Kyberasiantuntija: Bittien maailman kansalaistaidoista Suomelle oiva vientituote

Kotimaa 28.5.2013 06:30

Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tavoitetilaa, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Näin määritellään Suomen kyberturvallisuusstrategiassa, joka valmistui tammikuun lopulla. Strategia on luettavissa Yhteiskunnan turvallisuus -sivuilla.

Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéllin mukaan on hyvä, että valtiot tekevät tällaisia strategioita, koska uhkat ovat todellisia ja vakavia. Monen muun maan tavoin Suomen strategia keskittyy ainoastaan uhkien torjumiseen.

”Minua häiritsee se, että niin Suomessa kun maailmallakin kyberturvallisuudesta puhuttaessa suupielet kääntyvät heti alaspäin”, hän valittelee.

”Yksikään valtio ei ole tehnyt mahdollisuuksien kyberstrategiaa, jossa mietittäisiin, mitä voimistuva digitaalinen maailma tarkoittaa valtiolle nimenomaan mahdollisuutena.”

Tällainen mahdollisuuksien strategia olisi Limnéllin mukaan tehtävä Suomessa mahdollisimman pian. Hän näkee maassamme suurta potentiaalia kybermaailman mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

”Arvioin, että kybermaailman mahdollisuuksien ikkuna on auki kaksi tai kolme vuotta. Näen Suomen poliittisesti varsin neutraalina valtiona, jolla on kansainvälisesti vahvaakin luottamuspääomaa. Meillä on myös korkea teknologisen osaamisen taso ja tietynlaista teknologiamyönteisyyttä. Niinpä Suomella olisikin valtavan upeita mahdollisuuksia kybermaailman voimistumisen hyödyntämisessä.”

Sietokyvyn täytyy olla hyvä

Teknologisesti kehittyneet maat ovat yhä enemmän ja enemmän riippuvaisia kybermaailmasta. Niinpä sietokyvyn kehittäminen on Limnéllin mukaan avaintekijä.

”Tärkeintä on se, että mitä tahansa häiriöitä tapahtuu, me emme lamaannu. Meidän pitää olla valmiita jatkamaan. Pitää olla vaihtoehtoisia tapoja toimia. Kybermaailman häiriötilanteissa koetellaan niin koko yhteiskunnan kuin ihmisten henkilökohtaistakin sietokykyä.”

Kyberturvallisuudesta onkin Limnéllin mukaan tulossa yksi tärkeä kilpailutekijä – yritykset haluavat sijoittaa palvelimiaan paikkoihin, jotka ovat poliittisesti vakaita ja kyberturvallisia.

”Suomi voisikin brändätä itsensä yhteyksien ylläpitäjänä ja säilyttäjänä”, ehdottaa Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Kyberturvallisuusstrategian mukaan Suomi haluaa vuoteen 2016 mennessä profiloitua maailman kärkimaaksi muun muassa kyberuhkiin varautumisessa ja kyberturvallisuuden kehittämisessä.

”Strategiassa on kuitenkin sangen pieniä panostuksia näiden asioiden kuntoon saamiseksi”, Aaltola huomauttaa.

”Aika monella muulla maalla on ihan samat tavoitteet”, Limnéll muistuttaa. ”Mielestäni Suomessa ei ole vielä riittävällä tavalla tartuttu tähän mahdollisuuteen.”

Koska vietämme kybermaailmassa jatkuvasti enemmän aikaa niin työpaikoilla kuin vapaa-ajallakin, pitäisi Limnéllin mukaan kybermaailman kansalaistaitoja opettaa lapsille kaikissa kouluissa.

”Muutamista maista on tullut sellaisia signaaleja, että opetuspaketeille näistä kansalaistaidoista olisi tarvetta. Tässä voisi olla Suomelle hyvä vientituote.”