Konsertissa jaettiin taas droonisakkoja – lennokit tuovat huimia mahdollisuuksia, samalla etsitään tapoja "tappaa" ne turvallisesti

Droonien alas ampuminen muodostaa riskin, koska kukaan ei voi tarkasti ennakoida, mihin hylky putoaa ja mitä se kantaa mukanaan.

droonit
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miehittämättömien ilma-alusten eli droonien siviilimarkkinoiden ennakoidaan kasvavan nykyisestä noin 4,4 miljardista eurosta noin 12,8 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Amerikkalaisen Teal Group -tutkimusyhtiön mukaan robottilentoteknologia halpenee koko ajan ja drooneille kehitetään jatkuvasti uusia käyttötarkoituksia. Kasvuarviot tarkoittavat, että tulemme jatkossa näkemään uudenlaisen ruuhkan parinsadan metrin korkeudessa.

Ilmailuviranomaiset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat tarkoituksella helpottaneet miehittämättömien ilma-alusten käyttöön liittyviä määräyksiä, koska niiden nähdään luovan uusia isoja kasvualoja. Ilmakuvauksen lisäksi mahdollisuuksia on esimerkiksi tavarankuljetuksessa ja erilaisten ilmavalvontaan liittyvien tehtävien hoitamisessa.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi jo kesäkuussa 2018 säännöt, joilla se pyrkii edistämään kevyiden miehittämättömien siviili-ilma-alusten turvallista kaupallista hyödyntämistä EU-maissa. Neuvosto ennakoi tällöin, että vuoteen 2035 mennessä drooniteknologia luo unionin alueelle yli 100 000 työpaikkaa ja alan talousvaikutus on noin 10 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa tästä koostuu miehittämättömillä ilma-aluksilla tuotetuista palveluista.

 

Droonien merkitys kasvaa myös maataloudessa. Lennokeilla voidaan kartoittaa sadon kasvua, seurata tuotantoeläinten liikkeitä ja levittää torjunta-aineita. Kustannukset jäävät murto-osaan aiemmasta. Sensoreilla varustetut droonit voivat havaita metsäpalot aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa, ja niitä voidaan käyttää myös sammutustöiden ohjaamisessa.

Drooneille löytyy yhä enemmän käyttöä myös rakennusteollisuudessa, voimalinjojen tarkastamisessa, malmien ja mineraalien etsinnässä ja tavaran kuljetuksessa.

Kokonaan oma lukunsa on miehittämättömien ilma-alusten lisääntyvä käyttö poliisitoiminnassa. Useiden droonien yhtäaikainen käyttö esimerkiksi massatapahtumien ilmavalvonnassa on havaittu huomattavasti perinteistä helikopteria tehokkaammaksi ja halvemmaksi.

Suurimpana esteenä pienten miehittämättömien ilma-alusten käytön lisääntymiselle pidetään puutteellisia sääntöjä ja lennonjohtotapoja. Niillä pitäisi varmistaa, etteivät droonit törmäile toisiinsa tai aiheuta vaaraa miehitetylle lentoliikenteelle.

Suomessa droonit ovat olleet otsikoissa tällä viikolla, kun poliisi sakotti brittimuusikko Ed Sheeranin konsertissa Helsingissä kahta droonin lennättäjää. He olivat ohjanneet lennokkinsa väkijoukon päälle, mikä on kiellettyä.

Aiemmin heinäkuussa kuusi ihmistä sai sakot lennätettyään droonia EU:n epävirallisen ministerikokouksen ajaksi määrätyllä tilapäisellä lentorajoitusalueella. Samassa yhteydessä kahta henkilöä sakotettiin lennättämisestä pysyvästi kielletyiksi merkityillä alueilla.

 

Droonien käytön yleistymiseen liittyy muitakin turvallisuuskysymyksiä. Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin.

Eri puolilta maailmaa on raportoitu jo lukuisia tapauksia, joissa drooneilla on salakuljetettu vankiloihin aseita, puhelimia ja huumeita. Vuonna 2015 luvattomat droonit laskeutuivat sekä Japanin pääministeri Shinzo Aben toimiston katolle että Valkoisen talon nurmikolle.

Elokuussa 2018 Venezuelan presidentti Nicolas Maduro yritettiin murhata droonilla, johon oli lastattu kilo C-4-muoviräjähdettä. Joulukuussa 2018 luvattomat droonit katkaisivat Britannian Gatwickin lentoaseman liikenteen 33 tunniksi ja aiheuttivat ainakin 56 miljoonan euron kustannukset.

Myös vakoilu aiheuttaa huolta. Tällä hetkellä kolme neljännestä maailmalla käytössä olevista siviilidrooneista on valmistettu Kiinassa. Eri maiden turvallisuusviranomaiset pitävät realistisena uhkana sitä, että droonit välittävät salaa tietoa Kiinan viranomaisille. Yhdysvaltain armeija kielsi kiinalaisvalmisteisten droonien käytön omissa tehtävissään vuonna 2017.

Turvallisuusongelmat ovat luoneet drooniteollisuuden rinnalle toisen liiketoiminta-alan, droonien torjunnan. Väärin käytettyjen droonien torjuntaan erikoistuneen kalifornialaisen Dedrone Holdings -yhtiön pääjohtajan Jörg Lamprechtin mukaan kysymys on kilpajuoksusta, jossa tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisten käyttämästä lentävästä teknologiasta muodostuu miehittämättömistä ilma-aluksista. Lamprecht katsoo, että droonien käyttöä on pakko kontrolloida ja rajoittaa aiempaa enemmän.

Torjunta on vaativaa. Suosituin Yhdysvalloissa käytössä oleva drooni, kiinalaisvalmisteinen DJI Phantom 4 voi saavuttaa 72 kilometrin tuntinopeuden ja nousta jopa kuuden kilometrin korkeuteen.

Niiden ampuminen alas muodostaa riskin, koska kukaan ei voi tarkasti ennakoida, mihin hylky putoaa ja mitä se kantaa mukanaan. Esimerkiksi liikenteen sekaan pudonnut drooni saattaa aiheuttaa vakavan vaaratilanteen.

Droonien “tappamiseen” onkin käytössä ja kehitteillä useita muita tapoja, joista osa perustuu niiden radioliikenteen ja paikannusautomatiikan häirintään. Droonin perään saatetaan myös lähettää toinen isompi ja nopeampi drooni, joka kykenee automaattisesti jäljittämään ja pyydystämään luvattoman lentolaitteen verkkoonsa.