Niille, joilla jo on?

Kotitalousvähennys ei tutkimuksen mukaan lisää työllisyyttä eikä kitke harmaata taloutta. Verotuesta hyötyvät etupäässä hyvätuloiset, mutta sitä puolustetaan myös ikäihmisiin vedoten. Hallitus tuskin poistaa sitä.

Marjo Tynkkynen
Minna Jylhänlehto auttaa annostelemaan nestemäistä rautaa 99-vuotiaalle Pentti Eloniemelle. Helsingin Länsi-Pakilassa yksin asuvan Eloniemen kotona käy kolmesti päivässä yksityinen Kotihoito Päiväkumpu Oy.

Kotitalousvähennyksen kohtalosta päätetään hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on jo aiemmin laskenut kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 eurosta 2 250 euroon vuodessa. Omavastuu on 100 euroa. Vähennys on nyt 40 prosenttia työkustannuksista, kun se vielä Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella oli 50 prosenttia. Veroedun kiristys tuo valtiolle lisäeuroja arviolta 95 miljoonaa vuodessa.

Kotitalousvähennystä on nostettu ja laskettu useita kertoja 20 vuoden aikana, jona se on ollut käytössä. Veroetu on liikkunut 900:n ja 3 000 euron välillä.

Kotitalousvähennystä on arvosteltu hyvätuloisen keskiluokan veroeduksi, jolla luodaan yhteiskuntaan myös eriarvoisuutta.

Esimerkiksi Suomen rikkaimmassa kunnassa Kauniaisissa noin joka neljäs kuntaan veroja maksava käytti kotitalousvähennystä hyväkseen vuonna 2019.

Vähiten kotitalousvähennystä käytettiin monissa köyhissä ja pienissä kunnissa, kuten Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Näissä kunnissa vähennyksiä käyttää vain 4–7 prosenttia veronmaksajista.

Kauniaisissa asuu ihmisiä, jotka työskentelevät hyväpalkkaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Saman katon alla asuvan tulot ennen veroja olivat Kauniaisissa vuonna 2017 keskimäärin 135 000 euroa, kun keskimäärin suomalainen asuntokunta sai bruttotuloja 53 000 euroa vuodessa.

Kotitalousvähennys hyvitetään yleensä sen vuoden verotuksessa, jolloin sitä on käytetty. ”Säästyneellä” parilla tuhannella eurolla veroedusta nauttiva voi ostaa esimerkiksi nipun osakkeita tai tehdä viikon lomamatkan mukavalla matkabudjetilla.

”Kyseessä on saavutettu etu, josta on vaikea luopua. Äänestäjiä on helppo kosiskella verovähennyksillä”, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, joka itsekin on käyttänyt kotitalousvähennystä siivouspalveluihin.

”Jos vähennystä halutaan perustella suurituloisille osoitetulla veronkevennyksellä, tämä tietysti sopii”, Hiilamo huomauttaa. Helpompi tapa olisi kuitenkin suoraan alentaa tuloveroja.

”Arvioni on, että alun perin vähennys otettiin Suomessa käyttöön uutena työllistämiskeinona, mutta se on jäänyt hyvätuloisten verovähennykseksi.”

Yli 400 000 veronmaksajaa hyödynsi kotitalousvähennystä vuonna 2019. Vain 30 000 yli 75-vuotiasta käytti vähennystä.

Verottajan tilastot kertovat, että yli 400 000 veronmaksajaa hyödynsi kotitalousvähennystä 476 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Tästä summasta remontteja tuettiin 370 miljoonalla, siivousta 90 miljoonalla ja hoivapalveluja, kuten vanhusten peseytymis- ja ulkoilupalveluja, 36 miljoonalla eurolla.

Vaikka hyvätuloiset hyödyntävät aktiivisesti kotitalousvähennystä, puolustetaan etua myös vähävaraisiin ja ikäihmisiin vedoten. Esimerkiksi Kansallinen senioriliitto on vastustanut kotitalousvähennyksen poistamista ja leikkaamista, koska heikennys kohdistuu liiton mukaan myös pienituloisiin eläkeläisiin. Vähennystä hyödyntää nyt noin 100 000 eläkeläistä, joiden vuositulot ovat alle 25 000 euroa.

Vähennyksen käyttö voi kiihtyä, koska väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu reilun kymmenen vuoden aikana yli 800 000 ihmiseen. Vain 30 000 yli 75-vuotiasta käytti kotitalousvähennystä vuonna 2019.

”Ikääntyneet eivät tiedä tästä mahdollisuudesta, ja he saattavat olettaa, että siitä ei olisi heille hyötyä”, arvioi Hyvinvointialan Hali ry:n johtava asiantuntija Aino Närkki.

Hoiva-alan yrityksiä edustava Närkki kannattaa yli 75-vuotiaille suunnattua ”superkotitalousvähennystä”, jossa tuen määrä olisi 70 prosenttia työkustannuksista.

”Hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna vähennyksestä aiheutuvaan verokertymän menetykseen. Tätä arviota hallitus ei ole tehnyt lainkaan. Superkotitalousvähennys vähentäisi julkisella kustannusvastuulla olevia vanhuspalveluita”, Närkki uskoo.

JelpPasi Oy:n Pasi Lehtola leikkaa yksin asuvan eläkeläisen Mirja Tynyksen omenapuita kesäkuntoon Vihdin kirkonkylässä.

JelpPasi Oy:n Pasi Lehtola leikkaa yksin asuvan eläkeläisen Mirja Tynyksen omenapuita kesäkuntoon Vihdin kirkonkylässä. © Marjo Tynkkynen

Poliittisesti asia herättää pientä kamppailua, sillä hallituspuolueista ruotsalainen kansanpuolue on halunnut jopa moninkertaistaa nykyisen kotitalousvähennyksen määrän 7 500 euroon. Myös keskusta ja vihreät ovat suhtautuneet kotitalousvähennykseen myönteisesti. ”Rikkaiden veroetuun” on nihkeästi suhtautunut vasemmistoliitto, mutta Sdp:stä on löytynyt kannatusta kotitalousvähennykselle.

Tuen korotusta ovat vaatineet kovaäänisimmin oppositiopuolue kokoomus ja työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton ja työntekijäjärjestö SAK:n ekonomistit.

Kannattajien mielestä suurempi veroelvytys lisäisi kotimaista kysyntää ja piristäisi työllisyyttä korona-alhon keskellä.

Kuntavaalien alla poliitikot saivat ajattelulleen tukea, kun Helsingin Sanomat teetti kotitalousvähennyksestä gallupin. Sen mukaan 72 prosenttia suomalaisista ei halunnut poistaa vähennystä. Veroetuun nihkeästi suhtautuvan vasemmistoliiton kannattajistakin puolet säilyttäisi kotitalousvähennyksen.

Suomalaisten mielipiteiden mittaamiselle oli syynsä.

Kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta, tiedottivat Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (Vatt) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) 25. tammikuuta 2021.

Medialle oli etukäteen lähetetty tiedote, jonka lähes kaikki uutismediat julkaisivat kello 13.

Tutkijoiden viesti oli, että kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet siivous- ja remonttipalveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta.

Tutkimus toi esille, kuinka hyvätuloiset keskimäärin 58-vuotiaat suomalaiset hyödyntävät verotukea remontteihin ja siivoukseen.

Twitterissä tutkimuksen tulokset herättivät keskustelua. Monella tuntui olevan asiasta mielipide.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala tviittasi: ”Ilman vähennystä jäisi merkittävä osa tästä työstä teetättämättä tai ainakin se tehtäisiin pimeästi.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne: ”Olen itsekin puhunut kotitalousvähennyksen puolesta. Näiden tuloksien valossa on kyllä pakko arvioida omaa kantaa uusiksi.

Keskustan entinen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä: ”Kyllä nyt pitää katsoa tämän tutkimuksen lähtöolettamat ja johtopäätökset tarkemmin.

Siivouspalveluita myyvä yrittäjä totesi Ylen uutisten haastattelussa, ettei hän usko tutkimustulosta. Yrittäjä koki, että ilman vähennystä harmaa talous kasvaisi. Hän toivoikin tiukennuksien sijaan suurempaa kotitalousvähennystä.

Rakennus- ja Remontointipalvelu Vellingin Kimmo Velling viimeistelee Collinin perheen pukeutumishuonetta Vihdin Nummelassa.

Rakennus- ja Remontointipalvelu Vellingin Kimmo Velling viimeistelee Collinin perheen pukeutumishuonetta Vihdin Nummelassa. © Marjo Tynkkynen

Mielipiteiden lisäksi uusi tutkimus herätti akateemisen väittelyn kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista.

”Olen käyttänyt kotitalousvähennystä remontteihin ja siivoukseen. Jos vähennystä ei olisi, en todennäköisesti olisi käyttänyt siivoojaa”, kertoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo.

Uusitalo on kritisoinut Vattin ja PT:n tutkimusta Akateeminen talousblogi -kirjoituksessaan. Uusitalon mielestä tutkimus on tähänastisista yrityksistä ansiokkain, mutta sen johtopäätökset ovat ongelmalliset.

Vuonna 2005 kotitalousvähennyksestä tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema kyselytutkimus, joka väitti verovähennyksen lisäävän työllisyyttä 2 000 henkilötyövuotta. Sittemmin on tehty vastaavanlaisia lisäselvityksiä, joissa ei ole osattu sanoa kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista juuri mitään uutta.

Professori Uusitalo on kritisoinut kaikkia kotitalousvähennykseen liittyviä tutkimusyrityksiä.

”On vaikea arvioida, miten työllisyys olisi kehittynyt ilman kotitalousvähennyksen käyttöönottoa”, Uusitalo sanoo.

Alun perin kotitalousvähennys otettiin kokeilun kautta käyttöön koko maassa 2000-luvun alussa, kun sitä oli testattu kolmisen vuotta kahden eri mallin avulla.

Ensimmäistä mallia eli verotukimallia sovellettiin Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti muualla Suomessa oli voimassa niin sanottu yritystukimalli, jossa tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle.

Tuolloisen selvityksen mukaan yritystukimallia käytettiin enemmän siivoukseen ja verovähennysmallia remontteihin. Selvityksen tekijät totesivat, että verovähennysmallia käyttävät olivat yleensä parempituloisia kuin yritystukea käyttäneet kotitaloudet.

Paavo Lipposen (sd) II hallitus päätti kokeilun tulosten perusteella, että kotitaloustyötä on syytä tukea. Mitään erityistä näyttöä työllisyysvaikutuksista ei ollut. Poliittinen usko työllisyysvaikutuksiin oli kuitenkin vahva.

Vattin ja PT:n tutkimuksessa käytettiin laajoja rekisteriaineistoja Suomesta ja Ruotsista, jotta työllisyysvaikutuksista ja harmaasta taloudesta voitaisiin sanoa vertailun kautta edes jotain luotettavasti. Tutkittava ajanjakso ei ollut kovin pitkä.

”Kotitalousvähennyksen tapaiset tukijärjestelmät vaikuttavat yleensä hitaasti. Muutoksia on vaikea nähdä lyhyen seuranta-ajan kuluessa”, Uusitalo sanoo.

Tutkimuksesta ei käyty etukäteen tieteellistä kriittistä keskustelua. Sekin on Uusitalon mielestä puute.

Osittain tämä johtuu siitä, että tutkimus tilattiin valtioneuvoston kanslian kautta. Kyseiset tutkimukset eivät noudata akateemisessa maailmassa vakiintuneita toimintamalleja, vaikka tutkimuksen toteuttajat noudattavat hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjetta. Tutkimushankkeet toteutetaan kilpailutuksen jälkeen tietyssä aikataulussa vastuuministeriön ohjauksessa.

Valtioneuvoston kanslian tilastojen mukaan ”päätöksenteon tueksi” on tilattu vajaan seitsemän vuoden aikana yhteensä 407 tutkimusta ja niihin on käytetty verovaroja 62,7 miljoonaa euroa. Yhtäkään tutkimusta ei ole vertaisarvioitu ennen julkaisua.

Kotitalousvähennystutkimusta ohjasi valtiovarainministeriö, ja ohjausryhmässä oli virkamiehiä myös työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä valtioneuvoston kansliasta. Tutkimushankkeelle myönnettiin rahoitusta valtion kassasta 150 000 euroa.

”Ministeriöt eivät ole paras taho antamaan tutkimukselle kommentteja. Ministeriöt kyllä pystyisivät järjestämään tutkimusten asiantuntijakuulemisia, ja tieteellisistä kritiikeistä voisi jotain maksaakin”, Uusitalo sanoo.

”Toisaalta tutkijat voisivat myös itse kysyä kommentteja ennen kuin tutkimuksia julkaistaan. Nyt tehdyn tutkimuksen ongelmat ovat lähinnä ylirohkeissa tulkinnoissa.”

Myös Tukholman yliopiston professori Johanna Rickne kritisoi suomalaistutkimuksen johtopäätöksiä työelämää käsittelevässä Arbetsvärlden-verkkolehdessä.

Ricknen mukaan tutkitut siivousyritykset ovat keskittyneet myymään siivouspalveluja muualle kuin kotiin, kuten toimistoihin. 2010-luvulla on syntynyt myös paljon siivousyrityksiä, jotka eivät ole tutkimusaineistossa mukana.

Ricknen mielestä kotitalousvähennys lisäsi Ruotsissa kotisiivouspalveluiden käyttöä vuoden 2007 jälkeen.

”Minua ei haittaa, jos poliitikot eivät usko tutkimustuloksiamme. Me teemme tutkimusta, ja he tekevät politiikkaa.”

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorille Jarkko Harjulle kritiikki ei tullut yllätyksenä.

Harju on kokenut tutkija, joka on tehnyt valtioneuvoston kanslian kautta toteutettavia hankkeita kuuden vuoden aikana useita. Kotitalousvähennyshanke oli kahdeksas tutkimus, jossa hän on ollut mukana.

”En ole koskaan saanut niin paljon palautetta yhdestä tutkimuksesta. Jopa Twitterissä oli käyty keskusteluja hintajoustoista, mikä on kyllä aika poikkeuksellista”, sanoo Harju, joka itse on käyttänyt kotitalousvähennystä pariin remonttiin.

”Olisin tehnyt remontit ilman kotitalousvähennystäkin”, hän toteaa.

Yleisöpalaute ei Harjun mukaan ollut pahantahtoista, vaikka näin voisi päätellä joistakin ”keskusteluista”.

”Ei haukuttu pystyyn. Minä kuuntelin ja kerroin, mitä tutkimuksessa selvisi. Kerroin myös, mitä ongelmia ja mitä hyviä puolia tutkimuksessa on.”

Harju sanoo, että professori Uusitalon kritiikki on ollut hyödyllistä ja auttaa tutkimuksen jatkotyössä.

”Nyt paperia kommentoivat ennen sen julkaisua ministeriöiden virkamiehet. Meillä oli puolenkymmentä kokousta, jossa saimme kommentteja, ja kyllä se muokkasi paperia”, Harju kertoo.

Ehkä tutkimustiedotteen muotoiluissa olisi pitänyt käyttää yhteiskuntatieteille sopivaa toisaalta ja toisaalta -menetelmää.

”Se on vaikea laji, miten tutkimustuloksista tiedottaa.”

”Tulostemme mukaan kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä eikä kitke harmaata taloutta. Toki olisi voinut laittaa lievennyssanoja tiedotteeseen. Tutkimuksemme on kuitenkin laajin vertailu, mitä kotitalousvähennyksestä on tehty.”

Moni poliitikko ilmoitti aika suoraan, ettei ”usko tutkimuksen tulosta”.

”Minua ei haittaa, jos poliitikot eivät usko tutkimustuloksiamme. Me teemme tutkimusta, ja he tekevät politiikkaa.”

Toisaalta poliitikot perustelevat toteutettavaa politiikkaa tutkimuksilla.

”Totta kai kotitalousvähennykseen liittyy politiikkaa, vaikka löytäisimme mitä tuloksia aineistosta.”

Yleensä valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeilla tuotetaan tietoa päättäjille ja virkamiehille kirjallisuuskatsauksella, josta muodostetaan asiantuntijanäkemys. Kotitalousvähennyksen vaikutus työllisyyteen ja harmaaseen talouteen on iso tutkimuskysymys, josta ei ollut juurikaan aiempaa kirjallisuutta.

”Siksi on pitänyt etsiä dataa ja tulkita sitä, eli on pitänyt itse luoda jotain uutta. Tiesimme, että aihe on kuuma peruna ja halusimme yrittää parhaamme”, Harju sanoo.

Vattin ja PT:n tutkimus pyritään julkaisemaan täydennyttynä jossakin tieteellisessä julkaisussa, jolloin se myös vertaisarvioitaisiin. Esimerkiksi Journal of Public Economics olisi Harjun mielestä ”kova”. Julkaisuun pääseminen voi kestää useamman vuoden.

 

Suomen Kuvalehden tekemien taustahaastatteluiden perusteella on käytännössä varmaa, ettei kotitalousvähennystä poisteta huhtikuun puoliväliriihessä.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että hallitus selvittää kotitalousvähennyksen rinnalle tukijärjestelmää, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.

Millainen tämä järjestelmä olisi, on toistaiseksi arvoitus. Malli voisi ehkä auttaa myös todella pienituloisia iäkkäitä eläkeläisiä, jolloin he saisivat palveluja kotiin valtion tukemana.

Hallitus voi ”säätää” kotitalousvähennyksen määriä ja jakoperusteita, mutta tarkempia tietoja hallituslähteet eivät toistaiseksi ole osanneet kertoa.

Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksen ei uskota olevan merkittävä. Luottoa riittää sille, että vähennyksestä on hyötyä harmaan talouden kitkemisessä ”pidemmällä aikavälillä”.

Parikymmentä vuotta voimassa ollut keskiluokan veroetu näyttää tulleen jäädäkseen.

Sisältö