Kummitteleva raja: Pähkinäsaaren rauhan jakolinja vuodelta 1323 elää suomalaisissa yhä

Toimittaja ja kuvaaja kulkivat Suomen historian oudoimmalla rajalla.
Teksti Risto Lindstedt – Kuvat Petri Kaipiainen
Kotimaa 23.7.2017 10:31

Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika oli seitsemänvuotias, hurjimmillaan keinuhevosen selässä. Hänestä ei vielä ollut rajoista päättämään ja rauhasta sopimaan. Holhoojahallituksen edusmiehet sen tekivät Novgorodin edustajien kanssa Pähkinäsaaren linnoituksessa Nevajoen niskalla Laatokan laidalla 12.8…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Ehkä rajalla oli merkitystä veronkantoa enemmän, piirrettiinhän siinä raja ortodoksisen ja katolisen maailman välille keskelle kannasta eli sinne, missä oli väestöä. Kun Ruotsi sitten laajeni idemmäksi niin väestö lähti evakkoon, toisin sanoen uskonraja oli synnyttänyt kansallisuusrajan itämerensuomalaisten keskelle. Tuskinpa samanuskoiset olisivat lähteneet. Niinpä karjalaisia on evakossa Tverin alueella ja heidän tilalleen muuttaneet ovat evakossa nykyisessä Suomessa. Vain Pähkinäsaaren rajan mukaisesti kannaksen länsipuoli on alkuperäistä Suomea koska Itä-Karjala kuului Novgorodiin siinä vaiheessa kun valtiot muotoutuivat.