Suomi pesee käsiä

Kokonaisia koululuokkia on määrätty koronaviruksen takia karanteeniin. Sillä pelataan aikaa, kun yritetään estää epidemiaa.

This image may not be used in educational posters Coronavirus particles, illustration. Different strains of coronavirus are responsible for diseases such as the common cold, gastroenteritis and SARS (severe acute respiratory syndrome). A new coronavirus (2019-CoV) emerged in Wuhan, China, in December 2019. The virus causes a mild respiratory illness that can develop into pneumonia and be fatal in some cases. The coronaviruses take their name from their crown (corona) of surface proteins, which are used to attach and penetrate their host cells. Once inside the cells, the particles use the cells' machinery to make more copies of the virus., Image: 496467325, License: Rights-managed, Restrictions: , Model Release: no, Credit line: Science Photo Library / Sciencephoto / MVPhotos
© Science Photo Library / Sciencephoto / MVPhotos

Suomalaisen työikäisen naisen oireet alkoivat vasta Suomessa. Hän oli palannut pari päivää aiemmin Pohjois-Italiasta. Hän kävi tutkittavana Terveystalossa Helsingin Herttoniemessä ja Itäkeskuksessa.

Terveystalo ohjasi naisen infektiosairauksien poliklinikalle Meilahden sairaalaan. Perjantaina 28. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tiedotti: Suomen kolmas koronavirustartunta.

Nainen oli tietämättään ehtinyt altistaa tartunnalle muitakin. Terveystalolla kolme, lähipiiristään 15 ihmistä. Koronavirus leviää pisaratartuntana ja kosketuksen kautta pinnoilta, kuten ovenkahvoista. Mekanismia ei tunneta vielä täysin, sillä virus on uusi.

Kolmella naisen lähipiirissä on todettu tartunta maaliskuun alkuun mennessä. Kahdesta ensimmäisestä kerrottiin sunnuntaina 1. maaliskuuta: eläkeläismies ja kouluikäinen poika.

Eläkeläismies ei altistanut ketään, mutta poika altisti yhteensä noin 130 henkeä: Helsingin Viikin normaalikoulun 100 oppilasta, heidän opettajansa ja kouluavustajan sekä HJK:n juniorijalkapallojoukkueen pelaajat ja valmentajan.

Neljä koululuokkaa ja jalkapallojoukkue määrättiin kahden viikon kotikaranteeniin.

Maanantaina 2. maaliskuuta kerrottiin, että myös naisen lähipiiriin kuuluva työikäinen mies oli saanut tartunnan. Seuraavana päivänä kerrottiin, että kuusi ihmistä on määrätty karanteeniin Vantaalla. Kenelläkään ei ole todettu tartuntaa, ja kaikki liittyvät Suomessa jo todettuihin tapauksiin.

Karanteeniin voidaan määrätä ihminen, joka on ollut kontaktissa sairastuneen kanssa. Tavoite on katkaista tartuntaketju ja hidastaa taudin leviämistä.

 

Kiinan Wuhanista alkunsa saanut koronavirusepidemia on sairastuttanut alkuvuoden aikana maailmalla jo lähes 100 000 ihmistä. Euroopassa vaikein tilanne on Italiassa, jossa oli maaliskuun alkuun mennessä 2 500 tunnistettua potilasta.

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta todettiin 29. tammikuuta. Kiinalainen 32-vuotias nainen lomaili Lapissa Saariselällä. Sunnuntaina 26. tammikuuta hän oli alkanut saada hengitystieinfektion oireita. Kuume nousi. Hänet vietiin ambulanssilla Lapin keskussairaalaan, tutkittiin ja eristettiin korkeimman tason eristysyksikköön. Nainen toipui ja pääsi Runebergin päivänä kotiin, mutta hän oli jo ehtinyt altistaa 21 ihmistä.

Kaikkia altistuneita ei tavoitettu, ja osa oli ehtinyt palata kotiinsa, mutta 14 altistunutta määrättiin karanteeniin Suomessa. Tiettävästi kukaan ei saanut tartuntaa.

Tammikuun loppuun mennessä Suomen terveysviranomaiset olivat ehtineet seurata viruksen etenemistä maailmalla jo viikkoja. Seuraaviin tapauksiin kotimaassa alettiin valmistautua nopeasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti, laati ohjeita, päivitti tilannekuvaa. Sairaanhoitopiireissä kehitettiin laboratoriovälineitä, joilla epäiltyjä tartuntoja voitiin tutkia.

Maaliskuun 6. päivään mennessä Suomessa oli testattu noin 420 ihmistä. Tartuntoja oli tunnistettu 15. Kymmenen oli saanut viruksen ulkomailta ja loput viisi jatkotartuntana näiltä kymmeneltä sairastuneelta. Kaikki Suomessa todetut tapaukset ovat olleet lieviä.

Karanteeniin oli määrätty Suomessa yli 160 ihmistä. He olivat koronavirukselle altistuneita, sairastuneiden lähipiiriä. Altistuneita etsitään tartuntaetsivätyöllä, joka yrittää jäljittää kaikki, jotka ovat olleet tekemisissä virukseen sairastuneiden kanssa. Altistuneiden jäljittäminen on mahdollista niin kauan, kun tauti ei ole muuttunut epidemiaksi.

Sen jälkeen kun tauti on epidemia, suureen osaan väestöstä tarttunut tauti, karanteeneista ei enää ole hyötyä.

 

 

Tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä potilaan tai altistuneet eristykseen tai karanteeniin.

Mittavammista karanteeneista, kuten koulun sulkemisesta, päättää kunta. Jos suljettavia paikkoja on usean kunnan alueella, päätöksestä vastaa aluehallintovirasto. Mikäli rajoitustoimia tehtäisiin koko maan tasolla, niistä päättää hallitus.

Edellisen kerran Suomessa on määrätty karanteeneja vuonna 2018, kun Pohjanmaalta löytyi tuhkarokkotartuntoja.

Suomessa karanteeni perustuu vapaaehtoisuuteen eikä kotiinsa määrättyjen ihmisten liikkeitä valvota.

Karanteenissa olevan toivotaan pysyvän kotona eikä menevän esimerkiksi kauppaan puhumattakaan yleisötapahtumista. Koiraa saa ulkoiluttaa, kunhan ei mene lähelle muita ihmisiä.

Koronavirusta vastaan ei ole rokotetta eikä sen hoitoon lääkettä. Lievästi oirehtivia hoidetaan kuten flunssapotilaita, tulehduskipulääkkeillä ja kuumalla mehulla.

Muut samassa taloudessa asuvat saavat jatkaa elämäänsä tavalliseen tapaan, ellei karanteeniin määrätty sairastu.

Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut, että kuntien sosiaalitoimi voi tarvittaessa auttaa ruoan toimittamisessa kotiin.

Kela puolestaan maksaa karanteeniin määrätyille tartuntapäivärahan, joka korvaa täyden palkan.

”Laajojen karanteenien ja puhdistusoperaatioiden vaikutus on enimmäkseen näytöksellinen.”

Asiantuntijat eivät suostu arvioimaan, kuinka moni kaikista Suomen karanteeniin määrätyistä lopulta sairastuu.

Viruksen tarttumisesta ja altistumisesta ei tiedetä tarpeeksi. Arvio on, että altistuminen vaatii noin 15 minuutin kontaktin sairastuneen kanssa. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin 5 päivää. Oireet puhkeavat kahden viikon sisällä.

Suomalaiset viranomaiset tiedottavat, ettei koronavirus tartu oireettomalta.

Maailmalla on kuitenkin saatu myös toisenlaisia tuloksia.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professorin Olli Vapalahden mukaan asiasta ei ole täyttä yksimielisyyttä. Kaikkia tutkimuksia ei ole ehditty vertaisarvioida.

”Toisaalta yksi laajasti uutisoitu tapaus, jossa oireettoman potilaan kerrottiin tartuttaneen muita, on ehditty todeta virheelliseksi. Uutisoinnin jälkeen selvisi, että potilaalla oli sittenkin ollut lieviä oireita”, Vapalahti sanoo.

Hyvin vähänkin oireileva voi tartuttaa. Vähäisiä oireita voivat olla tavalliset flunssaoireet, nuha ja kurkkukipu. Yksi tartunnan saanut sairastuttaa keskimäärin 2,5 muuta ihmistä. Virus ei ole kovin tarttuva: esimerkiksi tuhkarokkopotilas sairastuttaa keskimäärin 15 muuta.

Terveydenhuollon näkökulmasta koronaviruksen ongelma on, että taudin oireet muistuttavat tavallista kausi-influenssaa: kuumetta, yskää, lihassärkyä, väsymystä, hengenahdistusta.

Suurin osa koronavirustartunnan saaneista on saanut vain lieviä oireita. Noin 17 prosenttia todetuista tartuntatapauksista on sairastunut niin vakavasti, että on tarvinnut esimerkiksi tehohoitoa. Monella heistä on jokin perussairaus.

Koronavirus ei ole yhtä vakava kuin 2000- luvun alussa puhjennut sars-epidemia. Sarsiin kuoli noin kymmenen prosenttia sairastuneista. Koronaviruksen kuolleisuus on noin kolme prosenttia varmistetuista tartunnoista. Todellinen kuolleisuusluku jää luultavasti vielä alhaisemmaksi. Tavalliseen kausi-influenssaan kuolee selvästi alle prosentti sairastuneista.

Helsingin Viikin normaalikoulusta luokkia on määrätty kotikaranteeniin.

Helsingin Viikin normaalikoulusta luokkia on määrätty kotikaranteeniin. © Jussi Nukari/lk

Julkisuudessa on kritisoitu Viikin normaalikoulun koulukuokkien ja juniorijalkapallojoukkueen karanteeniin määräämistä ylimitoitettuna toimena, toisaalta hyssyttelynä: olisiko koko koulu pitänyt sulkea?

Kiinassa kaupungit ovat autioituneet karanteenien takia. Tyhjiä katuja suihkutetaan desinfiointiaineella.

Italiassa on eristetty yhteensä noin 50 000 ihmistä. Ranskassa perutaan yli 5 000 osallistujan joukkotapahtumia

Suomessa kunnat, sairaanhoitopiirit, koulut ja THL ovat julkaisseet ohjeita oikeanlaiseen käsienpesuun ja yskimiseen.

Vähätelläänkö meillä epidemiariskiä?

”Oikeanlainen yskiminen ja käsienpesu voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, miten epidemia leviää väestössä. Jos niitä ei oteta tosissaan, taudin leviämiseen ei voida vaikuttaa”, sanoo THL:n vanhempi asiantuntija Jussi Sane.

Laajojen karanteenitoimien ja puhdistusoperaatioiden vaikutus on hänen mukaansa enimmäkseen näytöksellinen.

”Kokonaisten alueiden tai kuntien karanteeniin tartuntatautilaki ei sitä paitsi noin vain taivu.”

Kaupungin sulkeminen voi olla kansanterveydellisesti perusteltu toimi, jos ollaan varmoja siitä, ettei tauti ole levinnyt sen ulkopuolelle.

”Mutta usein tilanne havaitaan vasta, kun leviämistä on jo tapahtunut. Wuhan laitettiin kiinni, mutta tauti oli jo ehtinyt levitä.”

Kaikkia tartuntatapauksia ei lopulta välttämättä pystytä tunnistamaan, Jussi Sane sanoo.

”Se täytyy hyväksyä. Mutta se ei tarkoita, että saman tien syntyisi epidemia.”

Pahin mahdollinen vaihtoehto olisi pandemia, maailmanlaajuiseksi levinnyt epidemia. Vakavassa pandemiassa jopa 35 prosenttia Suomen työvoimasta saattaisi olla poissa työstä oman sairauden vuoksi. Sairaanhoitojärjestelmä kuormittuisi, palveluja pitäisi järjestää uudelleen ja karsia.

”Tämä on uusi virus, jota vastaan kellään ei ole immuniteettia. Pikkuhiljaa sekin alkaa kehittyä, mikä osaltaan pysäyttää näitä tarttuvuusketjuja”, professori Olli Vapalahti sanoo.

Vapalahden mukaan koronaviruksen torjunta on viivytystaistelua. Taudin leviämistä ei täysin pystytä estämään, mutta sitä voidaan hidastaa, jotta sairaalat eivät tukkeutuisi.

Tartunnan saaneiden määrän ei tarvitse painua nollaan.

”Jos yksi ihminen tartuttaa vähemmän kuin yhden ihmisen, tartuntojen määrä vähenee: epidemia hiipuu”, Vapalahti sanoo.

 

Yhtä lukuun ottamatta kaikki Suomessa löytyneet koronavirustartunnat ovat maaliskuun alkuun mennessä olleet pääkaupunkiseudulla.

Helsinki on nostanut valmiustasoaan, jotta päätöksiä voidaan tehdä tarvittaessa tavallista nopeammin. Kaupungin terveydenhuollossa on tarkistettu pandemiasuunnitelma, määrätty vastuuhenkilöt ja selvitetty sijaisjärjestelyt.

”Kaikista isoin asia on ihmisten neuvonta”, kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo.

Maanantaina 2. maaliskuuta kaupunki avasi neuvontapuhelimen koronaviruksesta huolestuneille. Myös Husin alueen Päivystysapu-neuvontapuhelimeen on lisätty henkilökuntaa.

”Teemme sen, mitä olemassa olevien resurssien puitteissa voimme. Kyllä me normaalisti järjestelmää pyöritetään. En näe, että tulisi mitään ohjeistusta että hamstratkaa säilykkeitä.”

Kouluissa mietitään, miten opetus järjestetään mahdollisten karanteenien aikana.

Helsinki on ohjeistanut perumaan ulkomaille suuntautuvat luokkaretket ainakin maaliskuun aikana.

Ylioppilastutkintolautakunta on lähettänyt lukioille koko maassa ohjeistuksen koronaviruksen leviämisen varalta, ja ohjetta päivitetään.

Hygieniaan ja tehokkaaseen siivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota siellä, missä ihmisiä on paljon: Helsinki-Vantaan lentoasemalla, VR:n junissa, matkustajalautoilla, Messukeskuksessa, esimerkiksi. Helsingin seudun liikennekuntayhtymä HSL on perustanut iskuryhmän seuraamaan tilannetta.

On kuitenkin vaikea tietää, miten kauas ja millaiseen tulevaisuuteen pitäisi varautua.

Koko maailma ei sairastu koronavirukseen yhtä aikaa, vaan virus etenee aaltoina.

”Toisissa maissa on huippu, kun toisissa se ei ole vielä alkanutkaan”, THL:n Jussi Sane sanoo.

”Ei puhuta mistään vuosista kuitenkaan.”

 

Juttua on päivitetty 6.3. kello 12.20. tartunnan saaneiden osalta Suomessa.

Sisältö