Aikansa trumpilaiset

Lapuan liike hallitsi 1930-luvulla julkisuuspelin ja kasvoi näin kokoaan suuremmaksi. Liikettä tutkinut Reijo Perälä näkee siinä yhtäläisyyksiä Yhdysvaltain Capitolin tapahtumiin.

kotimaa 28.01.2021 07:30
Pauliina Penttilä
Talonpoikaismarssi heinäkuussa 1930 oli Lapuan liikkeen merkittävin voimannäyttö. Pääjuhla pidettiin Senaatintorilla.
Talonpoikaismarssi heinäkuussa 1930 oli Lapuan liikkeen merkittävin voimannäyttö. Pääjuhla pidettiin Senaatintorilla. © ROOS RAFAEL/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Nykyisin huhut, viholliskuvat ja valeuutiset leviävät sosiaalisessa mediassa. Vuonna 1930 ne levisivät Suomessa lehdistössä, jonka sananvapautta ei vielä säädelty lailla.

Politisoituneessa, oikeisto- ja vasemmistoleireihin jakautuneessa lehdistössä kielenkäyttö oli kovaa. Kireän ilmapiirin taustalla oli vuonna 1918 käyty sisällissota.

Oikeistolehdistö kirjoitti taistelusta ”kommunismin ruttoa” vastaan ja vähätteli väkivaltaa kertomalla, että ”kommunistikihoja oli hieman kopeloitu”. Vasemmiston lehdet puolestaan nimittivät Lapuan liikkeen kannattajia ”fascisteiksi” käsitettä sen kummemmin määrittelemättä.

Päätoimittajat haukkuivat toisiaan, jopa kyseenalaistivat toistensa älynlahjoja, kertoo filosofian tohtori Reijo Perälä, joka on väitellyt vuonna 1998 Lapuan liikkeen julkisuuskuvasta.

Sisältö