Kunnanjohtajaksi hakevien määrä on puolittunut: Nyt pulaa kärsii etenkin Lappi – ”Päteviä on, sopivia ei”

Muonio on ollut puoli vuotta ilman kunnanjohtajaa. Sopiva hakija löytyi viimein, mutta valitus on jo vireillä.
Kotimaa 21.4.2017 07:33

Muonio 5. tammikuuta 2017. © AKU HÄYRYNEN / Lehtikuva

Lapin kuntiin on entistä vaikeampi löytää kunnanjohtajia. Esimerkiksi Muonio on ollut ilman vakituista kunnanjohtajaa jo puolisen vuotta.

Edellinen kunnanjohtaja Sirpa Hartojoki irtisanoutui elokuussa, ja Muonio alkoi hakea virkaan uutta tekijää. Kolmannella hakukierroksella maaliskuussa kunnanjohtajaksi äänestettiin viimein ex-liigajalkapalloilija Lasse Peltonen.

Kaikkien mielestä Peltonen ei ollut oikea valinta. Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Matti Myllykangas (kesk) on valittanut päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Hänen mielestään kokeneempi ja pätevämpi hakija jäi äänestyksessä toiseksi.

”Peltonen on muodollisesti pätevä, mutta toiseksi jääneellä Hannu Kuuselalla olisi ollut paljon enemmän kokemusta kunnallishallinnon tehtävistä”, Myllykangas sanoo.

 

Kunnanjohtajan valitseminen on tuottanut vaikeuksia Muoniossa aiemminkin.

Ennen Sirpa Hartojokea kunnanjohtajana toimi Aulikki Heinonen, joka jäi eläkkeelle vuonna 2011. Hänen jälkeensä virkaan astui vuoden määräajaksi Leena Lehtoruusu, loppuvuodesta siihen valittiin Ari Maaninka.

Maaninka ei ottanut paikkaa vastaan, ja Lehtoruusukin veti hakemuksensa pois. Hartojoki valittiin virkaan lopulta helmikuussa 2012.

Miksi Muonion kunnanjohtajan paikka on näin tuulinen?

”Sama ongelma näkyy kaikkialla Lapissa, kunnan koosta riippumatta. Lähestyvä sote-uudistus panee hakijat miettimään, mikä kuntien todellinen tehtävä tulevaisuudessa on”, Myllykangas sanoo.

Muonio tarvitsee kunnanjohtajan, joka hallitsee niin kuntatalouden kuin kunnallishallinnonkin. Sellaisen löytäminen on helpommin sanottu kuin tehty.

”Talous on alijäämäinen, ja budjettimme puolittuu. Miten kaikki kunnan vastuut pystytään hoitamaan myös tulevaisuudessa? Tätä ei yksikään kunnanjohtaja pysty ratkaisemaan.”

Nykyään tärkeitä ovat viestintä, verkostot ja ihmissuhdetaidot.

Muuallakin Lapissa on etsitty johtajia kiven alta.

Ongelma ei näy kuitenkaan pelkästään Lapissa. Kunnanjohtajan työ on menettänyt hohtoaan ympäri Suomen. Vielä vuosituhannen vaihteessa avointa virkaa kohti tuli 20 hakemusta, nykyään noin 10.

Lappi kuuluu Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan ohella niihin maakuntiin, joihin tulee vähiten hakemuksia. Kuntaliiton kehityspäällikön Jarkko Majavan mukaan Lappi tarvitsee nyt päteviä johtajia.

”Lapin kunnat taistelevat palveluiden ja elinvoiman säilyttämiseksi. Tällaisiin kuntiin tarvitaan vahvaa kunnallista osaamista.”

Kunnanjohtajan työtehtävät ovat muuttuneet. Aiemmin johtajalle on kuulunut kuntaorganisaation pyörittäminen ja hallinnollinen työ. Nykyään tärkeämpiä ovat viestintä, verkostot ja ihmissuhdetaidot.

”Tehtäväkenttä on ikään kuin auennut ulospäin. Pitää osata toimia sujuvasti eri tahojen kanssa, ei vain kuntaorganisaation sisällä”, Majava sanoo.

Myllykangas on samoilla linjoilla. Verkostoitumistaidot ovat tärkeä valtti.

”Hyvä kunnanjohtaja verkostoituu myös ylöspäin, maakunnan ja miksei jopa valtakunnan tasolle. Siellä ratkaistaan suuria asioita.”

 

Kunnan pitäisi päättää jo ennen rekrytoinnin aloittamista, millaisia vaatimuksia johtajalle on asetettu.

Utajärvellä on etsitty joulukuun alusta asti uutta kunnanjohtajaa eläköityvän Kyösti Juujärven tilalle. Kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakemuksia tuli 13, mutta siitä huolimatta hakuaikaa jatkettiin. Virkojen hakuaikojen jatkaminen on yleistynyt.

”Uskoisin, että päteviä hakijoita on ollut, mutta sopivaa ei”, Majava sanoo.

Hän kertoo esimerkin: hakija voi olla profiloitunut esimerkiksi elinkeinoelämän kehittäjäksi. Kunta kuitenkin saattaa tarvita enemmän hallinnollista muutosjohtajaa. Muodollinen pätevyys ei riitä.

Mutta kuka oikein on pätevä?

Kunnanjohtajien koulutustausta on varsin kirjava. Lähes kaikki ovat korkeakoulutettuja, ja yli viidesosa Suomen kunnanjohtajista on koulutukseltaan hallintotieteiden maistereita.

Kolmisenkymmentä on suorittanut kunnallisalan tutkinnon, oikeustieteen kandidaatteja on parikymmentä. Näiden lisäksi joukossa on diplomi-insinöörejä, luokanopettajia ja eri alojen maistereita.

”Siellä on sitä sun tätä. Kunnanjohtajan työkin on aikamoinen moniosaajan paikka.”

Työ ei ole helppoa, mutta kaikki on julkista – hakuprosessia myöten.

Hakijoiden määrään vaikuttaa myös kunnan maine. Hyvämaineisiin kuntiin tulee enemmän hakemuksia kuin riitaiselta vaikuttaviin.

Ovatko esimerkiksi Kittilän sotkut vaikuttaneet mielikuvaan Lapista?

”Tuskin yhden kunnan tilanne leimaa koko maakunnan johtamiskulttuuria. Lapissa on esimerkkejä myös hyvin johdetuista kunnista.”

Julkisuus tuo pestiin omat haasteensa. Työ ei ole helppoa, mutta kaikki on julkista – hakuprosessia myöten.

Virassa olevat kunnanjohtajat joutuvat miettimään tarkkaan, kannattaako paljastaa, jos on hakenut virkaa toisesta kunnasta.