”Kynä ei paljon auta, kun asemies tulee sisälle”

Suomalaiset pilapiirtäjät pelkäävät, että Pariisin terroriteon jälkeen itsesensuuri lisääntyy Euroopassa.
Kotimaa 10.1.2015 08:30

Muistopiirros Charlie Hebdosta: Jean Cabut (vas.), Stéphane Charbonnier ja Georges Wolinski. Berliini 7. tammikuuta 2015. © Michael Sohn / AP / Lehtikuva

Taitava pilapiirros kertoo yhdellä kuvalla, mitä yhteiskunnassa tapahtuu juuri sillä hetkellä. Yleensä kuva saa länsimaisessa kulttuurissa katsojansa nauramaan, sillä se rienaa ja pilkkaa humoristisesti jotain tahoa, jolla on yleensä valtaa.

Terrori-isku ranskalaiseen satiiriseen Charlie Hebdo -lehteen sai journalistit ja pilapiirtäjät keskustelemaan pilapiirroksista ja terrorismista vilkkaasti. Useissa puheenvuoroissa ja kuvissa kynä on kuvattu miekkaa vahvemmaksi.

”Tekijän kannalta on kuitenkin se surullinen totuus, että vaikka työt jäävät elämään, niin piirtäjä saadaan asein hiljennettyä. Eli fyysisessä tilanteessa kynä ei paljon auta, kun asemies tulee sisälle ja alkaa ampumaan”, sanoo Kuvittaja-lehden päätoimittaja ja pilapiirtäjä Jyrki Vainio.

Yksi uhkakuva eurooppalaisella tasolla onkin se, että piirtäjät alkavat harjoittaa paineen alla itsesensuuria.

”Uskon, että terrorihyökkäys tulee vaikuttamaan jonkinlaiseen itsesensuuriin”, Vainio sanoo.

”Pilapiirrosten pitää olla räävittömiä ja niiden tulee haastaa, mutta harva piirtäjä tarjoutuu itse olemaan tapahtuneen jälkeen ensimmäinen. Linjan täytyy tapahtua yhdessä piirtäjäkentän ja median kanssa.”

 

Kuvittajat ry on kuvittajien aatteellinen ja ammatillinen järjestö. Järjestön puheenjohtaja on Suomen Kuvalehden Kramppeja ja nyrjähdyksiä -sarjakuvan piirtäjä Christer Nuutinen, jonka mielestä terroriteosta voi seurata myös pilapiirroksen aseman vahvistuminen.

”Toisaalta Euroopan lehdistö voi säikähtää ja alkaa varoa provosoivia kuvia ja tekstejä. Pilapiirroksen tarkoitus ei ole kuitenkaan loukata ihmisiä, vaan herättää keskustelua.”

Nuutinen kertoo, että ammattikunnan sisällä on pohdittu, pitääkö Muhammad-piirroksia tehdä, vaikka tiedetään, että ne voivat loukata eri ihmisiä.

”Jos aletaan pakonomaisesti julkaista Muhammad-kuvia ainoastaan sen vuoksi, että joku yrittää sen estää, niin silloin kyse ei ole kovin älykkäästä toiminnasta”, Nuutinen toteaa.

Ranskassa tapetut pilapiirtäjät ottivat tietoisia riskejä, ja heidän henkeä uhkailtiin useiden vuosien ajan.

Surmattuja Charlie Hebdon pilapiirtäjiä, kuten Georges Wolinskia, Jean ”Cabu” Cabutia ja Bernard ”Tignous” Verlhacia, voidaankin pitää jonkinasteisina sananvapauden taistelijoina. Asioilla on kuitenkin puolensa, muistuttaa Nuutinen.

”Täytyy muistaa, että meidän [länsimaiden] näkemys maailmasta ei ole ainut näkemys maailmasta.”

Suomessa pilapiirroskulttuuri on Vainion ja Nuutisen mukaan suhteellisen leppoista verrattuna Britanniaan ja Ranskaan, joissa pilkka on ajoittain erittäin roisia ja kohdistuu eri valtainstituutioihin.

Suomalaisen pilapiirroskulttuurin pehmeyden ja konservatiivisuuden syy löytyy kaksikon mielestä historiasta.

”Tekijöillä on kyllä sanottavaa, ja varmaan Suomestakin löytyisi myös halua tehdä räväkämpiäkin kuvia, mutta se ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös julkaisijoita, jotka uskaltavat räväköitä kuvia julkaista. Suomessa valtamedia on tässä ollut vähän arkaa, räväkämpi kuva-aineisto on meillä ollut lähinnä pienten kulttuurilehtien varassa”, Vainio sanoo.

Kuvittajat ry on perustettu keväällä 2002. Siihen kuuluu noin 330 ammattikuvittajaa. Ammattimaisia pilapiirtäjiä Suomessa ei kuitenkaan ole kuin kymmenkunta.

 

Perjantaina 9. tammikuuta Ranskan poliisi hyökkäsi kahteen panttivankikohteeseen ja ampui sieppaajat. Perjantai-illan tietojen mukaan Dammartin-en-Goëlen kaupungissa kuoli kaksi Charlie Hebdon toimitukseen hyökännyttä terroristia. Tilannetta Ranskassa voi seurata esimerkiksi AFP:n Twitter-tililtä ja France24:n sivuilta.