Kristinuskon vahva asema teki homoseksuaalisuudesta saamelaisille tabun – ”Pahinta on tulla tuomituksi omassa yhteisössään”

Saamelainen muinaisusko hyväksyi myös homoseksuaalisuuden. Lestadiolaisella herätysliikkeellä riitti ymmärrystä monelle saamelaisten perinteelle, mutta ei seksuaalivähemmistöille.
Kotimaa 27.12.2020 12:07
Maria Paldanius
Kaarin West kuuluu vähemmistön vähemmistöön. Hän on avoimesti homoseksuaalinen saamelainen.
Kaarin West kuuluu vähemmistön vähemmistöön. Hän on avoimesti homoseksuaalinen saamelainen. © Jonne Räsänen

Saamelaiset ovat eläneet kristinuskon vaikutuspiirissä liki 500 vuotta. Nykysaamelaiset ovat pääasiassa kristittyjä, luterilaisia tai ortodokseja, osa uskonnottomia. Myös Lahdessa asuva saamelaisdiakonissa Kaarin West on aina kuulunut kirkkoon ja uskonut kristinuskon mukaiseen Jumalaan.

Vakaumustaan hän ei ole koskaan kyseenalaistanut. Sen sijaan oma seksuaali-identiteetti on joskus ollut vaikea paikka.

”Saamelaisena homoseksuaalina edustan kahta vähemmistöä”, hän sanoo.

”Seksuaalivähemmistöjen piirissä olen saanut tuntea itseni kummajaiseksi, koska kuulun kirkkoon. Kirkon piirissä taas olen kokenut olevani kummajainen, koska olen homoseksuaali. Pahinta on kuitenkin tulla tuomituksi omassa yhteisössään.”

 

West kasvoi kristityssä, monilapsisessa perheessä Utsjoen Outakosken kylässä. Pienessä saamelaiskylässä uskonto oli kaikessa läsnä ja valtaosa harrastustoiminnastakin kirkon järjestämää. Ympäristö oli korostetun heteronormatiivinen, ja avioliitto miehen ja naisen välillä ainoa vaihtoehto.