Kymmenettuhannet ylittävät Uudenmaan rajan liikkumiskiellon aikanakin – Tarkastuspisteistä ei tule tartuntapisteitä, vakuuttaa poliisi

Poliiseille on varattu suojakäsineitä ja hengityssuojia. Maakuntarajan yli kulkevien pitää noudattaa rajoituksia erityisen tarkkaan, sanoo epidemiologian professori.
Kotimaa 27.3.2020 16:20
Liikennettä Tuusulanväylällä Helsingissä. Kuvituskuva.
Liikennettä Tuusulanväylällä Helsingissä. Kuvituskuva. © Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Uudenmaan rajan ylittää liikkumiskiellon aikana noin 22 000 ihmistä vuorokaudessa, mikä on noin 90 prosenttia vähemmän kuin normaalioloissa. Näin arvioidaan valtioneuvoston perustelumuistiossa.

STT:n uutisen mukaan Uusimaa eristettäisiin keskiyöllä vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi 28. maaliskuuta.

Rajan yli kulkevaa liikennettä valvoo poliisi.

Poliisi pyrkii tavoittamaan kaikki rajan toiselle puolelle matkustavat. Tehtävään on varattu noin 700 poliisia. Avuksi tulee satoja varusmiehiä ja puolustusvoimien kantahenkilökuntaa.

Tärkeimmille väylille ja isoimmille teille sijoitetaan 30–40 tarkastuspistettä. Yhteensä Uudellemaalle johtavia yleisiä teitä on 96. Jos tarkastuspaikkoja olisi 35 ja niiden ohi kulkisi 22 000 ihmistä vuorokaudessa, jokaisella pisteellä kävijöitä olisi keskimäärin 630 kappaletta joka päivä.

 

”Vaan emmehän me elä täydellisessä maailmassa”, toteaa ylitarkastaja Konsta Arvelin poliisihallituksesta.

Vielä ei tiedetä, kuinka säntillisesti ihmiset kieltoa noudattavat.

”Voi olla niin, että Uudellemaalle yrittää tulla niitä, joilla ei ole perustetta ja vastavuoroisesti Uudeltamaalta yrittää lähteä pois sellainen, joka ei ole siihen oikeutettu.”

Tarkastustehtävissä olevilla viranomaisilla tulee vääjäämättä paljon kontakteja ihmisten kanssa. Se on Arvelinin mukaan otettu huomioon.

Henkilöstölle on varattu hanskoja ja hengityssuojia. Lisäksi tarkastettavaan henkilöön on pidettävä riittävä etäisyys. Poliiseja on myös ohjeistettu seuraamaan terveydentilaansa ja pysymään kotona, jos on taudin oireita, Arvelin kertoo.

Liikenne Uudenmaan ja naapurimaakuntien välillä on kuitenkin vähentynyt muistiossa esitetyn arvion mukaan 30 prosenttia jo ennen liikkumiskieltoa.

Kyse on myös tartuntariskin minimoimisesta tilanteissa, joissa kontaktissa on pakko olla.

Todennäköisyys saada tartunta on suurin juuri Uudellamaalla. Siksi maakuntarajan yli kulkevien pitää noudattaa rajoituksia erityisen tarkkaan, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.

”Samat suositukset, mitä kaikille on annettu, koskevat erityisesti tätä väestön osaa. Jos on oireita, ei liikuta suuntaan tai toiseen.”

Myöskään lähikontaktissa muihin ihmisiin ei tule olla. Silläkin on väliä, kulkeeko rajan yli julkisilla vai yksin autolla tai vaikkapa polkupyörällä.

Rajoituksissa ei ole kyse pelkästään ihmiskontaktien määrän karsimisesta, vaan myös tartunnan saamisen todennäköisyyden minimoimisesta silloin, kun kontaktissa on pakko olla, Nuorti sanoo.

Rajoilla ja julkisissa kulkuvälineissä päivystävät viranomaiset voivat saada tarkastettavilta ihmisiltä tartunnan, ja he itse voivat tartuttaa muita. Ei siis ole yhdentekevää, noudatetaanko rajavalvonnassa turvavälejä ja huolehditaanko hygieniasta.

”Poliisi voi saada taudin myös muualla kuin työtehtävissään, kuten kuka tahansa.”

Ja vaikka poliiseilla on suojavarusteet, suojautumisen taso ei ole sama kuin terveydenhuollon ammattilaisilla.

”On oltava tarkkana sen kanssa, ettei suojainten pitäminen lisää kasvojen ja nenän koskettelua.”

Arvioitu rajan ylittäjien määrä on pieni verrattuna normaaliin. Silti tilanne on sitä parempi, mitä harvempi Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä liikkuu, Nuorti sanoo.

 

Viime päivinä uutisoinnin painopiste on ollut Uudenmaan tapahtumissa.

Liikkumisen ja kontaktien vähentäminen koskee kuitenkin koko Suomea. Vielä talvilomien aikaan 200 000 suomalaista oli ulkomaanmatkalla, osa riskialueilla, eivätkä he kaikki ole uusmaalaisia.

Ulkomailta on vielä palaamassa tuhansia suomalaisia.

”Ei pidä unohtaa sitä, että myös muualla Suomessa on todennäköisesti havaitsemattomia tartuntoja, ja ne tulevat lisääntymään.”

Koronaviruksen vaarallisuus perustuu Nuortin mukaan siihen, että niin moni tapauksista on lieviä tai jopa oireettomia.

”Se mahdollistaa viruksen tehokkaan leviämisen. Se on tietynlainen paradoksi, ja siksi fyysisen etäisyyden pitämisen ja rajoittamistoimien tärkeys korostuu.”

 

Liikkumiskielto Uudenmaan rajoilla on voimassa 19. huhtikuuta saakka. Se otetaan käyttöön valmiuslain pykälän 118 nojalla.

Uudellamaalla koronavirusepidemia on pidemmällä kuin muissa maakunnissa, joten kiellolla pyritään hidastamaan covid-19-taudin leviämistä muualle maahan.

Liikkuminen on sallittua erittäin painavista henkilökohtaisista syistä. Sellainen voi olla esimerkiksi toisessa maakunnassa olevan läheisen kuolema. Lapsella on oikeus tavata toisessa maakunnassa asuvaa vanhempaansa.

Omalle kotipaikkakunnalle saa palata. Rajan yli pääsee myös, jos työnteko ja luottamustoimen harjoittaminen sitä vaatii.