Kuntademokratian pelastus: Päätöksenteko uusiksi, kansalaiset vaikuttajiksi

Kotimaa 6.1.2011 10:00

Entä jos yhteisiä asioita koskeviin päätöksiin voisi vaikuttaa jo niiden valmisteluvaiheessa? Entä jos päätöksentekojärjestelmä tarjoaisi kuntalaisille muitakin rooleja kuin äänestämisen kerran neljässä vuodessa ja tehdyistä päätöksistä valittamisen?

Vaikuttaminen Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Tampereella tämä on jo osittain arkipäivää. Asukkailta kerätään sähköisen Valma-valmistelufoorumin kautta kommentteja ajankohtaisista teemoista. Saatu palaute välitetään valmistelevalle viranhaltijalle ja asiasta päättäville luottamushenkilöille. Foorumin kautta kuntalaiset voivat myös seurata päätöksenteon etenemistä.

Monessa muussa kunnassa asukkaiden osallistuminen jää puuhastelun ja kokonaisuudesta irrallisten projektien asteelle. Nekin saattavat tukahtua päätöksentekijöiden haluun suojella omaa reviiriään tai viranhaltijoiden puutteelliseen osaamiseen.

Kunnissako demokratiaa?

Tutkijoiden arvio kuntademokratian nykytilasta ei ole mairitteleva. Vaaleihin osallistuminen on vähentynyt tasaisesti. Kansalaisten luottamus poliittisiin puolueisiin on heikentynyt. Nekin, jotka osallistuvat, kokevat omat vaikuttamismahdollisuutensa heikoiksi. Meneillään oleva kuntien rakennemuutos lisää paineita paikallisdemokratian kehittämiseen.

Suuri osa tutkijoista suosittelee osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Asiasta huolehtiminen on valtuuston lakisääteinen tehtävä. Silti harvassa kunnassa on mietitty valtuustotasolla, kuinka kuntalaisten osallistuminen toteutetaan käytännössä.

Internetin ja sosiaalisen median ansiosta kansalaispalautteen kysyminen on paljon entistä helpompaa. Keskeinen kysymys kuitenkin on, mitä kerätylle tiedolle tehdään. Mikä on sen todellinen merkitys päätöksenteossa?

Tampereella testattua

Tampereella kuntalaisnäkemyksiä on kerätty muun muassa päivystyspalvelujen järjestämisestä, kevyen liikenteen reiteistä ja oppilaan koulupaikan määräytymisestä. Osallistumisinnokkuus vaihtelee: mielipiteitä aihetta kohden saapuu 1-300 välillä.

”Palaute on usein vahvistanut asian valmistelijan näkemyksiä. Ongelmana tässä on valmistelijan näkökulmasta se, että palaute ei välttämättä edusta kovin laajaa yleistä mielipidettä”, kaupungin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki arvioi.

Ainakin muutamilla Valman kautta jätetyillä ehdotuksilla on ollut konkreettista vaikutusta. Esimerkiksi uimarannalta kaadettiin aluetta varjostaneita puita.

Tampereen käytäntö osoittaa, että kuntalaisten osallistuminen ja edustuksellinen demokratia voivat täydentää toisiaan. Viime kädessä vastuu siitä, huomioidaanko kuntalaisilta tullut palaute, jää Tampereella asiasta päättäville luottamushenkilöille.

Tutkija: Päätöksenteon kulttuuri uusiksi

Tutkijatohtori Pia Bäcklund Tampereen yliopistosta rohkaisee miettimään koko päätöksentekokulttuurin uudistamista.

”Jos rakenteiden tasolla ei tapahdu muutoksia, osallistumishankkeet jäävät irrallisiksi projekteiksi ja kaikki osapuolet pettyvät”, Bäcklund sanoo.

”Kunnissa pitäisi puhua siitä, miten asiat suunnitellaan ja valmistellaan. Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksista voisi keskustella valtuustossa omana asianaan ja linjata haluttua suuntaa.”

”Meillä on jonkun verran palvelujen käyttäjiä vertaisasiantuntijoina kehittämisryhmissä. Suunnittelutyöhön olisi hyvä saada asiakkaita mukaan nykyistä enemmän”, Erkki Lehtomäki myöntää.

Hyviä esimerkkejä on jo olemassa, olipa kyse sitten uuden tilan yhteissuunnittelusta, asiakasraadeista, kunnan mahdollistamasta asukastoiminnasta tai valiokunnista, joissa asioita valmistellaan yhdessä viranhaltijan kanssa. Jo nykyinen kuntalaki sallii uusien rakenteiden pohtimisen hyvinkin luovasti. Viime kädessä kysymys on tahdosta. Jos tahtoa on, myös toteuttamisen tavat löytyvät.

Aiheesta lisää
Tamperelaisten osallistumismahdollisuudet pähkinänkuoressa
Vaikuttajan tietopankki Kansanvalta.fi (Oikeusministeriön ylläpitämä sivusto)