Akusta tuli mainosankka

Kolumni: Laatusarjakuvasta on tullut yhtäkkiä häpeilemätön markkinointialusta, kirjoittaa SK:n mediakolumnisti Pasi Kivioja.

Profiilikuva
media
Teksti
Pasi Kivioja
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos Aku Ankka puhuisi lapsille vieraslajeista tai intersektionaalisesta feminismistä, syntyisi valtava mediakohu. Sen sijaan Ankkalinnassa harjoitettu piilomainonta ei järin kiinnosta mediaa.

Vai mitä pitäisi päätellä siitä, että kuluttajaviranomaisen antaman huomautuksen Aku Ankkaa julkaisevalle Sanoma Media Finlandille noteerasivat suurista verkkomedioista vain Iltalehti, Helsingin Uutiset ja Seiska? Sanoman lehdet HS ja IS eivät pitäneet asiaa uutisen väärtinä.

Kuluttaja-asiamies huomautti Aku Ankassa vuonna 2018 julkaistusta mainoksesta, jossa kaupattiin laulaja Sannin konserttilippuja lain vastaisella tavalla. Vaikka mainos oli merkitty, se ja Sannia koskeva lisätty todellisuus (AR) eivät olleet lasten näkökulmasta selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi.

Mielestäni ongelma ei ollut pelkkä mainos vaan myös se, että koko ”toimituksellinen” sarjakuvatarina oli Sannin ja levy-yhtiön sisältömarkkinointia, jollaiseksi sitä ei ollut merkitty. Tähän ei kuluttaja-asiamies hoksannut puuttua.