Kuutiometri lunta painaa jo 300 kiloa – Katso ohjeet painon mittaamiselle

Kotimaa 14.3.2010 13:00

Etelä-Suomen katoilla on monin paikoin reilusti toista metriä lunta, ja se voi painaa yli kaksinkertaisesti viime aikojen talviin verrattuna.

Lunta katolla Katolle kasaantunut lumi voi kuormittaa rakenteita huimasti. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva

Sään lauhtuminen – ilman uusia sateita – nostaa lumen painoa vain hyvin vähän, jos ollenkaan. Ilmankosteutta imeytyy lumeen ehkä kilon verran neliömetrille, eli käytännössä merkityksettömän vähän, koska puolen metrin kinos painaa helposti toistasataa kiloa.

Lumen kostuessa ja tiivistyessä sen paino jokaista syvyyssenttimetriä kohden kuitenkin kasvaa moninkertaiseksi.

Kymmenen senttiä vastasatanutta kuivaa pakkaslunta ei paina enempää kuin viiden millimetrin vesikerros, eli sen tiheyskerroin on 0,05. Yhtä syvä märkä lumi voi vastata 3-4 sentin vesipatjaa, jolloin sen tiheyskerroin on 0,3-0,4.

”Tällä hetkellä on syytä käyttää tiheyskertoimena jo arvoa 0,3”, sanoo hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.

Vähälumisia talvia

Tavallisella lumilapiokielellä sanottuna tämä tarkoittaa, että jos tasakatolla on kuutiometri tiivistä ja kostunutta lunta, se painaa 300 kiloa. Tuollainen paino on selvästi yli rakentamisen lujuusvaatimusten missä päin tahansa Suomea, erityisesti etelässä.

Tuoreimpien, vuonna 1998 määriteltyjen luminormien mukaan Suomen korkeimmat peruslumikuormat ovat odotettavissa Kilpisjärvellä. Siellä voidaan vuotuisten enimmäisarvojen perusteella odottaa 260 kilon painoa neliömetrillä.

Länsirannikolla ja etelässä odotettavat lumikuormat ovat tuntuvasti pienempiä, 140-180 kiloa neliöllä.

Tämän talven peruslumikuormat eli lumen vesiarvot ovat erityisen suuria, jos niitä verrataan kymmeneen edelliseen vuoteen (2001-2009), jolloin talvet olivat monin paikoin hyvin vähälumisia. Esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueella lumen vesiarvo on yli kaksinkertainen verrattuna tähän keskiarvoon, enimmillään tammikuussa jopa 268 prosenttia.

Jos sen sijaan tilannetta verrataan viime vuosisadan loppupuoleen, vuosiin 1961-1990, tilanne on jo paljon normaalimpi: lunta on nyt maaliskuussa 128 prosenttia tuon ajan keskiarvosta.

Myös Kokemäenjoen ja Kyrönjoen alueilla lumen vesiarvot ylittävät selvästi viime vuosikymmenen määrät, mutta eivät aiempien talvien keskimääriä. Monin paikoin muualla Suomessa lumen vesiarvot ovat poikenneet aiemmista keskiarvoista alaspäin, vaikka ne kasvoivat nopeasti helmikuussa.

Alueelliset erot suuret

Mitatut lumen vesiarvot ja lumikuormat eivät keskimäärin ylitä kattojen mitoituskuormia missään päin Suomea. Runsaslumisilla seuduilla arvot voivat kuitenkin paikoitellen ylittyä. Riskialueita on varsinkin Kuusamon seuduilla sekä

Lapissa Kemijärven ja Sodankylän välimaastossa ja toisaalla Pallastunturin suunnalla.

Noilla alueilla mitoituskuormat saattavat ylittyä 30-50 kilolla.

Myös eräin paikoin Pohjanmaalla on 10-30 kilon ylitysriski. Lumikuorma-arviot ja lumen vesiarvot julkaistaan päivittäin Valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilla.

Kuusisto kuitenkin muistuttaa, että lunta kertyy eri paikkoihin hyvinkin epätasaisesti. Alueelliset erot ovat suuria, paikalliset erot vielä suurempia.

Yksittäisille katoille saattaa kertyä lunta monta kertaa enemmän kuin ympäristöön esimerkiksi erilaisten tuuliesteiden, kuten seinien, puiden, muiden rakennusten sijainnin ja katon taitteiden takia.

Kaltevuus vaikuttaa

Fysikaalisesti luonto pyrkii pienentämään lumen kitkaa, eli hiutaleiden päädyttyä kinokseen niiden molekyylit lähtevät vaeltamaan sakaroista kohti ”kainaloita”.

Kiteiden muoto pyöristyy, pakkasessa rakeiksi, suojasäällä epämääräiseksi möykyksi. Kaltevalla katolla oleva lumi syöksähtää liikkeelle silloin, kun sen alaspäin suuntautuva voima ylittää lepokitkan, yleensä viimeistään silloin kun lumen sulamisvesi valuu kinoksen alapinnalle pienentämään kitkaa, eli lumi joutuu ”vesiliirtoon”.

Asiaan vaikuttavat tietysti monet seikat, kuten katon materiaali, kaltevuus ja pidäkkeet. Pahimmillaan monen lumitonnin liikkeellelähtö voi olla hyvin vaarallinen ja lumi voi vauhdilla sinkoutua monen metrin päähän seinästä.

Näin mittaat lumen painon Klikkaa kuvaa ja se avautuu suurempana. Grafiikka Osmo Päivinen, lähteet Petteri Kemppi ja Keski-Suomen ELY-keskus