Kuntapoliitikot eivät säikähdä Malmin rakentamisen hiilijalanjälkeä – ilmastopäästöt ”ulkoistetaan” sementtiteollisuuspaikkakunnille

SK kysyi Malmin rakentamisen ympäristövaikutuksista Helsinkin viiden suurimman valtuustoryhmän johtajilta. Vaihtoehtoa Malmin 13 000 asunnon rakentamiseksi muualle ei ole olemassa.

Helsinki
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lentotoiminta Malmin lentoasemalla päättyy näillä näkymin kymmenen kuukauden kuluttua.

Vuoden 2020 alussa kentälle ilmaantuu kaupungin suunnitelmien mukaan lentokoneiden asemasta työkoneita, jotka ensi töikseen siirtävät maakaasuputken kulkemaan kentän eteläpuolelta sen pohjoisosiin.

Vuonna 2022 on tarkoitus aloittaa talojen rakentaminen. Kentän tilalle aiotaan rakentaa 25 000 asukkaan ja 13 000 asunnon lähiö.

Ensin rakennetaan 300 hehtaarin suuruisen suunnittelualueen reunoille, joissa rakennusmaa on kantavaa eikä raskasta esirakentamista eli savisen maan stabilointia tarvita.

Myöhemmin siirrytään nykyiselle kenttäalueelle eli Tattarisuolle, jonka osuus koko alueesta on kaavarunkoluonnoksen selostuksen mukaan noin puolet eli 150 hehtaaria. Sen esirakentaminen on valtava urakka.

Kaupunki stabiloi katu- ja piha-alueet, rakentajat omien talojensa pohjat.

Kaupunki ajaa suohon porattaviin satoihin tuhansiin pilareihin noin puoli miljoonaa tonnia sementtiä. Näin syntyvien sementtipilareiden yhteenlaskettu pituus on Destian rakennuttamisselvityksen mukaan yli 14 000 kilometriä. Lasku kaupungille: noin 300 miljoonaa euroa.

Rakentajat junttaavat talojensa alle teräsbetonipilareita. Tarvittava määrä tarkentuu kaavoituksen edetessä. Se tulee olemaan suuri, koska alue on niin suuri.

 

Sementti ja teräs kuuluvat pahimpiin ilmastonmuutoksen syntipukkeihin. Yhden sementtitonnin valmistus synnyttää 700 kiloa ja terästonnin 420 kiloa hiilidioksidia.

Lisäksi tulevat ne päästöt, jotka syntyvät satojen tuhansien sementtitonnien ja teräsbetonipaalujen kuljettamisesta teollisuuspaikkakunnilta Helsinkiin. Suomen suurimmat sementtitehtaat ovat parinsadan kilometrin päässä Lappeenrannassa ja Paraisilla.

Myös stabiloinnissa käytettävät työkoneet tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia. Oslossa on laskettu, että työkoneiden osuus kaikista päästöistä nousee jopa viidennekseen.

Tämä kaikki johtaa siihen, että Malmin rakentamisen hiilijalanjälki nousee erittäin suureksi.

Antaako tämä aiheen ottaa koko hanke uuteen tarkasteluun etenkin nyt, kun ilmastonmuutoksen torjunta on lähes kaikkien puolueiden keskeisimpiä tavoitteita kevään eduskuntavaalikampanjoissa?

SK teki muutaman aihetta koskevan kysymyksen Helsingin kaupunginvaltuuston viiden suurimman ryhmän johtajille. Ryhmiin kuuluu yhteensä 72 valtuuston 85:stä jäsenestä.

Kysymyksiin vastasivat sähköpostitse vihreiden Kaisa Hernberg, sdp:n Eveliina Heinäluoma, vasemmistoliiton Anna Vuorjoki ja rkp:n Björn Månsson. Kokoomuksen vastaaja oli kuntapolitiikan konkari, edellisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava ja vastaustapa puhelin.

Vastausten perusteella Malmin rakentamisen hiilijalanjälki ei ole vaikuttanut eikä vaikuta millään tavalla kentän kohtaloa koskeviin päätöksiin. Helsinki tarvitsee asuntoja ja Malmi on niiden tuotannossa keskeinen paikka.

Päätös saa lainvoiman ehkä vasta vuosien kuluttua. Siihen saakka kentällä on voimassa ns. vaarantamiskielto.

Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, milloin rakentaminen voidaan aloittaa. Malmin lentoaseman ystävät-yhdistys on pyytänyt ely-keskusta tekemään päätöksen ympäristövaikutusten arviointi- eli yva-prosessista.

Sitä ei yleensä ole käytetty aluerakentamiskohteissa, mutta lain mukaan se on mahdollinen ja ely-keskuksen päätös asiassa on siis valituskelpoinen. Ja valitus vie vuosia. Sinä aikana kentällä ei voida tehdä mitään.

Työt estää toinenkin valitus. Samainen yhdistys teki ely-keskukselle rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun perustuneen valituksen Malmin tuhoamisesta.

Valitus hylättiin, mutta hylkäyspäätöksestä on valitettu. Päätös saa lainvoiman ehkä vasta vuosien kuluttua. Siihen saakka kentällä on voimassa ns. vaarantamiskielto.

Kiitoteihin tai rakennelmiin ei saa koskea. Tämä estää tehokkaasti kaupungin suunnitelmat aloittaa maansiirtotyöt heti vuodenvaihteen jälkeen.

 

Julkaisemme kunnanvaltuutetuille esitetyt kysymykset ja niihin saadut kommentit kokonaisuudessaan:

Tattarisuon stabiloinnin ympäristövaikutukset eivät esiinny lainkaan ohjelmassa, jossa Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Virkamiesten mukaan näin on, koska sementtiä ei valmisteta Helsingissä. Onko tällainen päästöjen ulkoistaminen mielestänne perusteltua ja järkevää ympäristöpolitiikkaa?

Risto Rautava (kok): Suurin osa rakentamisesta Helsingissä edellyttää paalutusta. Malmi on iso alue mutta ei sen rakentaminen sentään mikään Kiinan muuri ole eikä ei se ole erityisen huonoa vaan keskimääräistä rakennusmaata. Destian raportti oli vain suuntaa antava. Jos esirakentamisen päästöt jyvitettäisiin Helsingille, rakentaminen pysähtyisi kokonaan.

Kaisa Hernberg (vihr): Hiilineutraali Helsinki 2035-toimenpideohjelma on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen kattava ja konkreettinen ja on nostanut esille myös kaupungin ulkopuolella syntyvien päästöjen merkityksen. Helsingissä pyritään parantamaan rakentamisen ja infran päästöjen laskentaa ja pienentämään päästöjä. Myös Malmi pyritään toteuttamaan ilmaston kannalta mahdollisimman hyvin.

Eveliina Heinäluoma (sdp): Malmin maankäytön hiilijalanjälki on laaja kysymys, johon liittyvät mm. uuden rakennuskannan energiatehokkuus, liikkuminen, raideliikenne ja energiaratkaisut. Jatkosuunnittelussa etsitään parempia ratkaisuja ympäristön kannalta ja stabiloinnin ratkaisuja päästään toivottavasti kokeilemaan maastossa vielä tänä vuonna. Koetoimintaa tosin haittaa mm. jatkuva lentotoiminta. Tavoitteena on sementtiä tai kalkkia ”hiilivapaampi” ratkaisu.

Anna Vuorjoki (vas): Hiilineutraali Helsinki-ohjelmassa tavoitteet on rajattu Helsingin kaupungin alueella syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin. Mielestämme olisi tarkoituksenmukaista, että tulevaisuudessa tarkasteltaisiin myös Helsingissä kulutettujen tuotteiden aiheuttamia päästöjä. Malmin jatkosuunnittelussa etsitään erilaisia ratkaisuja stabilointiin. Tavoitteena on parempi vaihtoehto kuin sementti tai kalkki.

Björn Månsson (rkp): Ongelma ei koske yksin sementtituotantoa vaan montaa muutakin alaa alkaen energiatuotannosta. Moraalinen mutta valitettavasti teoreettinen ihanne voisi olla, että jokainen kunta vastaa omista hiilipäästöistään mutta se ei ole aina mahdollista. Kyllä Helsingin pitäisi laskea tarvitsemansa sementin hiilipäästöjä omalle tililleen.

 

Olivatko ryhmänne jäsenet perillä Malmin rakentamisen hiilijalanjäljestä ennen kuin päätös kentän muuttamisesta asuinalueeksi tehtiin?

Rautava: Eivät olleet, ei hiilidioksidipäästöistä puhuttu silloin muutenkaan samalla tavalla kuin nykyisin. Malmilla on haettu nimenomaan ekologista kaupunginosaa, uudenlaista kaupunkia, mutta nämä asiat ovat vaikeita poliitikoillekin.

Hernberg: Valtuusto painotti päätöksenteossa pitkän aikavälin positiivisia ilmastovaikutuksia, jotka syntyvät tiiviistä rakentamisesta ja liikenteen siirtämisestä raiteille. Ei Malmin esirakentaminen ole Helsingissä poikkeuksellista. Esim. Arabianranta rakennettiin savimaalle paaluttamalla eivätkä ilmastovaikutukset olleet silloin lainkaan esillä. Nykyisin puolestaan pitää kaikessa rakentamisessa pyrkiä ilmaston kannalta mahdollisimman kestäviin ratkaisuihin.

Heinäluoma: Ei vastannut erikseen tähän kysymykseen.

Vuorjoki: Rakentamisen aikaisista ilmastovaikutuksista ei ole puhuttu Helsingissä paljonkaan kaavapäätösten yhteydessä, ei Malmin eikä muidenkaan alueiden osalta. Helsingissä ei ole enää vuosikymmeniin ollut hyvää rakennusmaata. Kaikki rakentaminen uusille alueille vaatii esim. maanpuhdistusta, paalutusta tai muita toimia, joilla on ilmastovaikutuksia. Toisaalta tiiviillä kaupunkirakenteella hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä on positiivisia ilmastovaikutuksia.

Månsson: Eivät varmastikaan olleet, mutta sillä ei ollut meidän kohdallamme merkitystä, koska viime kaudella – kun ratkaisevat päätökset tehtiin – RKP:n ryhmä äänesti yksimielisesti rakentamista vastaan, ja Malmin kentän säilyttämisen puolesta.

 

Valtio (liikenneministeri Anne Berner) tarjoutui kesällä 2015 vaihtamaan Malmin rakennusmaahan Pasilassa. Apulaispormestari Anni Sinnemäki hylkäsi ehdotuksen suoralta kädeltä ja sanoi, että Malmi voitaisiin vaihtaa vain Santahaminaan. Käsiteltiinkö tätä valtion ehdotusta ryhmässänne ja kuinka siihen suhtauduitte?

(Sinnemäki otti jutun teon yhteydessä yhteyttä kirjoittajaan ja kiisti jyrkästi puhuneensa koskaan Santahaminasta mahdollisen vaihdon välineenä. Bernerin vaihtoehdotus ei Sinnemäen mukaan ollut mikään ehdotus vaan pääministerin lentoharrastuksen siivittämää vaalipropagandaa.)

Rautava: Kyllä ainakin minä ja moni muukin olen kuullut tästä asiasta, mutta vaihtoehdotus ei pidä paikkaansa. Kahvipöytäkeskustelut ovat eri asia, mutta jos valtio olisi ollut tosissaan, se olisi tehnyt kirjallisen esityksen. Vai pelasiko valtio kaksilla korteilla?

Hernberg: Ei pidä paikkaansa. Helsinki ei ole saanut tosiasiallista tarjousta eikä tällaisesta vaihtokaupasta ole käyty virallisia neuvotteluja. Näin ollen sitä ei ole voitu ryhmässäkään käsitellä. Itse asiassa valtio esti erään Pasilaan suunnitellun asuinalueen kaavoittamisen valittamalla yleiskaavasta.

Heinäluoma: Yleiskaavassa esitetään täydennysrakentamista koko Helsingin alueelle raideliikenteen solmukohtien ja pysäkkien ympärille. Siksi niidenkään osalta muut alueet eivät korvaa Malmia. Myös Pasilassa kaavoitetaan kaikki mahdollinen rakentamista varten, riippumatta onko kyseessä kaupungin vai valtion maa. Täten Pasilan tarjoaminen ei ollut todellinen vaihtoehto Malmin rakentamiselle.

Vuorjoki: Emme ole tällaisesta tarjouksesta tietoisia eikä sitä ole käsitelty meidän ryhmässämme. Sinänsä tällä ei ole merkitystä, koska Pasila ei korvaa tarvetta Malmin rakentamiselle. Pasilaan rakennetaan mahdollisuuksien mukaan joka tapauksessa.

Månsson: Tämä – ainakin väitetty – maanvaihtoajatus ei koskaan edennyt luottamuselimiin, vaan jäi virkamiestasolle. Ajatus Malmin alueen vaihtamisesta Santahaminaan ei ollut tietystikään millään tavalla realistinen, koska Santahamina on pääkaupungin puolustukselle korvaamaton. Realistisempia ehdotuksia olisi Pasilan ohella vaihtaa ns. kaupunkibulevardien vaatimia maita, jotka suurelta osin omistaa valtio.

 

Malmille suunnitellaan 25 000 asukkaan lähiötä. Eikö vastaavaa asukasmäärää voida sijoittaa edullisemmin ja ratkaisevasti pienemmällä hiilijalanjäljellä mihinkään muualle, esim. Östersundomiin tai rakentamalla jäljellä oleville kaupunkibulevardeille, Raide-Jokerin varteen ja muille täydennysrakennusalueille vähän korkeampia taloja?

Rautava: Helsinkiin tulee 7 000 – 10 000 asukasta vuodessa. Me suunnittelimme rakentavamme kolmasosan uusista asunnoista kaupunkibulevardeille, kolmasosan täydennysrakentamisena ja kolmasosan uusille alueille kuten Malmille ja Östersundomiin. Nyt iso osa bulevardeista jouduttiin jättämään (korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, toim. huom.) pois. Minun on vaikea nähdä, että Raide-Jokerin varteen voitaisiin tehdä enemmän. Kokoomuksen ryhmä on ollut jakautunut Malmi-asiassa, mutta nyt vastustajatkin alkavat kääntyä rakentamisen kannalle.

Hernberg: Kaikille mainitsemillesi alueille rakennetaan joka tapauksessa, koska Helsingin asukasluvun odotetaan kasvavan lähivuosikymmeninä Turun asukasluvun verran (viime vuodenvaihteessa 191 664, toim.huom.). On myös hyvä huomata, että valtio on omilla kaavavalituksillaan rajannut pois merkittävän osan Helsingin täydennysrakennuskelpoisista alueista, mikä entisestään korostaa Malmin tärkeyttä. Talojen korkeuden kasvaessa tonttitehokkuus heikkenee, koska hyvin korkeita taloja ei voida sijoittaa kovin lähelle toisiaan ja mm. hissikuilut vievät kerrospinta-alaa. Siksi korkea rakentaminen ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu.

Heinäluoma: Malmin lentokentän alue kytkeytyy nykyisen Malmin keskustaan, jonka kehittämistä ja elävöittämistä parhaillaan suunnitellaan. Lentokentän alue on siinä tärkeässä roolissa. Östersundom oli mukana jo uuden yleiskaavan mitoituksessa, jossa varaudutaan nopeaan väestönkasvuun vuoteen 2050 mennessä. Vaikka Östersundom rakennettaisiin alkuperäisten asukasmitoitusten mukaan, tarvittaisiin silti koko Helsingin uuden yleiskaavan osoittama rakentamispotentiaali. Östersundomin kaavoitus on jopa hidastunut, joten muita alueita pitäisi saada rakentamiseen vielä aiemmin.

Vuorjoki: Kaikille alueille pitää rakentaa joka tapauksessa. Tarve on huutava. Lähtökohtaisesti suhtaudumme myönteisesti tiiviiseen ja täydennysrakentamiseen. Kaupunkibulevardien ja Raide-Jokerin varren tarkoituksenmukainen rakentamiskorkeus arvioidaan asemakaavavaiheessa.

Månsson: Nimenomaan näin. Mielestämme Malmin alueellekin kuitenkin mahtuisi asuntoja lentokentän reunoille, jossa rakennusmaakin on parempaa, ehkä jopa 10.000 – 15.000 asukkaalle, kunhan viher- ja virkistysalueitakin säilyy. Tätä ns. hybridimallia ei ole suunnittelussa otettu huomioon, koska lentokentän tuhoamisesta on valitettavasi tullut joillekin puolueille arvovalta-asia.