Kasvua koko elämä

Yliopisto-opinnot eivät ole vain opintosuoritusten keruuta vaan kasvua ja uudistumista, jossa tarvitaan sekä syvyyttä että laajuutta.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Pirjo Hiidenmaa
Kirjoittaja on tietokirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa.

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Putkitutkinto on paha sana. Se kaivetaan esiin, kun halutaan kertoa, ettei ole yliopisto enää entisellään. Putkitutkinnoista puhuvien mielestä on haitallista, jos opiskelija keskittyy vain omaan alaansa ja uppoutuu samaan aihepiiriin yhä syvemmälle. Eikö pitäisi liikkua ja ottaa opintoja sieltä ja täältä?

Toinen koulukunta taas vastustaa ”yleistä huttua”. Sen mielestä on haitallista, että tutkintoihin kootaan sisältöjä monesta aihepiiristä ja vaarannetaan keskittyminen ja syventyminen.

Tutkintojen rakentajat joutuvat tasapainoilemaan näiden kahden tavoitteen välillä. Esimerkiksi humanistimaisterin on ymmärrettävä alan historiaa, kieli- ja kulttuuritietoa, teoreettista tietoa, tutkimusmenetelmiä ja työelämätaitoja, mutta näiden lisäksi pitäisi pystyä rakentamaan kokonaisuus, jossa uudet osuudet muodostuvat aiempien kokonaisuuksien päälle. Pitäisi myös katsoa sivuille, naapuriohjelmiin ja -tiedekuntiin.