suomesta on aiemmin kadonnut kiinalaisia alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Yksin kulkeva 13–14-vuotias on varsin altis lähtemään vieraan mukaan, kun joku tulee ja lupaa viedä turvaan.

Osa on myös voinut jäädä velkaa salakuljettajalle matkasta, mikä altistaa entisestään hyväksikäytölle.

”Lastensuojelun ammattilaiset pitää saada paikalle. Jos asemalla on yksin liikkuvia lapsia, siihen pitää puuttua. Lastensuojelulaki pitää ulottaa koskemaan kaikkia maassa olevia lapsia”, Inka Hetemäki sanoo.

Markkula tietää tapauksen, joissa poliisi on Pohjois-Suomessa sanonut 15-vuotiaalle turvapaikanhakijalle rekisteröitymisen jälkeen, että lähde kävelemään.

”Eli että hätääntyneen, täysin vieraassa ympäristössä olevan lapsen pitäisi itse osata hakea tiensä vastaanottokeskukseen.”

Kun järjestelykeskus Pohjois-Suomessa pääsee kunnolla käyntiin, yksin harhailevien lasten määrä todennäköisesti helpottuu, mutta edelleen Turun ja Helsingin satamien kautta lapsia voi tulla yksin.

Monella yksin tulleella lapsella on takanaan äärimmäisen rankkoja kokemuksia: kotimaasta on ehkä paettu sotaa tai väkivaltaa. Perheenjäseniä on kuollut tai heitä on kidutettu. Pitkä ja vaarallinen matka halki Euroopan on kuljettu aikuisten jaloissa. Omaiset ovat voineet myös kadota matkan aikana.

 

Suomessa on voimassa lastensuojelulaki, joka velvoittaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että lapsi saa erityistä suojelua ja että hänelle taataan oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen sekä monipuoliseen kehitykseen.

Turvapaikanhakijoiden osalta laki astuu voimaan sen jälkeen, kun alaikäinen on rekisteröitynyt. Käytäntö kuitenkin ontuu.

Alaikäisen asema on Suomessa Inka Hetemäen mukaan kyseenalainen koko turvapaikanhakuprosessin ajan.

”Epäselvissä tapauksissa lapsen ikä voidaan esimerkiksi määritellä edelleen röntgenin perusteella, vaikka se tiedetään erittäin epäluotettavaksi tavaksi. Esimerkiksi Saksa ei käytä sitä enää”, Hetemäki sanoo.

Ikä on olennainen, sillä alaikäisellä on oikeus saada perheensä yhteen. Heti kun lapsi täyttää 18, perheenyhdistämisen prosessi keskeytetään. Prosessi kestää yleensä noin vuoden.

”Perhe on lapsen paras turva. Jos me haluamme, että tänne tulevat lapset ja nuoret pärjäävät mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa, juuri perheen yhdistäminen on ratkaisevassa asemassa”, Hetemäki sanoo.

”Nyt suunta on päinvastainen. Perheenyhdistämistä halutaan entisestään kiristää, vaikka on vaikea nähdä, miten sitä edes enää pystytään kiristämään nykyisestä.”