Kovaa peliä vankilassa - velanperintää ja suojelurahoja

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rivivangilla saattaa olla kovat oltavat suomalaisissa vankiloissa. Erilaiset jengit ja nimimiehet käyttävät laitosten sisällä laajaakin valtaa ja pitävät muita vankeja pihdeissään.

Jengit voivat määrätä, kuka saa asua milläkin osastolla tai mennä koulutukseen, tai pakottaa muita tekemään palveluksia.

Vankiloiden henkilökunnan ja vankien näkemyksiä valottavasta erikoissuunnittelija Mika Junnisen haastattelututkimuksesta käy ilmi, että yksi huolenaihe on kasvava jengiytyminen. Jengien jäsenet pyrkivät hallitsemaan vankilan järjestystä uhkailemalla ja painostamalla muita vankeja ja henkilökuntaa.

“Jengihenkilöt ovat sellaisia, jotka haluavat ottaa vankilan haltuun ja määräillä siellä. Tämä on kuitenkin tiedossa oleva asia, ja vankilat siihen omalla tavallaan puuttuvat”, sanoo ylitarkastaja Ari Juuti Rikosseuraamusvirastosta.

Jengien kerrotaan perivän vankien maksamattomia velkoja sekä tullia vankilaan salakuljettavista huumeista. Lisäksi ne vaativat suojelurahoja ja maksua osastolla asumisesta.

Kätevä tapa peittää suojelurahojen maksu on myydä tavaroita ylihintaan tai pakottaa joku ottamaan huumeita, jolloin heidän kanssaan saadaan syntymään velkasuhde.

Likaisia töitä teetetään toisilla

Valtaa pitävät voivat vaatia nähtäväkseen uuden vangin oikeudenkäyntipöytäkirjoja, joista voi silmäillä rikollisen uran kunniakkuutta. Tähän on pyritty puuttumaan niin, ettei osastoille voi viedä näitä papereita.

Vangit pyytävät pitkään vankilassa olleilta ja tuottoisia rikoksia tehneiltä nimimiehiltä suosituksia saada suorittaa tuomio rauhassa ja tietyllä osastolla.

Itse jengiläiset ovat vankiloissa mallivankeja, jotka käyttäytyvät hyvin ja saavat etuoikeuksia, joita välttämättä muut vangit eivät saa. Likaisia töitä teetetään jäseniksi pyrkivillä siipeilijöillä ja hännystelijöillä.

“Jengeihin rekrytoitavien ei tarvitse välttämättä olla kovia rikollisia, vaan lähtökohtana on varmaan se, että tekee niin kuin sanotaan”, Juuti sanoo.

Viranomaiset puuttuvat havaitessaan painostus- ja kiristysyrityksiin. Pulmana kuitenkin on, ettei velanperinnästä, vankilaväkivallasta tai muusta useinkaan puhuta.

“Moni saattaa jättää menemättä lomalle, jos heitä on uhkailtu, että nyt salakuljetat jotain huumeita.”

Ongelmia pyritään ratkaisemaan muun muassa vankien sijoittelulla. Esimerkiksi Riihimäen vankilan on kerrottu rauhoittuneen, kun jengiläiset laitettiin varmuusosastolle.

Kirjava joukko jengiläisiä

Arviot jengiläisten määrästä vaihtelevat laskentatavan mukaan. Rikosseuraamusviraston ylitarkastaja Ari Juuti arvioi, että jengivankeja on joitakin kymmeniä.

Kaikkiaan vankeja on Suomen vankiloissa lähemmäs 4000.

Kansainvälisistä moottoripyöräjengeistä Hells Angels ja Bandidos sekä puhtaasti kotimainen Cannonball ovat prosenttijengejä.

Prosenttijengit kantavat liiveissään salmiakinmuotoista 1%-merkkiä, jolla julistetaan vapautta yhteiskunnan standardeista. Poliisin mukaan kyse on rikollisjärjestöistä.

MC-kerhot ovat saaneet myös jäljittelijöitä, joilla ei ole mitään tekemistä moottoripyörien kanssa. Rogues Gallery, Natural Born Killers, Bats ja MORE ovat keränneet yhteen rikollisia, jotka kantavat yhteisiä tunnuksia, nahkaliivejä tai tatuointeja.

Teksti Mia Peltola / STT