Kummitteleva raja: Pähkinäsaaren rauhan jakolinja vuodelta 1323 elää suomalaisissa yhä

Toimittaja ja kuvaaja kulkivat Suomen historian oudoimmalla rajalla.
Kotimaa 23.7.2017 10:31
Teksti Risto Lindstedt – Kuvat Petri Kaipiainen

Mikkelin Kalevankangas oli Mannerheimin ratsastusmaastoja. Lampimaisemat olivat leppeitä, ylipäälliköllä levolliset hetket vähissä. © Petri Kaipiainen

Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika oli seitsemänvuotias, hurjimmillaan keinuhevosen selässä. Hänestä ei vielä ollut rajoista päättämään ja rauhasta sopimaan. Holhoojahallituksen edusmiehet sen tekivät Novgorodin edustajien kanssa Pähkinäsaaren linnoituksessa Nevajoen niskalla Laatokan laidalla 12.8.1323.

Perinteisen tulkinnan mukaan Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Raahen pohjoispuolelta Pattijoelta lähelle Pietaria olevaan Pähkinäsaareen. Kompassillisesti viilto oli vetäisty luoteesta kaakkoon. Siitä tuli ensimmäinen itärajamme, meidän ja ruotsalaisten. Suurin osa nykyistä Suomea jäi novgorodilaisten nautinta-alueeksi, Ruotsille jäi läntinen helmankulma.

Rauhaan päädyttiin, kun sotailu alkoi pahasti haitata verojen keräämistä ja kaupankäyntiä. Karjala jaettiin etupiireihin. Molempien osapuolten kauppamiehet saivat liikkua vapaasti Nevajoella ja Itämerellä. Vapaa liike koski myös Lyypekin ja Gotlannin kauppiaita.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.