Lähes 24 500 vierailua ja yli 13 000 vierasta: Suomen Kuvalehti paljastaa lobbareiden kohteet eduskunnassa

Vieraslistojen tiedot ovat toukokuusta 2016 huhtikuuhun 2017.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tapaaminen oli sovittu jo edelliselle viikolle, mutta sitä oli jouduttu lykkäämään. Tiistaina 13. joulukuuta 2016 Kai Paananen ja Esko Mustamäki saapuivat Pikkuparlamenttiin.

Vahtimestari tarkasti tulijat. Heistä oli kirjattu listaan kellonaika, nimi, vierailijakortin numero ja vastaanottaja. Vaikka kello ei ollut vielä puoli yhdeksää aamulla, eduskunnan listassa oli jo nelisenkymmentä vierasta.

Mustamäki on Helsingin telakan eli Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja. Telakan omistaa venäläinen United Shipbuilding Corporation. Paananen on puolestaan SET Petrochemicals -yrityksen toimitusjohtaja.

Telakan omistajaa ja Paanasta yhdistää se, että molemmat ovat Yhdysvaltain pakotelistalla. Länsimaat protestoivat pakotteilla Venäjän miehitystä Krimillä.

Paanasen vei Yhdysvaltain listalle todennäköisesti tiivis yhteys presidentti Vladimir Putinin ystävään, venäjänsuomalaiseen liikemieheen Gennadi Timtšenkoon. Pakotteet vaikeuttavat listalle joutuneiden henkilöiden ja yritysten toimintaa myös Euroopassa, sillä esimerkiksi pankit välttävät yhteistyötä niiden kanssa.

”Sen voin kertoa, että hän on kansanedustaja.”

Eduskuntaan miehet olivat tervetulleita. Paanasta ja Mustamäkeä vastassa oli keskustan kansanedustaja Mika Lintilä, joka oli nousemassa Olli Rehnin seuraajaksi elinkeinoministerinä.

Lintilän muistin mukaan Paananen oli sopinut tapaamisen. Mustamäkeä Lintilä ei tuntenut entuudestaan.

”Olin tuntenut Kaitsun jo aikaisemmin. On tavattu jokusen kerran niin, että hän pystyy lähestymään minua”, Lintilä kertoo.

Palaverissa puhuttiin pakotteista ja siitä, mitä ongelmia ne aiheuttavat telakalle. Tuleva ministeri oli vaikuttunut, erityisesti mieleen jäi telakan korkea teknologia. Paanasen henkilökohtaisesta tilanteesta ei Lintilän mukaan puhuttu.

Joulukuinen käynti eduskunnassa ei ollut Paanasen ainoa. Lokakuussa 2016 hän kävi tapaamassa talousvaliokunnan puheenjohtajaa, tuolloin vielä perussuomalaisiin kuulunutta Kaj Turusta (sin). Turunen kertoo pyytäneensä Paanasen kylään, koska halusi kuulla tämän näkemyksiä kansainvälisestä verotuksesta ja pakotteista.

Turunen paljastaa, että idea tapaamiseen ei ollut hänen omansa.

”Hänen tapaamistaan suositteli henkilö, jonka nimeä en voi kertoa. Sen voin kertoa, että hän on kansanedustaja.”

Myös Turunen painottaa, että tapaamisessa ei puhuttu Paanasen henkilökohtaisesta tilanteesta, vaan asioita käytiin läpi ”yleisellä tasolla”.

Paananen on tuttu näky poliitikkojen seurassa. Helmikuussa 2016 syntyi kohunpoikanen, kun hänet oli nähty suomalaisten poliitikkojen seurassa jääkiekkojoukkue Jokereiden pelissä Pietarissa. Tuolloin keskustan Antti Kaikkonen totesi, että ”ei mitään ruttoa tartu siitä, että hänen kanssaan keskustelee”.

Paananen on myös rahoittanut poliitikkoja. Hän on ostanut seminaarilippuja Arkadian talouspoliittiselta seuralta, jonka kautta keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat keräävät vaalirahoitusta. Lintilä on mukana seurassa, mutta hän kertoo, ettei ole myynyt lippuja Paanaselle.

Paananen järjesti siis tapaamisen, mutta Lintilän mukaan se olisi järjestynyt muutenkin.

”Jos Helsingin telakka haluaa tulla informoimaan poliitikkoa, ei siinä tarvitse Paanasta. Siellä on 1 200 työpaikkaa.”

 

Suomen Kuvalehti on saanut käyttöönsä tietokannan, joka sisältää eduskunnan vierailijatiedot toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 väliltä. Aineistossa on yhteensä noin 24 500 riviä, jokaisella rivillä yhden henkilön yksi vierailu.

Kohtaaminen Paanasen kanssa on yksi paristakymmenestä Lintilän isännöimästä vierailusta eduskunnassa. Liikenne lisääntyi ministerivalinnan myötä. Enemmän valtaa, enemmän kiinnostusta.

Hänen vieraslistallaan on myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) vanha liikekumppani Juha Hulkko alaisensa Kari Mokon kanssa. Tapaamisen aiheena oli tekoäly.

Finanssiala, Fennovoima, Fortum, Myllykoskelle bioetanolilaitosta havitelleet yrittäjät, lukiolaisten liiton edustajat. Kotiseudulta on käynyt Keski-Pohjanmaan Osuuspankin johtoporukka.

Viestintävaikuttaja Jussi Lähteen vierailun aikana puhuttiin ”ravijuttuja”, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen (kok) tapaamisessa asialistalla oli hankintalaki.

Muutamat vieraat, kuten taksisääntelyn vapauttamista ajaneen Uberin maajohtaja Joel Järvinen, ovat tulleet viestintätoimiston edustajien kanssa. Lintilä kertoo suhtautuvansa viestintäväkeen varauksellisesti.

”Kyllä siinä varmistin poistuu, jos tulee puhelu, että ellunkanoista päivää. Ei se ole meriitti.”

 

Kun vierailijatiedoista siivotaan pois toimittajat, kieltenopettajat ja eduskunnan arkea pyörittävät työntekijät, vierailukuninkaaksi nousee 35 kirjauksellaan suojelupoliisin päälakimies Jan Sjöblom. Usein häntä on ollut vastassa kansanedustaja Tapani Tölli (kesk).

Miehiä yhdistää tiedustelulainsäädäntö. Tölli on lain valmistelua seuraavan parlamentaarisen ryhmän puheenjohtaja ja Sjöblom sen sihteeri. Suojelupoliisin mukaan vierailut liittyvät ryhmän kokouksiin tai niiden valmisteluun. Tiedustelulait ovat monen muunkin eduskunnan ahkeran kävijän asialistalla.

Seuraavaksi eniten – kolmisenkymmentä kertaa – eduskunnassa näy

ttäisi käyneen suurelle yleisölle yhtä tuntematon mies, Paavali Kukkonen. Hän on tehnyt vierailuja ensin ammattiliitto Pron työntekijänä ja syksystä 2016 alkaen Sitran asiantuntijana. Kukkosen vierailun vastaanottajat löytyvät lähinnä demareista.

”Merkittävä osa vierailuista liittyy Sdp:n elinkeinopoliittisen ja talouspoliittisen työryhmän työskentelyyn”, Kukkonen kertoo.

Kun rajataan tarkastelu viidensadan eniten eduskunnassa käyneen henkilön vierailuihin, miltei kolmanneksessa tapauksista vierailija edustaa julkishallintoa. Erityisen paljon merkintöjä kirjautui opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sisäministeriön edustajille.

Elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten osuus näistä innokkaimpien kävijöiden vierailuista on neljännes. Niiden ahkerimpia kyläilijöitä olivat Finanssiala, kuljetusyritysten SKAL, Kaupan liitto, Teknologiateollisuus ja maataloustuottajien MTK.

Muiden järjestöjen osalta aktiivisimmat vierailijat edustivat kehitysyhteistyöjärjestö Kepaa, Suomen luonnonsuojeluliittoa ja Naisjärjestöjen keskusliittoa. Ammattiliittojen puolella eniten käyneet edustivat SAK:ta ja miltei kaksi kolmasosaa heidän vastaanottajistaan edusti Sdp:tä.

Listassa ei näy lainkaan kahden kansanedustajan nimeä.

Vieraslistoista voi yrittää hahmottaa poliittisen vallankäyttöön liittyvää vaikuttamista, josta ei jää merkintää esimerkiksi valiokuntien pöytäkirjoihin. Kenen näkemyksiä poliitikot kuuntelevat?

Listojen tutkiminen ei tietenkään ole aukoton tapa tutkia kulisseissa tapahtuvaa vaikuttamista.

Isot kalat puuttuvat, sanovat poliitikot. Esimerkiksi suuryritysten johtajia näkyy tietokannassa vähän. He haluavat tavata päättäjiä omalla maaperällään, jolloin he voivat samalla esitellä yrityksensä toimintaa. Toisaalta listoista ei voi päätellä, minkä takia henkilö on tullut eduskuntaan ja mistä tapaamisessa on puhuttu.

Ihmisillä on myös monia rooleja, kuten Paavali Kukkosella tai Robert Torvelaisella. Entinen kokoomuksen kansanedustajien avustaja on käynyt eduskunnassa vuonna 2016 muissa asioissa esimerkiksi Alexander Stubbia tapaamassa.

Joulukuun 2016 alusta alkaen käynnit ovat liittyneet kyytipalvelu Uberiin, jonka leipiin Torvelainen siirtyi. Tällaiset siirtymiset politiikasta edunvalvontaan ovat yleisiä avustajien keskuudessa.

Eniten vieraita eduskunnan vierailijatietokannan perusteella näyttää olleen vihreiden kansanedustajalla ja nykyisellä presidenttiehdokkaalla Pekka Haavistolla. Hänet on merkitty vastaanottajaksi noin 270 henkilölle.

Lähellä samoja lukemia ovat myös Antero Laukkanen (kd), Tapani Tölli (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Annika Saarikko (kesk) ja Ilkka Kanerva (kok).

Pitkässä vierailijalistassa ei näy lainkaan kahden kansanedustajan nimeä. Vastaanottajiksi ei ole kertaakaan merkitty perussuomalaisten Rami Lehtoa tai Sami Saviota.

Heidän mukaansa kyse ei ole kuitenkaan siitä, että he eivät tapaisi ja kuuntelisi ihmisiä ollenkaan. Savio kertoo tapaavansa lähinnä tavallisia kansalaisia, paikkana on yleensä kahvila tai lounasravintola.

”Tällöin on ollut samalla mahdollista saada pieni hengähdystauko melko kiireisestä eduskuntaympäristöstä.”

Lehto ja Savio kertovat lisäksi, että tapaamisia eduskunnassakin on kyllä ollut, mutta silloin on tavattu isomman ryhmän voimin ja vieraslistaan vastaanottajaksi on merkitty joku toinen kansanedustaja.

”Lobbaamisen selvittämiseksi vierailijalistat antavat hyvin rajautuneen kuvan. Täydellisemmän kuvan saamiseksi tulisi avata teletiedot, sähköpostit ja eduskunnan ulkopuoliset tapaamiset, mutta siihen ei tietenkään pidä mennä”, toteaa kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru.

Keskustelu lobbarirekisterin perustamisesta on kiihtynyt sen jälkeen, kun kävi ilmi, että eduskunta on ryhtynyt tuhoamaan vieraslistojaan julkisuuden välttämiseksi.

Nyt asiaa selvitetään. Hallitus on päättänyt tilata 50 000 eurolla vertailun maailmalla käytössä olevista lobbausrekistereistä ja niiden toteuttamistavoista.

 

Työhuoneen ikkunan takana on jo pimeää, kun Mika Lintilä käy vanhaa vieraslistaansa läpi.

Elinkeinoministerin kalenteri on ”karmea” ja lähtö New Yorkiin painaa päälle, joten parin viikon aikana ainoa hetki haastattelulle löytyi torstai-illalta. Ministerin puheille riittää halukkaita.

”Tällä hetkellä myydään ensi kevättä”, Lintilä kertoo.

Kysymys eduskunnan vieraslistojen julkisuudesta ei kuohuta ministeriä, se on hänelle ”ihan sama”.

”Jossain tilanteessa tietysti esimerkiksi pörssiyhtiön käynnit voivat paljastaa jotain pörssiyhtiön tilanteeseen liittyen. Että nyt on jotain tapahtumassa.”

Entä lobbarirekisteri?

”Ensin pitäisi määritellä lobbari. Jos tulee maakuntaliiton porukka, ovatko he lobbareita? Nyt kun vastaan omistajaohjauksesta ja Fortumin porukka tulee kylään, ovatko he lobbareita? Missä menee lobbauksen ja informoinnin raja”, hän pohtii.

Toisaalta voisi ajatella, että kaikilla ministerin puheille pääsevillä on joku toive vähintään siitä, että ministeri ymmärtäisi jonkun asian tai osaisi katsoa asiaa tietystä kulmasta. Oli kyseessä sitten virkamies tai vaikka Fortumin edustaja.

”Ei se mene ihan noin”, Lintilä sanoo.

”Kyllä se on hirveän paljon sitä asian päivittämistä. Kerrotaan faktat ja sitten se on ministerin oma mietintä, tekeekö jotain.”

Lintilän mukaan hänen tapaamisissaan aloitteen tekijä on aina vierailija. Hän ei koe, että vieraita jouduttaisiin valikoimaan tai että jotkut tahot pääsisivät enemmän esille kuin toiset.

”Kyllä kaikille aikaa löytyy, mutta milloin, se on sitten eri asia.”

 

Oikaisu Juttu julkaistu 11.10.2017 klo 16.41, juttua korjattu 12.10. klo 8.47: jääkiekkopeli, jossa Kai Paananen tapasi poliitikkoja, pelattiin Pietarissa, ei Moskovassa.


24 500 vierailua, 2 000 valokuvaa

Suomen Kuvalehti sai tämän artikkelin pohjana käytetyt tiedot Open Knowledge Finland -yhdistykseltä. Noin 24 500 vierailun tietokanta syntyi pitkän taistelun tuloksena.

Syyskuussa 2014 Avoin ministeriö -yhdistys pyysi eduskuntaa luovuttamaan vierailijatiedot kahden viikon ajalta helmikuussa 2014. Yhdistys halusi tietää, ketkä olivat lobanneet kansanedustajia tekijänoikeuslakia koskevaan kansalaisaloitteeseen liittyen.

Eduskunta kieltäytyi antamasta tietoa. Lopulta joulukuussa 2016 korkein hallinto-oikeus kumosi eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksen ja määräsi, että julkisiksi katsottavat tiedot on annettava pyytäjälle.

Kesällä 2017 Avoin ministeriö ja Open Knowledge Finland -yhdistysten edustajat pääsivät tutustumaan vierailijatietoihin ajalta 26.5.2016–21.4.2017.

Tiedot on kirjattu eduskunnan väistötilana toimineen Sibelius-Akatemian ja Pikkuparlamentin sisääntulon osalta.

Tietokannassa ei ole mukana valiokunnissa kuultavina käyneitä henkilöitä.

Tietokannassa voi olla virheitä. Se johtuu tavasta, jolla tiedot on muutettu sähköiseen muotoon. Eduskunta näytti tiedot pyytäjille paperitulosteina. Yhdistysten edustajat ottivat asiakirjoista yhteensä noin 2 000 valokuvaa, minkä jälkeen tietokoneohjelma muutti kuvien kirjaimet sähköiseksi tekstiksi ja kokosi ne tietokannaksi.

Ohjelma on voinut tulkita kirjaimia väärin eikä kaikkia virheitä ole välttämättä löydetty, kun aineistoa on korjattu jälkikäteen. Joissain tapauksissa vierailijat on ilmoitettu ennakkoon, mutta tapaaminen onkin peruuntunut. Merkintä on silti jäänyt vieraslistaan.

Oikeuden päätöksen jälkeen eduskunta muutti henkilörekisterinsä käsittelyä ja päätti tuhota vierailijalistat kunkin päivän päätteeksi.

Lisäksi eduskunta on päättänyt, että listoihin ei pääse tutustumaan ennen niiden tuhoamista.


Lue myös: