Niille, joilla jo on?

Kotitalousvähennys ei tutkimuksen mukaan lisää työllisyyttä eikä kitke harmaata taloutta. Verotuesta hyötyvät etupäässä hyvätuloiset, mutta sitä puolustetaan myös ikäihmisiin vedoten. Hallitus tuskin poistaa sitä.

Marjo Tynkkynen
Minna Jylhänlehto auttaa annostelemaan nestemäistä rautaa 99-vuotiaalle Pentti Eloniemelle. Helsingin Länsi-Pakilassa yksin asuvan Eloniemen kotona käy kolmesti päivässä yksityinen Kotihoito Päiväkumpu Oy.

Kotitalousvähennyksen kohtalosta päätetään hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on jo aiemmin laskenut kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 eurosta 2 250 euroon vuodessa. Omavastuu on 100 euroa. Vähennys on nyt 40 prosenttia työkustannuksista, kun se vielä Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella oli 50 prosenttia. Veroedun kiristys tuo valtiolle lisäeuroja arviolta 95 miljoonaa vuodessa.

Kotitalousvähennystä on nostettu ja laskettu useita kertoja 20 vuoden aikana, jona se on ollut käytössä. Veroetu on liikkunut 900:n ja 3 000 euron välillä.

Kotitalousvähennystä on arvosteltu hyvätuloisen keskiluokan veroeduksi, jolla luodaan yhteiskuntaan myös eriarvoisuutta.

Sisältö