Kyösti Kallion kirjeitä: Mitä oli kansanedustajan työ 100 vuotta sitten?

Tuomo Lappalainen
Kotimaa 8.3.2010 12:00

Vihaisia kirppuja. Likaisia hotelleja. Kylmää ja nälkää. Kukapa ei olisi kuullut nykyisten kansanedustajien sydäntäsärkeviä valituksia kokemistaan vastoinkäymisistä. Mutta ei ollut helppoa edeltäjilläkään.

Kyösti Kallio Kyösti Kallio lähetti vaimolleen tämän valokuvan helmikuussa 1905. Kuva SKOY

Maalaisliiton Kyösti Kallio aloitti valtiopäivämiehen uransa säätyvaltiopäivillä, pääsi heti ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan ja jatkoi siellä yhtä mittaa vuoteen 1937 eli siihen asti, kun hänestä tuli presidentti.

Maakunnista valitut kansanedustajat joutuivat sata vuotta sitten elämään viikkoja, joskus kuukausiakin erossa perheestään.

Noina aikoina kotiin pidettiin yhteyttä pääasiassa kirjein. Jos kännykät olisi keksitty sata vuotta sitten, Kallio olisi ollut Esko Ahon veroinen kännykkä-isä.

Kallion ja hänen vaimonsa Kaisa Kallion vuosina 1904-1917 toisilleen kirjoittamat kirjeet on nyt koottu kirjaksi, joka ilmestyy Kirjapajan kustantamana.

Jouluksi töihin

Valtiopäivämiehen työn ensimmäinen varjopuoli tuli vastaan nopeasti: epäsäännölliset työajat.

Kallio pääsi säätyvaltiopäiville joulukuussa 1904, ja vain parin viikon päästä hänellä oli ikäviä uutisia. Joululoma oli niin lyhyt, ettei Helsingistä kannattanut lainkaan lähteä kotiin Nivalaan.

Meillä on tällä viikolla viimeinen istunto perjantaina ja ensi viikolla taas istunto keskiviikkona, joten en saisi olla kotona kuin kaksi päivää nimittäin pyhät. Tuotakaan en pitäisi arvottomana, vaan kun on toiveita, että me tammikuun alussa saisimme pitemmän lupa-ajan niin olen päättänyt olla tulematta, Kallio yritti kääntää asian parhain päin, huonolla menestyksellä.

Työn ja perheen yhteensovittaminen oli myöhemminkin vaikeaa. Työtahti oli niin tiivis, että hän ei ehtinyt keväällä 1908 edes isänsä hautajaisiin.

Olisihan se tosin viimeinen palvelus isälleni, vaan silloin en ehkä voisi pyytää myöhemmin lupaa ja minä ajattelen, että on paljon parempi tulla käymään Marian päivän tienoissa kotona katsomassa taloustoimia. Sitä paitsi on nyt anomusaika juuri käsissä, jolloin täytyy koettaa saada paperille ihmisien mielipiteitä, hän perusteli.

Viikkoa myöhemmin hän kuitenkin myönsi ”tunteneensa syyllisyyden tunnetta” päätöksestään. Minä muistin hautaushetkelläkin syvästi teitä, vaikka olin valiokunnassa, katuvainen kansanedustaja vakuutti.

Kesäkuussa 1909 Kallio kertoi, että eduskunta oli äänestyksen jälkeen päättänyt pitää peräti kahden ja puolen kuukauden kesäloman. Rehellisesti mies kuitenkin tunnusti, ettei tulos ollut hänen ansiotaan:
Tämä on kyllä itelle hyvä vaan kansan takia äänestän minä lyhyempää lomaa.

Tärkeysjärjestys tuli varmasti kotona selväksi.

Media lyö

Politiikan julkisuus tuotti kansanedustajille harmia jo sata vuotta sitten. Välillä kirjeissä piti torjua perättömiä juoruja, välillä taas korjata lehdissä olleita vääriä tietoja.

Keväällä 1906 valtiopäivämiehen työmoraali asetettiin kyseenalaiseksi. Kallio kävi kuitenkin saman tien vastaiskuun:

Tänään näyttää olevan sanomalehdessä, että minä olin pois istunnosta, vaan se oli erehdys, sillä minä käytin useita puheenvuorojakin.

Välillä eduskuntatyö tympi niin, että Kallion teki mieli jättää politiikka kokonaan. Kyllä olis ihmisen parempi olla kotona, kuin tässä myllyssä, sillä täällä saa vastata omista ja muiden töistä, hän tunnusti heikkona hetkenä.

Aikaa myöten hän kuitenkin oppi olemaan ottamatta moitteita liian henkilökohtaisesti:
Aina julkista työtä arvostellaan ja parjataan. Historia sen vasta vuosikymmenien jälkeen arvostelee.

Kuka?

  • Kyösti Kallio (1873-1940)
  • Syntymäpaikka: Ylivieska
  • Kotipaikka: Nivala
  • Ammatti: Maanviljelijä
  • Perhe: Puoliso Kaisa
  • (o.s. Nivala), kuusi lasta
  • Poliittisia tehtäviä: Talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1904-06, kansanedustaja 1907-37, neljän hallituksen pääministeri, senaatin maanviljelystoimikunnan päällikkö 1917-18, maatalousministeri 1919-22, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 1925, maalaisliiton puheenjohtaja 1908-17, tasavallan presidentti 1937-40.

Maria-Liisa Kallio & Kaija Valkonen (toim.): Uskon, että
paikkasi on siellä. Kaisa ja Kyösti Kallion kirjeenvaihtoa 1904-1917.
Kirjapaja.