Kun Niinistö väistyy, edessä voi olla perustuslain muutos – Tulevat vuodet vievät Suomen ulkopolitiikan tuntemattomille vesille

Essee: Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Mitä tapahtuu, jos nämä kaksi vetävät eri suuntiin, pohtii Janne Riiheläinen Kanava-lehdessä.
Kotimaa 9.3.2020 07:28
Janne Riiheläinen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti Panssariprikaatin Parolannummella Hattulassa 4. maaliskuuta 2020.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti Panssariprikaatin Parolannummella Hattulassa 4. maaliskuuta 2020. © EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on perinteisesti leimannut vahva konsensus. Muutaman vuoden päästä voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa hallitus ja presidentti ovat aivan eri linjoilla.

Tällöin voi olla tarpeen jopa muuttaa perustuslakia, kirjoittaa turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut bloggari ja tietokirjailija Janne Riiheläinen Kanava-lehden numerossa 2/2020. Suomen Kuvalehti julkaisee kirjoituksen kokonaisuudessaan.

 

Suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa perinteisesti leimannut konsensus elää vahvana. Muutaman vuoden päästä voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa hallitus ja presidentti ovat keskenään aivan eri linjoilla.

Sotien jälkeisenä aikana  Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on käyty  tavanomaista perusteellisempaa kansalaiskeskustelua oikeastaan vain kerran, EU-kansanäänestyksen alla. Silloinkin kysymys oli lähinnä siitä, miten Suomen kannattaa solmia läheiset siteet länteen.