Kristitytkö maailman vainotuin ihmisryhmä? Asiantuntijat kritisoivat vainoraportista tehtyjä päätelmiä

Raportin taustalla oleva Open Doors -järjestö saa muun muassa kolehtikeräyksistä rahaa vainon uhrien auttamiseen. SK:n selvityksessä kävi ilmi, että valtaosa kerätystä rahasta kuluu palkkoihin ja viestintään Suomessa.

hyväntekeväisyys
Teksti
Samuli Suonpää
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vainottuja kristittyjä auttava Open Doors -kansalaisjärjestö julkaisee vuosittain tammikuussa World Watch List -katsauksen kristittyjen vainoista. Vuodesta 1993 alkaen julkaistussa raportissa tarkastellaan kristittyjen uskonnonvapaustilannetta ympäri maailmaa ja sen perusteella on koottu luettelo maista, joissa kristityt kärsivät suurinta vainoa.

Tammikuussa 2021 julkaistussa raportissa syrjintää, epätasa-arvoista kohtelua ja vainoa kärsivien kristittyjen määrä on järjestön mukaan noussut 340 miljoonaan. Nyt vainoa lisää erityisesti koronapandemia. 

Suomessa Open Doorsin asiaa pitää esillä eniten kristillinen lehdistö, mutta viestiä kristityistä maailman vainotuimpina saa lukea sekulaaristakin mediasta. Myös Suomen Kuvalehti on vuonna 2019 kirjoittanut raportista ja kristittyjen vainoista.

Open Doorsia pidetään luotettavana raportoijana. Sen tietoja käytetään Suomessa myös Maahanmuuttoviraston maakatsauksissa, joihin turvapaikkapäätöksiä perustetaan.

 

Järjestön mukaan kristityt ovat maailman vainotuin ihmisryhmä. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketola kritisoi, että johtopäätös on ensisijaisesti matemaattinen.

“Kristityt ovat lukumääräisesti suurin uskonto ja kristinusko on levinnyt käytännössä kaikkialle maailmassa. Vainotuksi joutuneiden määrä pitäisi suhteuttaa uskonnon kannattajien määrään kokonaisuudessaan.”

Ketola kyseenalaistaa raportin perusteella vedettyjä johtopäätöksiä, mutta pitää sen sisältöä kuitenkin luotettavana. Raportti kertoo hänen mukaansa uskonnonvapaustilanteesta maailmalla laajemminkin kuin kristittyjen osalta.

Listan kärkisijalla on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ollut maailman suljetuin totalitarismi Pohjois-Korea. Sen jälkeen tulevat islamilaiset maat Afganistan, Somalia, Libya, Pakistan, Eritrea ja Jemen. 

“Uskontojen toimintavapautta rajoittavat toisaalta totalitaristiset hallinnot, toisaalta erityisesti hauraissa ja hajoavissa valtioissa väestöryhmien välinen vihanpito.”

Kymmenenneksi eniten kristittyjä vainotaan raportin mukaan Intiassa, jossa niin kristittyihin kuin muslimeihinkin kohdistuu hindunationalismista nousevaa väkivaltaa. Tätä Ketola pitää erityisen hälyttävänä.

“Nationalismin merkitystä uskonnollisessa vainossa pitäisi tuoda paljon enemmän esiin maissa, joissa kristityt ovat enemmistönä. Meillä pitäisi nyt hälytyskellojen soida, kun näemme uskonnollisen nationalismin nostavan nousevan lännessäkin.”

Ketola pitää ajatusta kristityistä kaikkein pahimmin vainottuina tarkoitushakuisena. Viesti kuitenkin vetoaa moniin. Kyse saattaa olla osin identiteettipolitiikasta. Erityisesti herätyskristillisessä retoriikassa korostetaan kristittyjen yhä heikkenevää asemaa, niin kotimaissa kuin kansainvälisestikin.

“Myös Suomessa konservatiivikristittyjen joukossa nousee yhä useammin huolta kristittyjen uskonnonvapaudesta, Suomessakin.”

 

Myös Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola pitää World Watch List -katsauksen tietoja lähtökohtaisesti luotettavina, mutta hänkin vierastaa niistä tehtyä tulkintaa. Juusolan mukaan raportti ja siihen liittyvä uutisointi antavat virheellisen kuvan kristittyjen asemasta suhteessa muihin uskontokuntiin.

“Tiedot vastaavat hyvin muiden ihmisoikeusjärjestöjen antamia tietoja. Ero on kuitenkin siinä, että yhteen ryhmään keskittyvä raportti luo kuvaa vainosta, joka kohdistuisi nimenomaan kristittyihin.”

Juusolan mukaan yhteiskunnissa, joissa kristittyjä vainotaan, vainotaan tyypillisesti kaikkia muitakin ei-valtauskonnon edustajia. Todellisuudessa kristittyjen asema on useimmiten muita vähemmistöjä parempi.

“Kristityt eivät ole erityisasemassa vaan vaino kohdistuu kaikkiin vähemmistöryhmiin. Esimerkiksi Syyriassa ei voi millään kriteereillä ajatella, että juuri kristittyjen asema olisi huono. Pahimmin Lähi-idässä vainosta kärsivät valtauskonnon harhaoppisina pitämät ryhmät, kuten jesidit tai bahait.”

“Tuskin missään maassa on turvallisempaa olla vähemmistöön kuuluva muslimi kuin kristitty. Myös luonnonuskontoihin sekä uskonnottomuuteen tai ateismiin kohdistuu usein enemmän vainoa kuin kristittyihin.”

Pastori Aaro Rytkönen työskentelee Omanissa uskontojen välistä rauhantyötä tekevän Al Amana -keskuksen johtajana. Myös hän kyseenalaistaa Open Doorsin tulkinnan.

“Ei pitäisi puhua puhua kristittyjen vainoista, jos kristittyjen asema ei ole huonompi kuin muidenkaan vähemmistöjen. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä tästä ajatellaan olevan.”

Rytkönen näkee Open Doorsin viestinnässä piirteitä amerikkalaisesta, erityisesti evankelikaalikristittyjen eturyhmäpolitiikasta. 

“Kristityt ajavat kristittyjen asemaa. Minun on vaikea tähän yhtyä, koska tässä ajetaan oman ryhmän etua muita syyllistämällä.”

 

Open Doors Finlandin ulkosuhteista vastaavan johtajan Miika Auvisen mukaan järjestö ei pyri sivuuttamaan muiden ryhmien kaltoinkohtelua. 

“Vaikka Open Doorsin asiantuntemus keskittyykin kristittyihin, emme sulje silmiämme muihin vähemmistöihin kohdistuvalta vainolta ja painostukselta. Usein kristittyjen eteen tehtävä tuo on samalla työtä uskonnonvapauden eteen laajemminkin.”

Auvisen mukaan monissa maissa kristityt kohtaavat nationalistien taholta vainoa juuri sen takia, että kristityt yhdistetään länsimaihin ja länsimaiseen elämäntapaan, maihin, jotka valtio kokee vihollisekseen.

“Sama ongelma on Intiassa muslimeilla. Hindunationalistit vainoavat heitäkin nationalistisista syistä. Intiassa muslimien asema on yhtä huono kuin kristittyjen.”

 

Open Doors Finland pyrkii välttämään konservatiivileimaa ja korostaa olevansa yhteiskristillinen ihmisoikeusjärjestö. Käytännössä Open Doors Finland sijoittuu kristillisen kentän konservatiivisempaan laitaan.

Järjestön osoite Kauniaisissa on yhteinen viidennen herätysliikkeen ytimeen kuuluvan konservatiivisen Suomen Raamattuopiston kanssa. Merkittävä osa yhdistyksen vastuuhenkilöistä toimii naispappeutta vastustavissa herätysliikkeissä tai Kristillisdemokraattisessa puolueessa.

Suomalaisen uusoikeiston ja konservatiivikristittyjen lähentymisestä kirjoittanut ekumeniikan professori Risto Saarinen näkee Open Doorsin työssä identiteettipolitiikan piirteitä.

“On hyvä, että uskonnonvapausasioita pidetään esillä, mutta melko valikoivaltahan se näyttää. Ihmisoikeudet ovat kokonaisuus. Ei sieltä voi nostaa vain pientä palaa, joka palvelee omaa poliittista agendaa.”

Politikointina Saarinen pitää erityisesti sitä, että kristittyjen uskonnonvapautta korostavat tahot, jotka omassa toiminnassaan kuitenkin polkevat naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Valikoiva suhde ihmisoikeuksiin tarjoaa konservatiivisille järjestöille ja puolueille myös mahdollisuuden nostaa omaa profiiliaan. 

“Ilmapiiri on Suomessa nyt sellainen, että aika toivotontahan täällä on ihmisoikeuksia vastustaa. Nyt voidaan kuitenkin sanoa, että tässähän me nostetaan ihmisoikeuskysymyksiä.”

Suomen eduskunnassa Open Doorsin tietoihin kristittyjen vainoista ovat viitanneet kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. 

 

Vuonna 1955 perustetun Open Doorsin toiminta alkoi Raamattujen salakuljettamisella rautaesiripun taakse. Kommunismin romahtamisen jälkeen järjestön huomio kääntyi yhä enemmän islamilaiseen maailmaan. Suomeen Open Doors perustettiin vuonna 2015.

Työtä vainottujen kristittyjen hyväksi tehdään kirkkojen ja yksityisten kristittyjen tuella. Yksi merkittävimmistä Open Doorsin tukijoista Suomessa on evankelis-luterilainen kirkko.

“Tällä hetkellä yli seitsemänkymmentä prosenttia keräysvaroista tulee yksityisiltä lahjoittajilta, kolehtien osuus on noin viisitoista prosenttia”, Auvinen kertoo.

Open Doors on ollut Kirkkohallituksen kolehtisuosituslistalla useita vuosia. Vuosina 2020 ja 2021 Open Doorsille kerätään kirkkohallituksen määräyksellä tapaninpäivän jumalanpalveluksen kolehti kaikissa seurakunnissa.

Päätöksen mukaan kolehti kerätään Irakissa ja Syyriassa toimivien Toivon keskusten tukemiseen “Open Doors Finland ry:n kautta”.

Seurakunnat avustavat järjestöä myös suoraan. Joulukuussa 2020 Helsingin seurakuntayhtymä hylkäsi Open Doorsin anomuksen 45 000 euron ylimääräisestä avustuksesta Toivon keskuksille. Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku kritisoi järjestöä avoimuuden puutteesta.

“Kun järjestön taloudesta ja hallinnosta ei ole saatavissa edes sellaisia tietoja kuin budjetti, tilinpäätös ja toimintasuunnitelma, on vaikea varmistua siitä, miten ja millaista työtä järjestö tekee. Viestinnässä on paljon koskettavia ja traagisia kertomuksia vainotuista kristityistä, mutta vähemmän tietoa siitä, mitä järjestö rahalla tekee”, Mithiku sanoo.

Auvinen vakuuttaa tuen menevän perille.

“Kaikki Open Doorsin rahankeräys raportoidaan poliisihallitukselle. Rahankeräysluvassa määriteltyihin kohteisiin on viimeisimmän poliisihallitukselle tehdyn raportin mukaan mennyt 602 000 euroa.”

 

Suomen Kuvalehti tutustui järjestön Poliisihallitukselle toimittamiin asiakirjoihin. Niistä ilmenee, että valtaosa rahankeräys- ja kolehtituotoista käytetään työntekijöiden palkkoihin ja viestintään Suomessa.

Open Doors Finlandin rahankeräys 17.11.2017–13.10.2019 tuotti yhteensä 723 062,39 euroa. Rahankeräyksen kokonaiskustannukset olivat yli 10 prosenttia tuotosta eli noin 80 000 euroa.

Vainottujen kristittyjen avustamiseen tuotosta meni alle neljännes, noin 170 000 euroa. 

Keväällä 2020 Poliisihallitus pyysi järjestöltä tarkemman selvityksen rahankeräyskuluista ja rahankeräyksen tuoton käytöstä. Selvityksestä käy ilmi, että raha kuluu Suomen toimintoihin eikä järjestö tee Suomesta käsin varsinaista avustustyötä. Vainottujen kristittyjen avustamiseen annetut avustukset maksetaan kattojärjestölle Open Doors Internationalille.

Järjestön palveluksessa on ollut toiminnanjohtaja, ulkomaan toimintojen johtaja, viestintäpäällikkö ja toimistosihteeri sekä palkkiotoiminen hallinto- ja talousjohtaja.

Järjestö julkaisee Suomessa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Open Doors -lehteä. Järjestön nettisivuilla julkaistaan päivittäin rukousaiheita ja artikkeleita sekä kerätään lahjoituksia yksityishenkilöiltä.

Lisäksi Open Doors on tuottanut Radio Patmokselle Open Doors -uutisia ja TV7:lle televisiosarjaa “Open Doors – kristittyjen vainot tänään”.

Järjestön talous on vankalla pohjalla. Vuosina 2018 ja 2019 järjestön tilinpäätökset olivat yhteensä reilut 170 000 euroa ylijäämäisiä. Tilinpäätöksen mukaan ylijäämä aiotaan käyttää “pääosin vainottujen kristittyjen tukemiseen kohdemaissa Open Doors Internationalin kautta”.