Kotimaista suojaintuotantoa lupaava liikemies edisti kuplaksi osoittautunutta miljardin metanolihanketta Virossa

Entinen kilpa-autoilija pääsi loppusuoralle ministeriön suojainhankkeessa, teki sopimuksen sairaanhoitopiirien kanssa ja kuittasi 100 000 euron kehitystuen.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalainen SJT-Investment Group Oy sopi huhtikuussa 2020 myyvänsä yliopistosairaanhoitopiireille hengityssuojaimia, joita yhtiö alkaisi valmistaa Suomessa. Yhtiö on luvannut valmistaa tänä vuonna kaksi miljoonaa hengityssuojainta, joista ensimmäisten on määrä valmistua kesäkuun aikana.

Vielä toukokuun alussa yhtiö toimi aputoiminimellä Pohjolan Laatukatot. Vuonna 2016 lähetetyssä lehdistötiedotteessa yhtiön omistajana esiintyy Juha Mikkonen ja hänen vaimonsa. Yhtiön nykyinen omistaja Jari Nurminen on Mikkosen vaimon isä.

Suomen Kuvalehti kertoi joulukuussa 2019, miten Mikkonen esiintyi Virossa yli 10 miljardin euron liikevaihdolla toimivan Larkwater-konsernin johtajana. Hänen oli määrä tuoda Paldiskin kaupunkiin miljardin euron metanolitehdasinvestointi. Se olisi ollut Viron historian suurin teollinen investointi.

Petoksesta tuomittu suomalaismies puuhaa Viroon miljardin euron metanolitehdasta – ”Herrajumala”, kommentoi entinen ministeri

Hanketta edisti Virossa entinen ministeri, kilpa-autoilijana ja laulajanakin tunnettu Toivo Asmer. Asmer yllättyi joulukuussa kuultuaan SK:lta, että Mikkonen on tuomittu Suomessa petoksesta kesällä 2018 ja että hän oli tammikuussa 2019 kertonut oikeudessa olevansa työtön ja tuloton.

Myös Jari Nurminen on entinen kilpa-autokuljettaja ja tuntee Asmerin sitä kautta.

Asmer kertoo juuri Nurmisen alunperin esitelleen hänelle vävynsä Mikkosen ja tämän metanolitehdashankkeen. Asmer kertoo, että Mikkosen hanke on nyt lopullisesti kuopattu Länsi-Harjun kunnan päätöksellä.

“Apulaiskunnanjohtaja sanoi minulle, että he eivät halua tästä Juha Mikkosesta tietää mitään, ei ikinä”, Asmer sanoo.

Asmerin mukaan myös Nurminen oli valehdellut, että hänen vävynsä olisi Sveitsissä päämajaansa pitävän monikansallisen jättifirma Larkwaterin johtaja. Nurmisella on myös Suomessa yhtiö Larkwater Finland Oy.

“Aikaisemmin olin varma, että hän on kunnon businessman, että kaikki menee hyvin. Mutta tänä päivänä en ole varma enää”, Asmer sanoo pitkäaikaisesta kaveristaan Nurmisesta.

 

Nyt Nurmisen yhtiö SJT-Investment Group Oy alkaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan valmistaa terveydenhuollossa tarvittavia suojavälineitä Suomessa. Yhtiö on yksi muutamasta yhtiöstä, jotka ministeriö oli elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) johdolla seulonut esiin lupaavimpina kotimaisina suojainvälinevalmistajina.

Entisen liikekumppani Toivo Asmerin mukaan Nurmisella tai Mikkosella ei ole mitään kokemusta sairaalatarvikkeista. Hänen käsityksensä mukaan yhtiö on Mikkosen yhtiö.

“Jos se oli kattoremontteja tehnyt se firma, se on Juha Mikkosen firma, mutta yleensä he tekevät kaikkea yhdessä”, Asmer sanoo.

SJT-Investment Group on hieronut yhteistyötä sekä ministeriön, sen alaisen Huoltovarmuuskeskuksen että yliopistosairaanhoitopiirien hankintarenkaan kanssa. Sopimuksen se on tehnyt vain sairaanhoitopiirien kanssa.

Yhtiö päätyi niiden sopimuskumppaniksi siten, että Huoltovarmuuskeskus vinkkasi yhtiöstä, kertoo Hus Logistiikan toimialajohtaja Jyrki Putkonen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on maalis-huhtikuun vaihteesta alkaen etsinyt sopivia yhtiöitä, jotka voisivat nopeasti käynnistää kotimaisen suojavälinetuotannon.

Yhtiöiden kykyä käynnistää tuotanto nopeasti on arvioitu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n avulla. Vain muutama yhtiö on läpäissyt seulan.

Ministeriön johtava asiantuntija Jyrki Alkio kertoo, että ministeriö on tehnyt SJT-Investment Groupin kanssa yhteistyötä, koska yhtiöllä vaikutti olevan selkeä suunnitelma suojavälinetuotannon käynnistämisestä.

“Me emme ole lähteneet sitä yrityksen taustaa selvittämään ja käymään läpi, koska se ei ole ollut sellainen yritys, joka on meidän prosessissa mennyt eteenpäin”, Alkio sanoo.

Toisaalta Alkio kertoo käyneensä Jari Nurmisen kanssa keskusteluja vielä aivan toukokuun lopulla.

 

Valtio on tukenut suojavälinetuotannon käynnistämistä siten, että yritykset ovat voineet hakea normaaliin tapaan Business Finlandin tukia ja Huoltovarmuuskeskus on voinut tehdä yhtiöille ostositoumuksia niiden tulevasta suojavälinetuotannosta.

Nurmisen yhtiöstä sairaaloille vinkanneen Huoltovarmuuskeskuksen tilapäinen toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoo, että yhtiö on tehnyt hengityssuojaimista tarjouksen myös heille.

“Olemme vastaanottaneet tarjouksen, mutta emme ole edenneet asiassa. Mitään ostositoumuksia tai sopimuksia kyseisen tahon tai taustahenkilöiden kanssa ei ole tehty HVK:n toimesta”, Känkänen sanoo.

Känkänen kertoo myös, että ennen etenemistä sopimusvaiheeseen tehdään tarkat selvitykset, joissa hyödynnetään muun muassa velvoitteidenhoitoselvityksiä ja rikosrekisteriotteita.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi 27. toukokuuta ministeriön tilannekatsauksessa kotimaisen suojaintuotannon käynnistymisestä. © Markku Ulander/Lehtikuva

Sairaanhoitopiirit eivät selvästikään ole tutkineet yhtiön tai sen taustahenkilön taustoja kovin syvällisesti.

Sen sijaan yhtiön heikot talousluvut saivat sairaalat varovaisiksi. HUS Logistiikan Putkosen mukaan yhtiö ei saa sopimuksesta euroakaan rahaa, ellei se saa aikaiseksi laatuvaatimukset täyttäviä tuotteita.

Ministeriön mukaan suojainvälinevalmistukseen ei ole ollut tarjolla muuta valtion tukea kuin normaalit Business Finlandin avustukset sekä Huoltovarmuuskeskuksen tekemät ostositoumukset. Näistä Nurmisen yhtiön on siis tähän mennessä on saanut ainoastaan Business Finlandin 30. huhtikuuta myöntämän 100 000 euron kehittämisavustuksen.

Kehitystukihakemukset ovat salassapidettäviä, mutta on todennäköistä, että yhtiö on hakenut rahaa juuri suojaintuotannon käynnistämiseen.

Tähän viittaa se, että ministeriön johtava asiantuntija Alkio kertoo ministeriön informoineen Business Finlandia siitä, mitkä kehitysrahaa hakeneista yhtiöistä ovat mukana neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Alkion mukaan tällä ei kuitenkaan ole pyritty vaikuttamaan hakemusten käsittelyvauhtiin tai hyväksymiseen.

“Emme me ole sanoneet, että jotain yritystä pitää lähteä rahoittamaan. Kyllä se Business Finland tekee ne päätökset ihan itsenäisesti”, Alkio sanoo.

Business Finlandin rahoitusjohtaja Ari Grönroos kertoo, että yhtiö oli hakenut rahoitusta 6. huhtikuuta, ja reilun kolmen viikon käsittelyaika vastaa tuolloista keskiarvoa.

Yhtiön oman pääoman menetys tai viime vuosien tappiollisuus taas ei estänyt tuen myöntämistä, koska tukiehtojen mukaan myös pääomalainat lasketaan omaan pääomaan, Grönroos kertoo.

Pääomalainat huomioiden yhtiö oli juuri ja juuri tukikelpoinen tilikauden 2018 tilinpäätöksen mukaan. Tuoreempia tietoja Business Finland ei ole pyytänyt eli tietoa yhtiön tukikelpoisuudesta tällä hetkellä ei näytä olevan edes rahoituksen myöntäjällä.

“Viimeisimmät vahvistetut tilinpäätökset löytyvät patentti- ja rekisterihallituksesta. Käytämme pääsääntöisesti PRH:ssa olevia tilinpäätöksiä”, Grönroos sanoo.

Hän ei kertomansa mukaan tiedä mitään siitä, että ministeriö on ollut yhteydessä liittyen Nurmisen yhtiön tukihakemukseen.

“Kannattaa laittaa tietopyyntö kirjaamon kautta asiasta.”

 

Jari Nurminen itse ei suostu kertomaan mitään yhtiönsä toiminnasta, vaan lyö luurin korvaan. Samoin tekee yhtiön ainakin vielä vuonna 2016 omistanut Nurmisen tytär.

Tekstiviestillä lähetettyyn kysymykseen varattoman yhtiön saamasta 100 000 euron Business Finland -tuesta Nurminen vastaa ensin tavallisella hymiöllä.

Pari tuntia myöhemmin hän lähettää vielä voitonmerkkiä näyttävän emoji-kuvan.

“Tarkoitinkin näin, sorry”, Nurminen viestittää kuvavalintansa selitteeksi.