Kuppi tuli täyteen – viinan juonnin kasvu pysähtyi

Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen esitti syksyllä 2008 yllättävän väitteen. Kauhasen mukaan alkoholinkulutus ei Suomessa enää kasvaisi noin kymmenestä litrasta puhdasta alkoholia henkeä kohti vuodessa.

Kyse olisi historiallisesta käänteestä, koska sen jälkeen kun keskiolutlaki vuodelta 1969 toi alkoholin ruokakauppoihin, suomalaiset ovat juoneet koko ajan enemmän.

Vuonna 2004 ryyppääminen suorastaan ryöstäytyi käsistä, kun Vanhasen ykköshallitus alensi alkoholiveroa roimasti tilanteessa, jossa halvan viinan tuonti Virosta vapautui.

Vaikka useimmat ihmiset eivät sitä omakohtaisesti suostuisi myöntämään, alkoholin kulutus korreloi negatiivisesti hintaan ja positiivisesti tuloihin - eli kulutusta lisäävät niin alkoholin edullinen hinta kuin kuluttajan suuret tulotkin.

Hintajousto näkyi vuoden 2004 ylimitoitetussa veroalessa. Tulojousto taas tarkoittaa sitä, että mitä enemmän rahaa jää verojen ja pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi, sitä enemmän sitä kuluu myös viinaan.

Ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi iski maailmantalouteen syksyllä 2008, Suomen talous oli tukevassa kasvussa. Alkoholinkulutuksen olisi talousteorian mukaan pitänyt kasvaa elintason mukana, mutta niin ei käynyt.

Tosin alkoholiveroa oli myös uudelleen korotettu, kun tuonti Virosta osoittautui liioitelluksi huoleksi.
Kauhanen kiinnitti huomiota myös kulttuurin syvävirtauksiin. Esimerkiksi nuorten alakulttuurien kirjoon oli syntynyt terveitä elämäntapoja ihannoivia liikkeitä, kuten täysraittiit streittarit.

Talous kasvoi, juominen ei

Vuonna 2009 alkoholin kokonaiskulutus Suomessa laski, kuten Kauhanen ennustikin. Sen saattoi kuitenkin selittää taantumalla ja kahdella alkoholiveron korotuksella vuoden aikana.

Viime vuosi olikin sitten todellinen testi Kauhasen hypoteesille.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 kokonaistuotanto Suomessa kasvoi 3,1 prosenttia. Perinteinen talousteoria ennustaisi, että suomalaiset olisivat taas juoneet hieman aiempaa enemmän, mutta niin ei käynytkään.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 noin 10,0 litraa asukasta kohti eli noin kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2009. Kokonaiskulutuksen lasku johtuu tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin vähenemisestä.

”Oikeastaan ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka olisi muuttanut omia käsityksiäni”, Kauhanen sanoo nyt.

Taantumaa ja alkoholiveron korotuksia päättyvällä hallituskaudella Kauhanen ei pidä hyvinä selityksinä kulutuksen laskulle.

”Taantuma iski vasta loppuvuonna 2008 ja sen pitäisi näkyä oikeastaan vasta 2009, mutta kulutus oli stagnoitunut jo sitä ennen. Ja vuosi 2010 oli jo talouskasvun suhteen valoisampi, mutta alkoholinkulutus laski edelleen. Tulojousto ei toimi kuten joskus ennen.”

Veronkorotukset ovat Kauhasen mukaan olleet loppujen lopuksi varsin pieniä tai lähes kosmeettisia. Hän kuitenkin myöntää, että alkoholin hinnanmuutokset näyttävät jossain määrin herkemmin heijastuvan väkevien juomien kulutukseen kuin muihin juomalajeihin.

”Voi olla, että väkevien kuluttajissa on tässä suhteessa niin sanotusti hintatietoisia, vähävaraisia henkilöitä, ja toki todennäköisemmin myös alkoholin riskikäyttäjiä.”

Kauhasen mukaan hallituksen viimevuosien päätöksillä on saattanut olla jonkin verran kulutusta vähentävää vaikutusta, mutta vain melko rajallisessa osassa kuluttajia. ”Hallituksen piikkiin ei voi missään tapauksessa laittaa kokonaiskulutuksen kasvun pysähtymistä ja laskua kuin enintään pieneltä osin.”

Suomessa on edelleen alkoholitutkijoita, jotka uskovat luonnollisen kulutusrajan tulevan vastaan vasta 12 litrassa puhdasta etanolia asukasta kohden.

”Itse pidän erittäin epätodennäköisenä, että kulutus jostain syystä vielä nousisi niin hurjasti. Tarvittaisiin jonkinlainen iso kulttuurinen muutos. Pikemminkin näkisin, että kulttuurin syvävirtaukset näyttävät jo nyt suosivan aavistuksen aiempaa maltillisempaa kulutusta.”

Suomi eurooppalaistui

Jos suomalaisten alkoholinkulutus vakiintuu kymmeneen litraan absoluuttista alkoholia henkeä kohden vuodessa, seuraamme yleiseurooppalaisia trendejä.

Esimerkiksi viinimaa Ranskassa alkoholia on juotu aiemmin paljon enemmän ja olutmaa Tanskassa vähemmän, mutta nykyään kulutus on molemmissa maissa kymmenen litran suuruusluokkaa. Saksa taas on pysynyt tuolla samalla tasolla jo kauan.

Mutta poikkeuksiakin on.

”Euroopasta löytyy maita kuten Irlanti, Iso-Britannia ja Tšhekki, joissa alkoholinkulutus on suurempi kuin Suomessa ja joissa kulutus ei osoita tasaantumisen merkkejä”, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Esa Österberg.

Österberg pitää täysin mahdollisena, että Suomikin ratkeaa vielä ryyppäämään enemmän.

”Alkoholin kulutuksen fyysinen kyllääntymisraja on korkealla. Ranskassa juotiin yli 20 litraa vielä 1950-luvulla. Venäjän 15 litraa on yli yhteiskunnallisen sietorajan.”

”Oma arvioni on, että niin kauan kuin ei juoda työaikana ja sunnuntaista torstaihin iltajuominen päättyy ajoissa – niin että työpaikalla ollaan aamulla työkunnossa – alkoholin keskikulutus voi hyvin nousta 12 litran tasolle.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.