Lääkärihelikopterit: Toiminta siirrettiin pois tukiyhdistyksiltä – lentohinta kaksinkertaistui

Kotimaa 20.2.2012 09:05
Medi-Helin helikopteri lähdössä Helsinki-Vantaan lentokentältä 1. helmikuuta 2007. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Pelastus- ja lääkärihelikopterit ovat pyörineet tukiyhdistysten voimin eri puolella maata 20 vuoden ajan. Lennot on kustannettu pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tukiyhdistysten varainhankinnalla on maksettu muuta toimintaa, muun muassa hallinto.

Nyt vastuu lääkärihelikoptereista on siirretty Finnhems Oy:lle, sairaanhoitopiirien omistamalle yritykselle. Sen rahoitus on sosiaali- ja terveysministeriö STM:n budjetista. Kansalaisten keräysvaroja ei enää käytetä. Sairaanhoitopiirit maksavat lääkärikopterien sairaanhoitokustannukset.

Finnhems julkisti lento-operaattorit 25. marraskuuta 2011: ahvenenmaalainen SHT vastaa kolmesta eteläisestä tukikohdasta (Vantaa, Turku, Tampere) ja ruotsalainen Scandinavian Medicopter kolmesta pohjoisesta tukikohdasta (Kuopio, Oulu, Rovaniemi) kymmenen vuoden sopimuksella.

Lääkärikopterin uudelleen organisoinnin taustalla oli valtion halu tehostaa palvelua. Vuonna 2009 STM:n rahoitusmuistiossa todettiin, että ”kustannustehokkuutta voidaan lisätä muun muassa lento-operaattorien keskinäisellä kilpailutuksella ja hallinnon päällekkäisyyksien karsinnalla.”

Ministeri Paula Risikko (kok) vastasi kirjalliseen kysymykseen lääkärihelikoptereista vuonna 2010: ”Lähtökohtana on, että keskitetty hankinta tuo tuntuvia säästöjä muun muassa konekannan yhtenäistymisen kautta. Lisäksi säästöjä syntyy siitä, että viiden alueellisen tukiyhdistyksen hallinnointikulut lakkaavat.”

Finnhemsin järjestämän kilpailutuksen jälkeen lentopalvelun hinta kuitenkin kaksinkertaistui: viime vuonna kopteritoiminnan valtionavustus oli 11,8 miljoonaa euroa, tänä vuonna 22,5 miljoonaa euroa.

Vain neljä päivää sen jälkeen kun Finnhems oli valinnut lento-operaattorit, STM lähetti kirjeen sairaanhoitopiireille, Finnhemsille ja tukiyhdistyksille. Siinä muistutettiin, että lentotoiminnan kustannusten pitää vastata vallitsevaa markkinahintaa, jotta valtionavustus voidaan myöntää.

Jos kustannukset ylittävät ”hyväksyttävät tasot”, avunsaajan on itse rahoitettava ylimenevä osuus tai alennettava kustannuksia, ”esimerkiksi palvelun tarjoajaa vaihtamalla”.

Tukiyhdistykset tarjosivat paluuta kumppanuusmalliin

Lapin Pelastushelikopteri Tuki ry:n toiminnanjohtaja Eero Anneberg arvioi, että veronmaksajien varoja poltetaan taivaan tuuliin arviolta 150 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Hän perustelee väitettään sillä, että heinäkuussa 2011 STM:n arvioi talousarvioesityksessä lääkärihelikopteritoiminnan kustannusten nousevan jo 31 miljoonaan euroon vuonna 2017.

”Sekä hallinnon että lentämisen kulut kasvavat selvästi, vaikka piti käydä päinvastoin”, Anneberg sanoo.

”Lapissa tukiyhdistys voisi edelleen hoitaa toiminnan käyvän hinnan mukaisesti.”

Anneberg kertoo tukiyhdistysten yhdessä tarjonneen kumppanuusmallin jatkoa vielä myöhään budjettivalmistelun yhteydessä: tukiyhdistykset keräävät 4-5 miljoonaa euroa vuodessa, ja valtio kustantaa lentotoiminnan.

”Viime vuoden 11,8 miljoonan euron valtionavustuksella olisi mahdollista tuottaa kaikkien kuuden tukikohdan lentopalvelut”, Anneberg sanoo.
Lentotoiminnan entinen rahoittaja RAY on ehdottanut, että tukiyhdistykset siirtäisivät omaisuutensa Finnhemsille. Siirto alentaisi Finnhemsin kustannuksia.

”Yhdistysten toiminnasta ja varallisuudesta päättää kukin tukiyhdistys omien sääntöjen mukaan. Lapin Pelastuskopterin Tuki ry ei ole lähdössä rahoittamaan Finnhemsin toimintaa omilla varoillaan”, Anneberg toteaa.

Finnhems maksaa vuodessa arviolta 3,5 miljoonaa euroa jokaisesta tukikohdasta. Copterlinen toimitusjohtaja Kari Ljungberg on käynyt esittämässä omansa laskelmansa STM:lle: lentotoiminnan hinta 2,5 miljoonaa vuodessa per tukikohta. Laskelmassa ovat mukana lentoavustajat, jotka Finnhemsin sopimuksessa kuuluvat operaattorien maksettaviksi.

”Kuudesta tukikohdasta jäisi lento-operaattorille voittoa ennen veroja vielä 25 miljoonaa euroa kymmenen vuoden sopimuksella”, Ljungberg sanoo.
Sopimuksen piti käsittää seitsemän mutta se piteni kymmeneen vuoteen. ”Jos yksi operaattori hoitaisi kaikki tukikohdat, kustannukset alenisivat edelleen skaalaedun takia, noin 10-15 prosenttia”, Ljungberg sanoo.

Lentokustannukset arvioitiin yläkanttiin

Finnhemsin hallituksen puheenjohtajan, johtajaylilääkäri Jorma Penttisen mukaan Lapin tukiyhdistyksen arvio kustannusten noususta on liioiteltu. STM:n talousarvion luvut lentokustannuksista viime heinäkuulta olivat yläkanttiin.

”Luvut perustuivat esitarjouksiin, ne eivät olleet sitovia”, Penttinen sanoo.

Alun perin vuoden 2012 lentotoiminannan kustannuksiksi oli arvioitu 26,7 miljoonaa euroa. Lopullisten tarjousten perusteella valtionavun tarpeeksi tarkentui 22,5 miljoonaa euroa.

Entä paljonko Finnhems tarvitsee vuonna 2013? Ilmassa on nyt vasta neljä kopteria, sillä Tampereen ja Rovaniemen tukikohdat pyörivät vain osan vuotta.

STM arvion mukaan vuonna 2013 Finnhemsin valtionavustus on 23,7 miljoonaa euroa, reilu miljoonan enemmän kuin tänä vuonna. Penttinen vakuuttaa, että kustannukset eivät hypähdä ensi vuonna, kun kaikki kuusi tukikohtaa ovat käytössä.

”Alustavan arvion mukaan kustannukset ovat lähes yhteneviä vuonna 2012 ja 2013, koska tänä vuonna tukikohtien investoinnit ovat suuremmat”, Penttinen sanoo.

Vuoden 2014 loppuun mennessä hintaa nostaa kalustouudistus, jonka vaikutus on Penttisen mukaan noin kymmenen prosenttia vuoden 2012 lähtötasosta eli kaksi miljoonaa euroa.

”Jäljellä olevalla sopimuskaudella hintoja tarkistetaan erityisen, hankintalain mukaisen indeksiehdon perusteella, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy sen hakemuksesta.”

Finnhems perustelee hintaa laadulla

Copterlinen Ljungbergin laskelmassa nykyisen kuuden tukikohdan vuosihinta on 15 miljoonaa euroa, Finnhemsin 22,5 miljoonaa euroa jo tänä vuonna, kun vasta neljä tukikohtaa pyörii ympäri vuoden. Mikä selittää suuren eron?

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Penttisen mukaan Copterlinen Ljungberg on esittänyt laskelman ilman, että hänen täytyisi sitoutua lupaamaansa hintaan.

”Kyse on hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään.”

Ljungberg sanoo, että hänen lukunsa ovat todellisia. Hänen yhtiönsä Copter Holding ja espanjalainen Inaer osallistuivat Sepen ja Ilmarin tukikohtien kilpailutukseen vuonna 2010. Vielä halvemman tarjouksen teki ahvenanmaalainen SHT, joka on nyt toinen Finnhemsin valitsemista operaattoreista.

”Miten tukikohdan markkinahinta voi nousta kaksinkertaiseksi tilanteessa, jossa toiminnan rahoitusriski on nolla valtionavustuksen takia”, Ljungberg kysyy.

Lentokustannuksissa on 9 prosentin arvonlisävero henkilökuljetuksille. Ljungbergin mukaan ilmailumääräykset kieltävät öisin muiden kuin hyväksyttyjen lentopaikkojen käytön henkilökuljetuksissa. Siksi lääkärikopteri ei voi laskeutua onnettomuuskohteeseen rikkomatta lakia.
Ljungberg epäilee, että pienellä, 9 prosentin verolla yritetään säästää valtionavussa.

”Oikea veroprosentti lento-operaattoripalvelulle valmiuteen perustuvassa lääkärihelikopteritoiminnassa on 23. Jos sitä käytettäisiin, valtionavun tarve nousisi jo tänä vuonna STM:n talousarviossa alun perin ilmoitettuun 26,7 miljoonaan euroon”, Ljungberg sanoo.

Finnhemsin Penttisen mukaan 9 prosentin alvi on valittu ”historiallisin syin”, prosentti vastaa ”tähän toimintaan sovellettua verotuskäytäntöä”.
”Verotusasiantuntijoiden näkemyksissä 23 prosentin alv ei ole tullut edes vaihtoehtona esille.”

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Penttinen perustelee aiempaa korkeampaa lentohintaa tiukentuneella laadulla. Sairaanhoitopiirit vaativat, että lääkärikopterien on oltava ”terveydenhuollon käytettävissä 97,5-prosenttisesti”. Palvelu saa olla pois käytöstä 24 tuntia kuukaudessa, korkeintaan kuusi tuntia kerrallaan.

”Tämä ehto asettaa vaatimuksia huoltotoiminnan varallaololle sekä varakoneen käytettävyydelle. Tällaista luotettavuusvaatimusta ei ole ollut aiemmin”, Penttinen sanoo.

Lääkärihelikopteritoiminnan ”turvallisuuden varmistamiseksi” Finnhems on vaatinut ”tiettyjen turvakontrollien käyttöönottoa” kansainvälisten suositusten mukaisesti.

”Pelkkä ilmailumääräysten noudattaminen ei tee toiminnasta vielä luotettavaa tai turvallista”, Penttinen sanoo.

Copterlinen Ljungbergin mukaan väite on erikoinen.

”Ilmailuviranomainen voi myöntää liikenneluvan tai liiketoimintaluvan vain siinä tapauksessa, että viranomainen on vakuuttunut siitä, että toimiluvan haltijan lentotoiminta on turvallista ja asiallista.”

Ljungberg muistuttaa, että varallaolosta ja varakoneesta olivat vaatimukset ja mahdolliset sanktiot jo vuonna 2010 Sepen ja Ilmarin kilpailutuksessa.

”Niillä ei voi perustella isoa kustannusten nousua eikä sitä, että nykyiset hinnat edustaisivat markkinahintaa.”

STM teettää ulkopuolisen tarkastuksen

Finnhems ei järjestänyt lääkärihelikopterien lentotoiminnasta avointa kilpailutusta, vaan hankinta tehtiin neuvottelumenettelynä. Finnhems edellytti osallistujilta kolmen tukikohdan referenssiä talviolosuhteista, referenssi ei saanut olla kolmea vuotta vanhempi.

Copterlinen toimitusjohtaja Ljungbergin mukaan kolmen tukikohdan vaatimuksella rajoitettiin kilpailua ”hankintalain tarkoituksen vastaisesti”.

”Kilpailun rajoittaminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että nykyinen hintataso on kaksi kertaa yli markkinahinnan”, Ljungberg sanoo.

Finnhemsin hallituksen puheenjohtaja Penttinen sanoo, että osallistumisilmoituksia jätettiin 13, ”enemmän kuin yhteenkään aikaisempaan” vastaavaan hankintaan.

”Suomi ei ole koskaan ollut markkina-alue, jonka mukaan markkinaehtoinen hinta määräytyy kansainvälisillä markkinoilla”, Penttinen sanoo.
Finnhemmsin toiminnasta on kanneltu valtiontalouden tarkastusvirastoon. Virasto ei kommentoi vielä tapausta.

STM antoi lausuntonsa 6. helmikuuta. Ministeriö pitää hyvänä, että lääkärihelikopteritoiminnassa on vain ”yksi valtakunnallinen toimija”, samalla ”rahoitusta koskevat säädökset yhtenäistyvät”.

STM:n mukaan toiminta on niin alkuvaiheessa, että ”on tässä vaiheessa mahdotonta perustellusti arvioida valtion edun ja toiminnan tehokkuuden toteutumista”.

Ministeriö teettää rahoittamastaan toiminnasta erillisen ulkopuolisen tarkastuksen. ”Tarkastuksen jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä varojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta ja taloudellisuudesta.”