Köyhät EU-maat kärsivät, kun koulutettu väestö karkaa ulkomaille – myös Suomi muuttotappiolistalla

Aivovuoto on ongelma varsinkin Itä-Euroopan maille, mutta myös osa Länsi-Euroopasta menettää korkeasti koulutettuja kansalaisia rikkaammille naapureilleen.
Kotimaa 16.4.2019 12:19
Nuorisoa Romanian pääkaupungissa Bukarestissa.
Nuorisoa Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. © KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA

Samaan aikaan kun rikkaissa EU-maissa käydään kiivasta keskustelua maahanmuutosta, asialla on kääntöpuoli, josta lännessä puhutaan vähemmän.

Iso osa EU-maista menettää jatkuvasti koulutettua väestöään, joka muuttaa parempien elinolojen toivossa ulkomaille. Tämä vaikeuttaa maiden mahdollisuuksia kehittyä ja saavuttaa edellä olevia EU-kumppaneitaan.

Asian nosti esiin Romanian valtionvarainministeri Eugen Teodorovici EU:n valtionvarainministerien kokouksessa 5. huhtikuuta Bukarestissa.

Hän totesi, että vaikka vapaa liikkuvuus on EU:n keskeinen ja sinänsä kannatettava periaate, käytännössä Romanian on mahdotonta kilpailla työvoimasta unionin rikkaampien maiden kanssa.

Vaikka muualla Euroopan unionissa työskentelevät romanialaiset lähettävät rahaa kotiin, se ei muuta kokonaiskuvaa miksikään.

Koska Euroopan unionin yksi tavoite on tasoittaa jäsenmaiden kehityseroja, Romanian valtionvarainministerin mielestä EU-maiden olisi pohdittava yhdessä, mitä asialle voisi tehdä.

 

Pahin aivovuoto on EU:n tilastovirasto Eurostatin mukaan iskenyt juuri Romaniaan. Maan työikäisestä väestöstä 19,7 prosenttia asuu muissa EU-maissa. Koko EU-alueen 20-60-vuotiaasta väestöstä vain 3,8 prosenttia on muuttanut pysyvästi toiseen EU-maahan.

Listan kakkosena on Liettua, jonka työikäisestä väestöstä asui pysyvästi toisessa EU-maassa 15 prosenttia. Entisistä itäblokin maista myös Bulgaria, Latvia, Puola, Slovenia, Unkari ja Viro kärsivät aivovuodosta.

Läntisestä Euroopasta Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali menettävät nuorta koulutettua väestöä varakkaampiin EU-maihin. Esimerkiksi Italiassa työskentelee enää vain kuusi prosenttia EU-maiden insinööreistä ja tutkijoista vaikka maan väestön osuus koko EU-väestöstä on kaksinkertainen.

Myös Suomi kuuluu koulutetun väestön osalta menettäjiin.

Viimeisimmän, vuoden 2016 tilaston mukaan Suomen muuttotappio alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tai toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osalta oli 2 971 henkilöä.

Suurimpia muuttovoittajia ovat puolestaan Benelux-maat, Ranska, Ruotsi ja Saksa.

Aiempi suosikkikohde Britannia on menettänyt suosiotaan brexitin myötä. Ennen brexit-kansanäänestystä vuotuinen nettomuutto Britanniaan oli 189 000 henkeä. Vuonna 2018 luku oli pudonnut noin 57 000 ihmiseen.