Lahtea suitsutetaan ympäristöpääkaupunkina – julkisivun takana leimuaa riita kaatopaikan hivuttamisesta naapurikunnan puolelle

Hollolassa syytetään virkamiehiä kuntalaisten sumuttamisesta kaatopaikkahankkeen edistämisessä. "Ei ymmärretty, mitä ja minne oltiin kaavoittamassa."
Kotimaa 28.1.2021 13:35
Tuula Malin
Urheilutapahtumistaan kansainvälisesti tunnettu Lahti nimettiin myös Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. © Martti Kainulainen/Lehtikuva

Lahdesta leivottiin Euroopan ympäristöpääkaupunki tammikuussa 2021. Euroopan komission myöntämä arvo on tunnustus Lahden kaupungin pitkäjänteisestä työstä ja rohkeista teoista ympäristön hyväksi.

Ympäristöeettisen julkisivun kääntöpuolella riittää kuitenkin jupinaa. Naapurikuntien asukkaita ärsyttää hanke, jossa ympäristöpääkaupunki on sijoittamassa seutukunnalliset jätteet pienten naapureiden maaperälle.

Lahti on sovittanut maakuntaliiton tuella seutukunnallista jätteenkäsittelyaluetta Heinolaan, Nastolaan (nykyään osa Lahtea), Padasjoelle, Orimattilaan sekä Hollolaan. Kunnat ovat yksi toisensa jälkeen torjuneet Lahden pyrkimykset. Hollolassa ”kaatopaikkahivutukseen” herättiin vasta kalkkiviivoilla pari vuotta sitten.

Kaatopaikka oli jo ennättänyt päätyä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen liiton kaavoitusyhteistyönä maakuntakaavaan ja siitä edelleen Hollolan kunnan strategiseen yleiskaavaan.

Kierrätyspuistoksi kaava-asiakirjoissa ristitty seutukunnallinen jätteenkäsittelyalue on kooltaan lähes 80 hehtaaria. Alue sijaitsee Hollolan Aikkalassa, Lahden eteläisen kehätien varressa. Massiivinen kaatopaikka on kaavoitettu tuulen yläpuolelle, Salpakankaan asuntoalueen viereen. Kolmen kilometrin säteellä suunnitellusta sijainnista asuu reilut 7 000 ihmistä.

”Salpakangasta on markkinoitu lapsiperheille samaan aikaan, kun jättimäistä kaatopaikkaa on hiljaisuudessa hivutettu asutusalueen kylkeen. Monet perheet ennättivät astua miinaan”, sanoo Salpakankaalla asuva kaavoitushankkeen vastustaja, professori Olavi Uusitalo.

Päijät-Hämeen liitto kommentoi kritiikkiä viittaamalla Swecon laatimaan hajumallinnukseen, jonka mukaan lähialueelle ei aiheudu hajuhaittaa. Hetkellist hajun leviämistä voi ”epäsuotuisissa sääolosuhteissa”, mikä ei toistu kovin usein.

 

Asiakirjat paljastavat, että seutukunnallista kaatopaikka-aluetta on ajettu Lahden naapurikuntiin voimakkaasti jo vuosien ajan.

Kriitikoiden mukaan hanke on Hollolassa edennyt kalkkiviivoille kuntalaisten ja kuntapäättäjien selän takana. Sitä on edistetty pienessä virkamiesten sisäpiirissä epätäsmällisillä nimi- ja sijaintitiedoilla kuntalaisten ymmärtämättä, mistä asiassa on todella kyse.

”Kyse on muutaman hollolalaisen virkamiehen suhmuroinnista Lahden kaupungin ja maakuntahallinnon kanssa. Poliittisella puolella tiedot ovat olleet hataria. Moni valtuutetuista ei ole tiennyt koko hankkeesta. Kuntapoliitikkoja on pidetty pimennossa”, Uusitalo sanoo.

Hän heräsi Hollolaa koskeviin suunnitelmiin muutama vuosi sitten. Tämän jälkeen professori on selvitellyt kaavoitusprosessin etenemistä.

”Kyse on kaavakikkailusta, sen uskallan tutkimusteni perusteella sanoa. Kaikesta löytyy jälki.”

Uusitalon mukaan asukkaille ja ympäristölle haitallinen jätteenkäsittelyn suurhanke on nimetty kaavoituksen valmistelussa, kuten sijaintipaikkaselvityksessä ja ympäristövaikutusten arvioinnissa epämääräisesti ”Lahden eteläisen kehätien alueeksi”.

Asukkaiden mukaan ilmaus on niin ylimalkainen, että terveys- ja ympäristöhaittoja tuottavan alueen täsmällistä sijaintia on kaavoittajan kuvauksen perusteella mahdoton ymmärtää.

”Kaavan liitteenä olleet kartat ovat nekin olleet niin epämääräisiä, ettei kuntalaisille ole auennut mihin jätteet tosiasiallisesti aiotaan sijoittaa. Infotilaisuuksista on ilmoitettu samana päivänä tai vasta jälkikäteen, näin osallistujamäärä on jäänyt olemattomaksi”, Uusitalo sanoo.

 

Professorin selvitysten myötä paljastunut kaatopaikka-alueen sijainti herätti Hollolassa laajan kuntalaisvastustuksen, jonka seurauksena vajaa 2 000 hollolalaista allekirjoitti jätteenkäsittelyaluetta vastustavan adressin. Hanketta edistänyt kunnan virkamiesjohto leimasi adressin kiertotalouden vastustamiseksi.

”Täydellistä harhaanjohtamista. Emme vastusta kiertotaloutta, vaan kaatopaikkojen kaavoittamista asuntoalueiden viereen”, Uusitalo sanoo.

Hanketta vastustavien Salpakankaan kiinteistönomistajien mukaan heiltä on viety maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vuorovaikutusmahdollisuudet jätteenkäsittelyalueen kaavoituksessa. Paperilla jätteenkäsittelyalue näyttää saaneen täyden tuen hollolalaisilta.

”Muistutuksia ja valituksia ei tehty, kun ei ymmärretty, mitä ja minne oltiin kaavoittamassa. Ei valitettu, kun ei tiedetty”, toteaa yksi adressin allekirjoittajista.

Hanketta vastustavien hollolalaisten mukaan Lahti olisi ollut luontevin sijoituspaikka seutukunnalliselle jätteenkäsittelyalueelle.

”Olemassa olevaa Kujalan jäteasemaan olisi tarvinnut kasvatta ainoastaan kymmenellä hehtaarilla, täältä ollaan nappaamassa 80 hehtaaria. Lahti ei halunnut seutukunnan jätteitä omalle maalleen”, Uusitalo sanoo.

 

Lahden kaupunki ei halua nykyisessä kaavoitusvaiheessa lähteä enää arvioimaan naapurikuntien näkemyksiä jätteenkäsittelyaseman sijoittumisesta Lahden ulkopuolelle.

Maakuntakaavan valmistelusta vastannut Päijät-Hämeen liiton aluesuunnittelujohtaja Niina Ahlfors sanoo, ettei Lahdessa sijaitseva Kujalan alue sovellu seutukunnallisen rakennus- ja purkujätteen loppusijoitukseen.

”Kujalaa ei voi kasvattaa mihinkään ilmansuuntaan. Etelässä Kujala rajoittuu Natura-suojeltuun Linnaisten suohon, pohjoispuolella junarataan, itäpuolella asemakaavoitettuun Villlähteen taajamaan ja lännessä pohjavesialueisiin.

Lisäksi Ahlfors sanoo, että Kujalan jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä sijaitsee myös Kariston arvoasuntoalue. Hänen mielestään vähemmän ympäristövaikutuksia aiheuttavan jätteenkäsittelyalueen sijoittaminen kilometrin etäisyydelle asuinalueesta Hollolassa ei siten pitäisi olla ongelmallinen.

Päijät-Hämeen liiton aluesuunnittelujohtaja myöntää, että ympäristöhäiriöitä aiheuttavien seutukunnallisten hankkeiden sijoittelu on hankalaa.

”Haasteita riittää, mutta samaan aikaan tämä on todella mielenkiintoista. Hollolan jätteenkäsittelyalue on suuri, mutta valmistelussa on huomioitu suoja-alue. Kilometrin etäisyys Salpakankaan asutusalueesta on riittävä.”

 

Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuusto käsittelee Hollolan kaatopaikkahanketta maakuntakaavan täydennysasiana tällä viikolla. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle Päijät-Hämeen jätteenkäsittelyalueen sijoittamista Hollolan Aikkalaan vaihemaakuntakaavan mukaisesti.

Kaavoituksessa on kolme tasoa: kuntien kaavoitusta ohjaava maakuntakaava sekä kunnalliset yleiskaava ja asemakaava. Yksittäisen kunnan ja kuntalaisten liikkumavara kaventuu, mikäli hanke on päässyt maakuntakaavaan.

Maankäyttö- ja rakennuslaki pyrkii turvaamaan kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaavoituksen kaikissa vaiheissa. Laki edellyttää kuntalaisten tiedottamista ja kuulemista useaan otteeseen prosessin aikana. Kuntaliiton mukaan lakisääteinen vuorovaikutteisuus ei välttämättä toteudu.

”Hankkeet tulisi avata niin selkeästi, että kaikki ymmärtävät ajoissa mitä ollaan tekemässä. Nimet on oltava selvästi tunnistettavia ja alueella tiedettyjä, sijainti olisi täsmennettävä selkeillä kartoilla. Liitemateriaalia ei saisi vyöryttää niin runsaasti, etteivät asianosaiset ennätä tai osaa paneutua sisältöön kuulemisaikojen puitteissa”, selvittää maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta.

Jarva ei ota kantaa Hollolan tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Kiireessä sattuu lapsuksia, tahallistakin harhauttamista tapahtuu. Jarvan mukaan lakisääteiset kuulemisprosessit saatetaan kokea kaavoituspuolella
kuormittavina.

”Saatetaan ajatella, että vähemmällä puheella hankkeet saadaan maaliin nopeammin.”

Toisinaan intressiryhmien edut ovat niin suuret, että kaavoittaja toimii pakkoraossa, vahvan poliittisen ohjauksen pakottamana.

”Poliittinen ohjaus voi olla rankkaa ja pakottaa kaavoittajat jyräämään hankkeita läpi tietyllä tavalla. Näissä prosesseissa saatetaan loukata asukkaiden lakisääteistä vaikutusmahdollisuutta.”

Jarvan mukaan tiedon säännöstely ja harhauttaminen eivät ole pitkällä tähtäimellä vaikuttavia apuvälineitä kaavoittajalle.

”Kun joku havahtuu, siitäpä vasta mekkala alkaa.”

 

Juttua muokattu kello 14.55: tarkennettu aluesuunnittelujohtajan näkemystä koskien Kariston sijaintia suhteessa jätteenkäsittelyalueeseen. Kello 22.55: Lisätty Nastolan yhteyteen maininta, että kunta on nykyään osa Lahtea. 

Juttua korjattu 2.2. kello 11.35: Muokattu kohtaa, jossa aiemmin kerrottiin, että Salpakankaalla on 12 000 asukasta. YVA-selostuksen mukaan kolmen kilometrin säteellä suunnitellusta sijainnista asuu reilut 7 000 ihmistä. Lisätty Päijät-Hämeen liiton kommentti liittyen mahdollisiin hajuhaittoihin. Lisätty maininta, että Kuntaliiton Anne Jarva kommentoi asiaa yleisellä tasolla.