Kremlin asialla, Suomen rahoilla

kotouttaminen

Venäläisten maahanmuuttajien kotoutusta on vuosikausia pyöritetty tekaistuilla hankkeilla, valheellisilla asiakirjoilla ja yhteydenpidolla Venäjän poliittiseen johtoon.

Teksti
Outi Salovaara
Grafiikka
Mika Soikkeli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Näytelmän voi sanoa alkaneen vuonna 2004. Pääosaa esittää kauas synnyinseuduiltaan joutunut, rakastunut venäläinen pariskunta. Toistensa lisäksi he rakastavat syvästi myös entistä kotimaataan.

Suomeen asettuneesta määrätietoisesta kaksikosta sukeutuu kansainvälisiä nuorisojärjestöjohtajia, joilla on suurilta kuulostavia hankkeita ja jotka paistattelevat Kremlin loisteessa.

Tärkeässä sivuroolissa ovat suomalaiset ja muut eurooppalaiset veronmaksajat, jotka rahoittavat vakuuttavasti esiintyvän pariskunnan nuorisohankkeita.

Veroeuroilla on tarkoitus kotouttaa venäläisiä maahanmuuttajanuoria uuteen kotimaahan. Pariskunnan oma kotoutuminen jää puolitiehen. Suomen kieli ei suju, ja uuden kotimaan pelisääntöjen noudattaminen on vaikeaa.

On tekaistuja työllistämishankkeita, vilpillisiä asiakirjoja, keksittyjä juristin tutkintoja, avustuseurojen takaisinperintää, myttyyn menneitä koulutushankkeita ja raivoisia riitoja toisten venäjänkielisten kanssa.

Venäjä ei kuitenkaan hylkää omiaan, vaan nostaa kaksikon maanmiestoimintansa johtoon Suomessa ja palkitsee heidät ansiomerkein työstä historiallisen kotimaan hyväksi. Pariskunta saa kunnian osallistua Venäjän valtion maanmieskonferensseihin ympäri Venäjää.

Vuonna 2018 näytelmä etenee vaiheeseen, jossa myös Suomen poliisi ja syyttäjälaitos saavat roolin.

 

Galina Judina-Lazareva, 59, ja Aleksander Judin-Lazarev, 37, ovat lehtihaastatteluissa kertoneet tavanneensa vuonna 2004 Ruotsissa. Samana vuonna he menivät naimisiin, asettuivat Suomeen ja ryhtyivät yhdistysammattilaisiksi.

Novosibirskissä syntynyt Judina-Lazareva tuli vuonna 1989 Suomeen viisivuotiaan poikansa kanssa avioituakseen suomalaismiehen kanssa. Hän perusteli Suomeen tuloa Neuvostoliiton vaikeilla oloilla. Siellä ruokakauppojen hyllyt ammottivat tyhjyyttään, Suomessa valikoimat olivat kuin paratiisista.

Liitto suomalaisen kanssa kuitenkin päättyi eroon, samoin kaksi myöhempää avioliittoa venäläismiesten kanssa. Judin-Lazarevin kanssa liitto on kestänyt.

Aleksandr Judin-Lazarev syntyi Leningradissa 1981 ja kasvoi Kirgisiassa, joka itsenäistyi Neuvostoliitosta 1991. Sieltä hän tuli tiettävästi 2000-luvun alussa Ruotsiin ja tapasi nykyisen vaimonsa.

Suomessa pariskunta alkoi perustaa yhdistyksiä ja tehtailla niiden nimissä raha-anomuksia nuorisohankkeisiinsa sekä Suomessa että ulkomailla.

Judina-Lazareva oli jo 2002 perustanut venäjänkielisen Alliance-nuorisokulttuuriyhdistyksen, josta tuli pariskunnan yhdistystoiminnan lippulaiva. Vuonna 2004 he perustivat ”kansainvälisen perhekriisien tukiyhdistyksen” Family Crises.

Politiikassa kiehtoi keskustalaisuus. Molemmat olivat vuorollaan puheenjohtajina keskustapuolueen venäjänkielisten nyt jo hiipuneessa yhdistyksessä Helsingissä. Aleksandr Judin-Lazarev oli Helsingin keskustanuorten hallituksessa ja poseerasi puolueen tilaisuuksissa esimerkiksi Matti Vanhasen seurassa.

Vuonna 2008 pariskunta perusti Apila-nimisen yhdistyksen, joka haalimillaan avustusrahoilla muun muassa julkaisi samannimistä nuorisolehteä.

Viimeisin Judin-Lazarevien perustama nuorisoyhdistys on 2013 rekisteröity Rusnordbalt.

Venäläisten maahanmuuttajanuorten Suomeen kotouttamisen ohella Judin-Lazarevit ovat olleet mukana myös tyystin toisenlaisessa, jopa kotouttamistavoitteiden vastaisessa toiminnassa.

Tavoitteena ei ole kotouttaa ulkovenäläisiä, vaan pitää heidät Venäjän liekanarussa.

Kreml aloitti vuonna 2007 toden teolla niin sanotun maanmiestoiminnan ulkomailla asuvien venäläisten sitouttamiseksi ”historialliseen kotimaahansa” ja puolustaakseen ulkovenäläisten oikeuksia. Tavoitteena ei ole kotouttaa ulkovenäläisiä uusiin kotimaihinsa, vaan pitää heidät Venäjän liekanarussa.

Doktriininsa mukaisesti Venäjä perusti kaikkialle maailmaan maanmiesten koordinaationeuvostoja ulkoministeriön ja ulkoministeri Sergei Lavrovin alaisuuteen.

Suomen-neuvosto perustettiin Helsingissä 2007. Aluksi epävirallisesti toimineen neuvoston puheenjohtajaksi tuli Judina-Lazareva ja yhdeksi jäseneksi Judin-Lazarev. Jyräävien ja ristiriitaisten hahmojen valinta herätti arvostelua suomenvenäläisten keskustelupalstoilla, ja monet kyseenalaistivat koko neuvoston tarpeen.

Koordinaationeuvosto pyrki ja pyrkii valjastamaan omiin tarkoituksiinsa myös suomalaisten veronmaksajien täysin rahoittaman venäjänkielisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Faron, jonka hallitus koostuu Suomen venäjänkielisistä.

Suomessa on arviolta jopa sata venäjänkielisten kulttuuri-, taide-, sosiaali- ja muuta yhdistystä. Niistä noin 40 on vuonna 2000 toimintansa aloittaneen Faron jäseniä.

Faro on koko ajan toiminut yhteiskunnan rahoilla, entisen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) eli nykyisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) ja opetusministeriön tuella.

Faron hallitus koostui vuosia samoista ihmisistä kuin myöhemmin perustettu koordinaationeuvosto. Suomi siis jakoi kotouttamisrahoitusta Farolle, jonka jäsenet samaan aikaan ajoivat Venäjän poliittisia intressejä koordinaationeuvostossa.

Judin-Lazarevit pyrkivät entisen farolaisen mukaan pääsemään käsiksi myös kattojärjestön rahavirtoihin.

He myös jäivät vilpistä kiinni. Faro tutki vuonna 2008 Aleksandr Judin-Lazarevin ansioluetteloa, jonka mukaan hän oli opiskellut Moskovan arvostetussa valtionyliopistossa MGU:ssa 2002–2003.

Judin-Lazarev ei suostunut näyttämään farolaisille tutkintotodistustaan, vaan väitti, että se oli varastettu. Faron silloinen johto tarkisti asian MGU:sta, jonka mukaan Judin-Lazarevin tarina MGU-opinnoista oli satua.

Judin-Lazarev raivostui Farolle CV-tietojensa tarkistamisesta. Pariskunta irtisanoutui riitaisasta yhdistyksestä 2009 ja keskittyi omiin nuorisoyhdistyksiinsä ja Venäjän valtion masinoimaan koordinaationeuvostoon.

Nykyisin Judin-Lazarev kertoo Linkedin-profiilissaan opiskelleensa Kirgisian venäläis-slaavilaisessa yliopistossa siviilioikeutta 1998–2003. Yliopiston mukaan Judin-Lazarev ei kuitenkaan heikon opintomenestyksensä vuoksi koskaan suorittanut loppututkintoa.

 

Suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen näyttää alusta pitäen olleen Judin-Lazareveille vaikeaa.

Galina Judina-Lazareva käytti 2005–2006 kahta eri nimeä, entistä ja nykyistä sukunimeään, ja nosti niiden avulla päällekkäisiä työllistämistukia Helsingin kaupungin ja TE-toimiston rahoittamissa Alliance- ja Family Crises -yhdistysten nuorisohankkeissa. Judina-Lazareva oli myös merkitty itsensä yhteyshenkilöksi.

Helsingin kaupungin ja TE-toimiston 2009–2010 rahoittamasta Judin-Lazarevien Apila-nuorisoyhdistyksen työllistämishankkeesta tehtiin nimetön ilmianto. Ratsiassa ilmeni, että työn teettämispaikka oli rivitalokaksio, josta ei löytynyt yhtäkään työllistettävää.

Vuonna 2013 Opetushallituksen alla toiminut kansainvälisen vaihdon keskus Cimo rahoitti Apila- ja Family Crises -yhdistysten neljää vammais- ja nuorisohanketta 44 000 eurolla, kunnes hanketarkastus paljasti sekasorron.

Matkakuluja oli maksettu hankkeeseen kuulumattomille tahoille. Kirjanpidon sijasta Judin-Lazarevit esittivät tarkastajille ”sekalaisia tositejäljennöksiä”.

Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoitti Baltian maissa ja Venäjällä naisten asemaa ja sosiaalista tasa-arvoisuutta edistänyttä hanketta 2014–2016. Latvialaisen hankevetäjän mukaan hankekumppani Alliance ei kyennyt järjestämään edellytettyjä tapahtumia, mutta vaati silti hankerahoja. Alliance vetäytyi hankkeesta kesken kaiken.

On arvoitus, mistä ja miten paljon pariskunnan yhdistykset ovat saaneet rahoitusta hankkeilleen. Kumppaneita on ollut pitkin Eurooppaa: Pohjoismaista, Baltiasta, Tšekistä, Italiasta. Avustavia tahoja ovat olleet ainakin opetusministeriö, Helsingin kaupunki, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Opetushallitus, Euroopan unioni ja Raha-automaattiyhdistys.

Pelkästään opetusministeriö rahoitti kyseisten yhdistysten nuorisolehti-, seminaari- ja muita hankkeita noin 150 000 eurolla 2006–2010. Rahahanat sulkeutuivat, kun hankkeiden luonne paljastui ministeriölle.

Kremlin käsikassaraksi perustettu koordinaationeuvosto rekisteröityi virallisesti vihdoin syksyllä 2014.

Siitä tuli Suomenvenäläisten etujärjestö ry, joka käyttää venäläisen nimen lyhenteestä tulevaa Osors-nimeä. Jäsenyhtiöitä ja -yhdistyksiä sillä on noin 40.

Yksi niistä on voimakkaasti Vladimir Putinin politiikkaa tukeva Rufi-yhdistys, joka suomenvenäläisten keskuudessa ajoi Paavo Väyrystä presidentiksi.

Judina-Lazareva on rekisteröitymisestä lähtien ollut Osorsin puheenjohtaja ja Judin-Lazarev hallituksen jäsen.

Venäjä näyttää kunnioittavan pariskunnan ja Osors-etujärjestön ponnisteluja isänmaan eteen.

Venäjän sisäministeriön kotisivuilla on lista noin sadasta valtion kunniamerkistä, jotka vuonna 2015 myönnettiin maanmiehille Intiaa ja Kolumbiaa myöten. Suomen-suurlähetystön lähetystöneuvos Vjatseslav Avtsinov luovutti niistä yhden Aleksandr Judin-Lazareville.

Joulukuussa 2017 Osors järjesti maanmiehilleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakonferenssin Espoossa. Konferenssissa Judin-Lazarev sai Venäjän sisäministeriön tukemalta Moskovan maanmiesten talo -järjestön johtajalta ansiomerkin ”arvokkaasta työpanoksesta venäjänkielisen nuorison hyväksi”. Judina-Lazareva palkittiin ”Suomen ja Venäjän välisten suhteiden vahvistamisesta ja kehittämisestä”.

Venäjän Suomen-suurlähetystö tukee Osorsia ja osallistuu ahkerasti sen tilaisuuksiin. Tarkistaako suurlähetystö yhteistyökumppaniensa taustoja?

”Me teemme yhteistyötä niiden johtajien kanssa, jotka tulevat valituksi. Ratkaisun tässä tekevät Suomessa asuvat venäjänkieliset ihmiset eikä suurlähetystö”, sanoo lähetystöneuvos Natalia Vežlivtseva.

Hänen mukaansa lähetystö suojelee 1992 Suomen ja Venäjän välillä solmitun sopimuksen nojalla Suomessa venäjän kieltä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä. Vežlivtsevan mukaan Moskova rahoittaa venäläisjärjestöjä vain pienin apurahoin, joita voi käyttää esimerkiksi joulu- ja muiden juhlien järjestämiseen.

Judin-Lazarevit eivät ole ainoina keksineet kotouttamistoiminnan houkuttelevuutta.

Judin-Lazarevit eivät ole ainoina keksineet veronmaksajien kustantaman kotouttamistoiminnan houkuttelevuutta.

Jyväskylässä kotouttamista on miljoonilla tukieuroilla pyörittänyt Mosaiikki-yhdistys, jota rautaisella otteella johtaa Tatjana Doultseva. Hän on lehtihaastattelussa kertonut työskennelleensä Pietarissa lakimiehenä ja muuttaneensa miehensä ja poikansa kanssa Venäjältä Suomeen 2001.

Vuonna 2003 perustetussa Mosaiikissa raha pyörii pienessä piirissä vain kuuden henkilöjäsenen ja neljän hallituksen jäsenen voimin. Yhdistys sanoo, ettei se halua enempää jäseniä. Yhdistyksen mukaan luotettavia ihmisiä ei ole tarjolla.

Hallituksen neljästä jäsenestä kaksi on myös Mosaiikin työntekijöitä. Hallituksen puheenjohtaja Doultseva on yhdistyksen pääkoordinaattori, ja hänen puolisonsa työllistämiskoordinaattori. Yhdistyksellä on ollut kymmenkunta tukityöllistettyä.

Mosaiikin päätuote on venäjän- ja suomenkielinen Mosaiikki-maahanmuuttajalehti. Julkaisu laajentui Jyväskylästä muutamaan muuhunkin kaupunkiin, joissa sitä jaetaan muun muassa kaupungintaloilla, poliisilaitoksissa ja muissa julkisissa paikoissa.

Harrastelijoiden voimin kootun lehden sisältöä ovat muun muassa venäjäksi käännetyt eläketiedotteet Kelan sivuilta ja kapulakieliset selostukset maahanmuuttajaseminaareista.

”Lehden ulkoasun ja sisällön laatu eivät millään tavalla vastaa julkaisun saamaa rahoitusta. Se on koululaisten projektitasoa ja jopa huonompi”, sanoo Pjotr Potchinchikov, joka toimi venäjänkielisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Faron puheenjohtajana 2009–2012.

RAY:n ja STEA:n tuella on rahoitettu Mosaiikki-lehden tekemistä ja Mosaiikki-yhdistyksen työllisyysneuvontaa vuodesta 2005 lähtien yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla.

Vuonna 2011 Raha-automaattiyhdistys teki Mosaiikki-yhdistyksessä tarkastuksen ja kiinnitti huomiota muun muassa jäsenten kaksoisrooleihin: ”RAY suosittelee, että hallitus pyrittäisiin jatkossa muodostamaan muista henkilöistä kuin yhdistyksen työntekijöistä.”

RAY myös suositti, että taloudeltaan hutera Mosaiikki tekisi jäsenhankintaa ja kerryttäisi varallisuutta jäsenmaksuin.

Mosaiikki viis veisasi RAY:n suosituksista, eikä RAY välittänyt havaitsemistaan ongelmista. Vuonna 2011 RAY myönsi tukea 155 000 euroa, mutta vuonna 2012 jo 217 000 euroa.

Mosaiikin noin 300 000 euron kokonaisvuosibudjettia on kerryttänyt uskollisesti myös Jyväskylän kaupunki vuodesta toiseen.

RAY teki uuden tarkastuksen 2016. Silloin raskaasti ylivelkaantuneesta yhdistyksestä löytyi jo yhdistyslain vastaisuuksia. Doultsevin pariskunta oli junaillut keskenään lainoja yhdistyksen nimiin. Doultseva hyväksyi itse omat laskunsa, mutta pöytäkirjoja ei hyväksynyt kukaan. Yhdistyksessä oli käteiskassa, jonka rahoista kukaan ei pitänyt kirjaa.

Venäjä on perustanut maanmiesten koordinaationeuvostoja eri maihin ulkoministeri Sergei Lavrovin alaisuuteen. <span class="typography__copyright">© ALEXANDER ZEMLIANICHENKO / AP / LK</span>
Venäjä on perustanut maanmiesten koordinaationeuvostoja eri maihin ulkoministeri Sergei Lavrovin alaisuuteen. © ALEXANDER ZEMLIANICHENKO / AP / LK

Doultsevakin on ollut aktiivinen Venäjän maanmiestoiminnassa, ja hän oli vuosia myös koordinaationeuvoston puheenjohtaja. Samalla Doultseva loi läheiset suhteet Venäjän suurlähetystöön.

Etelä-Saimaa-lehti kertoi 2012, että lähetystö jopa sai käyttää suomalaisen yhteiskunnan rahoittaman Mosaiikin tilejä Moskovasta suurlähetystön kautta koordinaationeuvostolle tulevien varojen maksuun. Tuohon aikaan koordinaationeuvosto vielä toimi epävirallisesti ilman pankkitiliä.

Mosaiikki on myös rakentanut yhdistyksen kotisivuille venäjänkielisen tiedotusportaalin, josta on linkit Venäjän presidentin, sisäministeriön, Osorsin ja muiden Kremlin maanmiesasiaa ajavien venäläistahojen sivuille.

Venäjä on palkinnut Doultsevan taloudellisesti. Mosaiikki-yhdistys ilmoitti 2016 STEA:lle saavansa Venäjän opetusministeriöltä tukea 30 000 euroa 2017. Rahaa on tullut myös esimerkiksi Venäjän valtion maanmiessäätiöltä.

Vuonna 2010 Faron silloinen johtaja Pjotr Potchinchikov irtisanoutui Mosaiikki-yhteistyöstä yhdistyksen liian läheisten Venäjä-suhteiden vuoksi. Potchinchikov ilmoitti Faron ajavan Suomessa venäjänkielisten asiaa, ei Venäjän valtion.

Potchinchikovin eron jälkeen Faron johto ja linja näyttävät palanneen Venäjä-mielisemmiksi, ja Mosaiikkikin on jälleen Faron jäsen.

Faro-kattojärjestön hallituksen puheenjohtaja on vuodesta 2012 ollut Judin-Lazarevien vanha tuttu Natalia Nerman, joka muun muassa on ollut Family Crises -yhdistyksen hallituksessa 2006–2008.

Joulukuun 2017 konferenssissa Espoossa Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kehotti puheessaan maanmiehiä yhdistämään voimansa.

Faron Nerman ja Osorsin Judina-Lazareva tekivät työtä käskettyä ja allekirjoittivat konferenssissa aiesopimuksen järjestöjensä yhteistyöstä ”monen erimielisen vuoden jälkeen”.

Inkeriläistaustainen Nerman johtaa päätyökseen maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistystä. Hän ei näe ristiriitaa suomalaisten veronmaksajien kustantaman Faron ja Venäjän masinoiman Osorsin yhteistyössä.

”Minulla ei ole mitään tietoa siitä, mistä Osors saa rahoituksensa, eikä se kiinnosta minua. Olen kiinnostanut vain heidän sosiaalisektoriin liittyvästä tietopankistaan. Osors on Suomeen rekisteröity suomalainen organisaatio. Onko laitonta, jos sillä on läheiset suhteet esimerkiksi Venäjän suurlähetystöön”, kysyy Nerman.

Elokuussa 2016 Doultseva ja Nerman osallistuivat yhdessä Venäläinen maailma -säätiön Moskovassa järjestämään Venäjän yhteydessä -foorumiin, jonne oli tullut satoja maanmiehiä 96 maasta.

Pääministeri Dimitri Medvedev kertoi osallistujille Venäjän tiivistävän maanmiestyötään. Ulkomailla asuvia venäläisiä halutaan asiantuntija- ja konsulttitehtäviin tukemaan Venäjän valtiota.

”Puolustamme oikeuksianne ja etujanne missä tahansa maailmassa ja tarvittaessa suojelemme teitä syrjinnältä sekä paikallisten viranomaisten tai järjestöjen häirinnältä”, lupasi Medvedev.

Kutsut näyttäviin maanmiestapaamisiin Venäjällä ja seurustelu suurlähetystön väen kanssa ovat Venäjälle yksi tapa kasvattaa yhteiskunnan laitamilla elävien maahanmuuttajien itsetuntoa ja uskollisuutta Venäjälle.

”Huonosti Suomeen integroituneita ja orientoituneita ihmisiä, joilla ei ammatin, iän, kielitaidon ja muiden seikkojen vuoksi ole oikeita mahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa, käytetään työvälineinä. Ihmisille luodaan illuusio siitä, että heidän elämällään on merkitys ja tarkoitus”, arvioi Potchinchikov.

Hänen mukaansa ihmiset eivät välttämättä aina ymmärrä, mihin sotkeutuvat.

”Se ei tee heistä kuitenkaan sen vaarattomampia, koska heidät on tietyllä tavalla aivopesty.”

Potchinchikovin mukaan Faron hallitukseen valittiin juuri tällaisia ihmisiä 2012, mikä oli yksi syy hänen ja muiden työntekijöiden irtisanoutumiseen Farosta.

”Maineeni ja periaatteeni ovat tärkeämpiä kuin säännöllinen palkka”, hän sanoo.

 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n toisesta tarkastuksesta Mosaiikkiin on puolitoista vuotta, ja rahoittaja näyttää lopulta heränneen tarkastusten paljastamiin epäkohtiin.

Vuodelle 2018 Mosaiikki saa avustusta enää 109 000 euroa toiminnan hallittuun alasajoon. Vuonna 2019 avustusta ei tule lainkaan.

”Järjestö ei ole pystynyt ohjauksesta huolimatta osoittamaan toiminnan tuloksia ja vaikutuksia”, perustelee STEA:n lakimies Markus Latvala.

Takaisinperintää tai muita sanktioita Mosaiikille ei sotkuista huolimatta tule, koska rahat on STEA:n mukaan käytetty avustuspäätöksen mukaiseen toimintaan.

Mosaiikin Venäjä-kytköksetkään eivät haittaa, koska Mosaiikin antamien selitysten perusteella niiden rahoittamiseen ei ole käytetty STEA:n tukia.

Potchinchikov sanoo puhuneensa maahanmuuttajajärjestöjen rahoituksesta avoimesti muun muassa silloisen RAY:n ja opetusministeriön kanssa erottuaan Farosta 2012.

Hän pettyi Suomen viranomaisten reaktioon.

”Kerroin, ketkä mielestäni olivat silloisen tilanteen takana ja mitä päämääriä näillä tahoilla voisi olla. Kukaan ei ollut kiinnostunut puuttumaan asiaan varoituksistani huolimatta.”

Mosaiikilla menee huonosti, mutta vielä huonommin menee Judin-Lazarevien yhdistyksillä.

Cimo pani Apila- ja Family Crises -yhdistysten saatavat perintään ja teki poliisille tutkintapyynnön jo 2015.

Myös Helsingin kaupunki on perinyt yhdistyksiltä saatavia jo vuosia, ja asiasta on tehty rikosilmoitus. Syyttäjä saa laajan vyyhdin pöydälleen näinä päivinä ja ryhtyy pohtimaan, syyllistyivätkö Judin-Lazarevit rikoksiin.

Yhdistysten uskottavuus suomalaisten rahoittajien silmissä on mennyt, mutta historiallisen isänmaan puoleen voi aina kääntyä.

Joulukuun 2017 Osors-konferenssissa laaditussa julkilausumassa todettiin, että Judin-Lazarevien Rusnordbalt-yhdistyksen tukeminen on tärkeää ja yhdistykselle odotetaan rahoitusta muun muassa Venäjän sisäministeriöltä.

Jos Venäjä tarttuu toiveeseen, Judin-Lazarevien yhdistysliiketoiminta jatkuu venäläisvaroin.

 

Suomen Kuvalehti lähetti Galina Judina- Lazarevalle kysymyksiä sähköpostilla, mutta hän ei vastannut niihin. Aleksandr Judin-Lazarev lähetti tekstiviestin: ”En ole ollut yhdistyksissä julkisesti aktiivinen enää vuosiin. Osorsissa taas olen vain yksi jäsenistä.” Mosaiikki-yhdistyksen Tatjana Doultseva ei vastannut mihinkään Suomen Kuvalehden yhteydenottopyyntöihin.