Kylmien miesten talvi – 30.11.1939 alkoi sota jonka ei uskottu syttyvän

Kotimaa 30.11.2011 13:43

Tänään on kulunut 72 vuotta talvisodan alkamisesta. Mitä tapahtui marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939?

Talvisota

Taistelujen ensiasetelmat olivat kovin epäsuhtaiset, kun neuvostojoukot rynnivät Suomen rajan yli sotaa julistamatta marraskuussa 1939.

Kun tuli avattiin ensi kertaa Karjalankannaksella, suomalaisten suojajoukoissa oli tuolloin vajaat 22 000 miestä. Neuvostojoukkojen vahvuus Kannaksella taas oli 120 000 miestä.

Yle kokosi vuonna 2009 ihmisten muistoja talvisodan ensimmäisestä päivästä: ”Laatokan Karjalassa Salmi ja Suojärvi olivat puna-armeijan ensimmäisiä hyökkäyskohteita. ’Valtavia palloja putoili pelloille’, muuan asukkaista kuvailee tykistökeskitystä.” (Katso ja kuuntele kooste Yle Areenasta.)

Talvisodan loppuessa maaliskuussa 1940 Neuvostoliiton tappiot olivat kuitenkin miesmääräisesti Suomea suuremmat. Suomalaisia kaatui 21 236, katosi 1 434 ja haavoittui 43 557. Arviot neuvostojoukkojen menetyksistä vaihtelevat, mutta Puolustusvoimat arvioi kaatuneita olleen 200 000 ja haavoittuneita 600 000.

Talvisodan ensimmäinen päivä

Vuonna 1999 Suomen Kuvalehdessä ilmestyneessä jutussa Kylmien miesten
talvi
toimittaja Risto Lindstedt kirjoittaa: ”Talvisota on kertomus
siitä, miten yhtenäinen kansakunta voi olla, kenties vain kerran.”

Tehtävänä on miehittää Suomi. Leningradin sotilaspiirin komentajan K.A. Meretskovin suunnitelmissa siihen tarvitaan kolme viikkoa.

Neuvostojoukot ovat valmiina kaikkien idästä länteen johtavien teiden suunnassa. Joukot lähtevät yhtä aikaa liikkeelle Antin päivän aamuna, torstaina 30. marraskuuta, seitsemän aikaan. On lauhaa, lunta on vähän, talvi on vasta tulollaan.

Viipurissa annetaan ilmahälytys yhdeksältä, Helsingissä kahtakymmentä minuuttia myöhemmin. Koululaiset tulevat yllätetyiksi kouluissaan, ihmiset työpaikoillaan. Maa on sodassa, jonka ei uskottu syttyvän. Hallituskaan ei uskonut.

Moskova oli edellisinä päivinä puhunut uhmaten ja kuuluvasti, viitannut Puolan kohtaloon. Saksa oli hyökännyt Puolaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, aloittanut toisen maailmansodan ja tallonut ensimmäiseksi Puolan neljässä viikossa. Sota Suomessa alkaa samalla tavalla, salamasotana ilman sodanjulistusta.

Presidentti Kyösti Kallio julistaa maan sotatilaan klo 13.30. Marsalkka Mannerheim nimitetään ylipäälliköksi.

Massiivisesta ja paikoin torvisoittokuntien vauhdittamasta liikkeellelähdöstä huolimatta venäläisten eteneminen muuttuu varovaiseksi ensimmäisten tappioiden jälkeen. Hyökkääjän taistelukosketus vetäytyviin suojajoukkoihin katkeilee, suomalaiset irtautuvat helposti ja nopeasti, ensimmäisen päivän hämmennyksessä jopa huhujen perusteella. Suomalaisten tappiot jäävät pieniksi.

Venäläiset pommittavat kuuttatoista paikkakuntaa, torstaina saa 110 ihmistä surmansa ja noin 250 loukkaantuu.

Kansanedustajat väistävät pommitusuhkaa Vallilan työväentalolle. Täysistunto alkaa klo 20. A.K.Cajanderin hallitus saa ensin yksimielisen luottamuslauseen ja eroaa sitten uuden ”sotahallituksen” tieltä.

Eduskunnalle ilmoitetaan, että se siirtyy toiselle paikkakunnalle yöllä klo 3 lähtevällä junalla. Matkaan lähtee välittömästi noin puolet kansanedustajista. Määränpää on harvojen tiedossa.

Venäläiset pysäyttävät hyökkäyksensä pimeän tultua.

Klikkaa jutun kuvaa, ja pääset lukemaan alkuperäisen Kylmien miesten talvi -artikkelin kokonaisuudessaan.