Lapsiasiavaltuutettu puhuu lasten hyväksikäytöstä Suomessa: ”Riskejä ei pidä vähätellä tai kieltää”

Avoin pedofiliakeskustelu on hyvä asia, mutta ylilyöntejä on varottava, sanoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Maria Kaisa Aula

Kirkkojen piirissä käydään nyt avointa keskustelua lasten hyväksikäytöstä ja halutaan salatut asiat esiin. Onko kirkko tässä muita pahempi paikka?

”En pysty sanomaan, onko kirkon piirissä tapauksia enemmän kuin muualla yhteiskunnassa. Mutta julki tulleiden tapausten valossa näkyy, että uskonnollisilla yhteisöillä on muita suurempi tarve suojella itseään, peittelyn ja vaientamisien paine on ollut kova.”

”Vahva aikuisten kunnioittamisen perinne voi yhteisön kulttuurissa mennä lapsen oikeuksien ohi. Uhri jää ilman tukea, jopa oman perheensä taholta.”

Hyväksikäyttö siis hyväksytään?

”Ei sitä hyväksytä, mutta ei pidetä rikoksenakaan. Vasta viime vuosikymmeninä Suomessa on vahvistunut ajatus hyväksikäytöstä rikoksena. Sitä on paheksuttu ja häpeilty mutta pidetty sosiaalipuolen asiana.”

Onko asian rikoksena pitäminen tärkeää? Ehkäiseekö se hyväksikäyttöä?

”Lapsen ihmisarvon kannalta on periaatteellista merkitystä sillä, ettei lapseen kohdistuvia rikoksia vähätellä. Rangaistuksilla on myös varoittavaa merkitystä. Uudistettu lastensuojelulaki edistää asioiden esiintuloa. Aikaisemmin voitiin liian helposti vetäytyä erilaisten salassapitopykälien taakse.”

Tarvitaanko uusia lakeja?

”Suomalainen asiantuntijatyöryhmä on juuri saanut valmiiksi raportin tarvittavista lainmuutoksista, jotta lakimme vastaisi Euroopan neuvoston suosituksia. Siinä esitetään muun muassa, että terveydenhoidon ja sosiaalitoimen työntekijällä on oltava oikeus tehdä hyväksikäytöstä rikosilmoitus.”

”Nuorisotyössä toimivien vapaehtoisten tausta olisi tutkittava tarkemmin ja jo lapsen suostuttelu on tehtävä rikolliseksi. Myös niin sanottu vakaan tahdon pykälä olisi poistettava. Tutkimusta ei voi keskeyttää siksi, että alaikäinen peruu puheensa. Näihin tilanteisiin voi liittyä painostusta.”

Missä lasten hyväksikäyttöä tapahtuu? Kouluissa, sairaaloissa, nuorisotyössä?

”Kaikissa lasten kanssa työskentelevissä yhteisöissä pitää olla tämän asian kanssa valveilla, tiedostaa sen mahdollisuus ja käsitellä sitä avoimesti. Riskejä ei pidä vähätellä tai kieltää. Samalla on varottava yliampumista.”

Mitä siitä seuraa?

”Esimerkiksi Britanniassa, missä asiasta on paljon keskusteltu, on nyt vaikeampaa saada aikuisia ohjaamaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. On todella tärkeää, että meillä on aikuisia, jotka haluavat työskennellä lasten kanssa. Eikä lasta tule kohdella kylmästi, normaali lapsen koskettaminen ja lapselle osoitettu hellyys on tärkeää. Tasapainoinen aikuinen osaa erottaa sen seksuaalisesta koskettelusta. Australiassa tehtiin aktiivisen keskustelun jälkeen laki, jonka mukaan opettajalla on oikeus koskettaa lasta.”

Miten voi suojata lapsia hyväksikäytöltä?

”On hyvä, että asiasta julkisesti puhutaan, se madaltaa myös lasten omaa kynnystä puhua asiasta, johon usein liittyy häpeää. Pienellekin lapselle voi antaa turvataitokasvatusta. Näiden asioiden pitää kuulua myös koulukasvatukseen. Kodin hyvät ihmissuhteet ovat tärkeä turvatekijä. Hyväksikäyttäjä rakentaa luottamusta lapseen ja nuoreen usein pitkän ajan kuluessa ja sitten käyttää sitä väärin.”

Minkä kokoinen ongelma hyväksikäyttö ylipäätään on?

”Tarkkoja tietoja ei ole. Vuonna 2008 tehtiin lapsiuhritutkimus yli 10 000 koululaiselle. Sen mukaan yli 12-vuotiaista tytöistä hyväksikäyttöä oli kokenut noin 2-7 prosenttia, pojista 1-2 prosenttia. Tutkijoiden mukaan perheen sisäinen seksuaalinen hyväksikäyttö ja muut vakavimmat hyväksikäytöt ovat vähentyneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana.”

Kuva Seppo Saarentola