Kylmien miesten talvi – 30.11.1939 alkoi sota jonka ei uskottu syttyvän

SK:n toimitus
Kotimaa 30.11.2011 13:43

Tänään on kulunut 72 vuotta talvisodan alkamisesta. Mitä tapahtui marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939?

Talvisota

Taistelujen ensiasetelmat olivat kovin epäsuhtaiset, kun neuvostojoukot rynnivät Suomen rajan yli sotaa julistamatta marraskuussa 1939.

Kun tuli avattiin ensi kertaa Karjalankannaksella, suomalaisten suojajoukoissa oli tuolloin vajaat 22 000 miestä. Neuvostojoukkojen vahvuus Kannaksella taas oli 120 000 miestä.

Yle kokosi vuonna 2009 ihmisten muistoja talvisodan ensimmäisestä päivästä: ”Laatokan Karjalassa Salmi ja Suojärvi olivat puna-armeijan ensimmäisiä hyökkäyskohteita. ’Valtavia palloja putoili pelloille’, muuan asukkaista kuvailee tykistökeskitystä.” (Katso ja kuuntele kooste Yle Areenasta.)

Talvisodan loppuessa maaliskuussa 1940 Neuvostoliiton tappiot olivat kuitenkin miesmääräisesti Suomea suuremmat. Suomalaisia kaatui 21 236, katosi 1 434 ja haavoittui 43 557. Arviot neuvostojoukkojen menetyksistä vaihtelevat, mutta Puolustusvoimat arvioi kaatuneita olleen 200 000 ja haavoittuneita 600 000.

Talvisodan ensimmäinen päivä

Vuonna 1999 Suomen Kuvalehdessä ilmestyneessä jutussa Kylmien miesten
talvi
toimittaja Risto Lindstedt kirjoittaa: ”Talvisota on kertomus
siitä, miten yhtenäinen kansakunta voi olla, kenties vain kerran.”

Tehtävänä on miehittää Suomi. Leningradin sotilaspiirin komentajan K.A. Meretskovin suunnitelmissa siihen tarvitaan kolme viikkoa.

Neuvostojoukot ovat valmiina kaikkien idästä länteen johtavien teiden suunnassa. Joukot lähtevät yhtä aikaa liikkeelle Antin päivän aamuna, torstaina 30. marraskuuta, seitsemän aikaan. On lauhaa, lunta on vähän, talvi on vasta tulollaan.

Viipurissa annetaan ilmahälytys yhdeksältä, Helsingissä kahtakymmentä minuuttia myöhemmin. Koululaiset tulevat yllätetyiksi kouluissaan, ihmiset työpaikoillaan. Maa on sodassa, jonka ei uskottu syttyvän. Hallituskaan ei uskonut.

Moskova oli edellisinä päivinä puhunut uhmaten ja kuuluvasti, viitannut Puolan kohtaloon. Saksa oli hyökännyt Puolaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, aloittanut toisen maailmansodan ja tallonut ensimmäiseksi Puolan neljässä viikossa. Sota Suomessa alkaa samalla tavalla, salamasotana ilman sodanjulistusta.

Presidentti Kyösti Kallio julistaa maan sotatilaan klo 13.30. Marsalkka Mannerheim nimitetään ylipäälliköksi.

Massiivisesta ja paikoin torvisoittokuntien vauhdittamasta liikkeellelähdöstä huolimatta venäläisten eteneminen muuttuu varovaiseksi ensimmäisten tappioiden jälkeen. Hyökkääjän taistelukosketus vetäytyviin suojajoukkoihin katkeilee, suomalaiset irtautuvat helposti ja nopeasti, ensimmäisen päivän hämmennyksessä jopa huhujen perusteella. Suomalaisten tappiot jäävät pieniksi.

Venäläiset pommittavat kuuttatoista paikkakuntaa, torstaina saa 110 ihmistä surmansa ja noin 250 loukkaantuu.

Kansanedustajat väistävät pommitusuhkaa Vallilan työväentalolle. Täysistunto alkaa klo 20. A.K.Cajanderin hallitus saa ensin yksimielisen luottamuslauseen ja eroaa sitten uuden ”sotahallituksen” tieltä.

Eduskunnalle ilmoitetaan, että se siirtyy toiselle paikkakunnalle yöllä klo 3 lähtevällä junalla. Matkaan lähtee välittömästi noin puolet kansanedustajista. Määränpää on harvojen tiedossa.

Venäläiset pysäyttävät hyökkäyksensä pimeän tultua.

Klikkaa jutun kuvaa, ja pääset lukemaan alkuperäisen Kylmien miesten talvi -artikkelin kokonaisuudessaan.

Keskustelu

Ei uskottu euron kriisiinkään. Suomi antaa Agfanistanille 20 miljoonaa euroa kehitysapua viikon takaisella päätöksellä vaikka USAn pitäisi maksaa sotakorvauksia. Oma armeija ajetaan alas ja ostetaan maahan lenskarista ammuttavia risteilyohjuksia, vaikka Suomi tarvitsee hävittäjätorjuntaa ilmakoneita vastaan. Tämän takana on natohaukkojen halu sitoa Suomi USan sotaretkiin, jotta saadaan kauan kaivattuja veteraaneja hoivattaviksi ja Kaunialan sairaalalle töitä.

Euron kriisi ja Talvisota ovat eri luokan asioita Jutalle tiedoksi. Ensimmäistä hoitaa koko maailma kuten tänään olemme lukeneet keskuspankkien väliintulosta.
Toseen eli Talvisotaan jouduimme yksin. Vaikka meillä oli hyökkäämättömyysopimus vuodelta -36 NL:n kanssa. Tähänkin Stalin tarvitsi Hitlerin luvan.
Jos olisimme olleet liitossa 1939 Saksan, Brirannian, Ranskan, USA:n , Kanadan ja kymmenen muun maan kanssa niin Kaunialan sairaalaa ei olisi edes tarvinut perustaa ja Viipuri olisi Suomen suurin kaupunki.

Tuosta rajan vedosta tuli todella törkeä. Miksi kummassa sitä ei saatu korjatuksi Jeltsinin aikana?

Suomalainen duunari, metsä- ja sekatyötyömies taisteli raivoisasti itsenäisen Suomen puolesta. Omapäisesti, usein kyvyttömiä esimiehiäkin uhmaten, kenraali Pakkasen johdolla.
– Mikä oli Talvisodan henki? Vaimo miehelleen, tytär isälleen, morsian sulhaselleen: ”Mene, mutta tule terveenä takaisin”. Ei yllyttänyt käpykaartiin.

Tulos on vapaa, vauras ja itsenäinen Suomi. Nöyrä kiitos heille siitä.

Ennen talvisotaa estivät SDP ja RKP Suomen armeijan aseistamisen asianmukaisesti. Heille oli ollut tärkeäintä omata sisäpoliittiset taisteluaseet muita puolueita vastaan. Sama linja taitaa jatkua nykyäänkin. Nytkin pidetään Venäjän hyökkäystä täysin mahdottomana ja puolustuslaitoksen kunnollista aseistamista turhana.
Tanner ei halunnut uskoa sotaan, vaikka pommit putoilivat niskaan ja Puna-armeija vyöryi maahan rajan pituudelta valtavilla joukoilla. Tanner luuli, että Stalin menettäisi heti valtansa, jos aloittaisi sodan. Perustelua ei tälle uskolle kuitenkaan löytynyt. Yhtä heikolle perustalle taitavat rakentaa nykyisetkin armeijan supistajat.

Durak on oikeassa. Demarit ovat yksinkertaisia ja yksinkertaisin silmänkääntötempuin huijattavia hölmöjä, RKP taas naivisti uskoo kielelliskulttuurisen yhteisöllisyyden pelastavaan voimaan kriisin puhjettua. Tosiasia on, että kukaan muu kuin me itse ei meitä puolusta – ja ryssä on ryssä, vaikka se esittäisikin eurooppalaista.

Talvisota on hyva esimerkki siita, mita yhdistelma liittoutumattomuus ja sinisilmaisyys yhdessa saavat aikaan. Stalin luuli Suomea helpoksi kohteeksi. Jos olisi tiennyt, mita vaikeuksia tuli, tuskin olisi hyokannyt. Toisaalta talvisota vaikutti edessa haamottavaan suursotaan: Puna-armeija sai paljon kotilaksyja, joita se sitten tekikin ja oli 1941-44 sodassa voittoisa. Toisaalta Hitler uskoi Puna-armeijan olevan heikko kuin laho ovi, joka vain potkaistaisiin sisaan. Hitler aliarvioi vastustajan – sama virhe kuin Puna-armeijalla 1939.

Suomettuneisuuden rippeitä on nähtävillä vieläkin näissä talvisotaan liittyvissä lehtikirjoituksissa, sekä television esittämissä ohjelmissa. Jälleen puhutaan kuinka on kulunut 72 vuotta talvisodan ”syttymisestä”, tai talvisodan ”alkamisesta”. Kun todellinen muoto on 72 vuotta siitä kun Neuvostoliitto hyökkäsi suomeen.

Kirjoitetaanko missään että sota syttyi Saksan ja Puolan välillä? Ei, vaan muoto on aina Saksa hyökkäsi puolaan.

Miten sota voi tulla yllätyksenä kun siihen on varauduttu yleisellä liikekannallepanolla?