Kokoomuksen Arto Satonen perää pelisääntöjä lakoille

Kotimaa 28.3.2010 13:00

Arto Satonen

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mielestä Suomessa pitäisi keskustella avainalojen lakko-oikeudesta. Onko Vanhanen oikealla asialla, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok)?

”Kyllä on. Olisi hyvä selvittää kolmikantaisesti, voitaisiinko avainaloilla esimerkiksi sopia, että vain osa työntekijöistä olisi lakossa yhtä aikaa.”

Vanhanen on kiistänyt, että hän vaatisi lakko-oikeuden rajoittamista. Eikö tässä kuitenkin ole juuri siitä kysymys?

”Keskusjärjestöjen pitäisi ensisijaisesti sopia vapaaehtoisesti lakkorajoista sellaisilla aloilla, joilla pieni ryhmä voi pistää koko yhteiskunnan polvilleen.”

Pystyvätkö ne siihen?

”Olen siinä mielessä toiveikas, että ahtaajien lakko ei vaikuttanut pelkästään satamaoperaattoreihin eikä vientiteollisuuden yrityksiin. Myös toisten alojen työntekijät – paperimiehet ja muut – kärsivät, kun heiltä loppui palkanmaksu. Lähtisin siitä, että yhteiskunnan kokonaisetu on pitkässä juoksussa myös työmarkkinajärjestöjen etu.”

Entä jos järjestöt eivät pääse sopimukseen?

”Sitten on selvitettävä lainsäädäntötie. Tietenkin niin, että otetaan huomioon Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset.”

Voiko lakko-oikeuteen ylipäätään puuttua loukkaamatta ILO:n sopimusten periaatteita?

”Tämä on sen verran vaikea juridinen kysymys, etten pysty kylmiltäni ottamaan ihan eksaktisti kantaa. Olennaista on, että lakko-oikeus on työntekijöillä oleva ase, jolla voi vauhdittaa neuvotteluja. Vaikka lakko-oikeutta olisi esimerkiksi ahtaajien osalta rajoitettu niin, että kaikki satamat eivät olisi olleet lakossa yhtä aikaa, se olisi silti ollut riittävän kova ase.”

”Lakko-oikeutta ei voida rajoittaa niin, että lakkoaseella ei ole enää mitään merkitystä. Ymmärtääkseni raja menee siinä. Silloin pelisääntöjä on muutettu oleellisesti.”

Saavatko avainalojen työntekijät lakkoaseensa tehokkuuden takia kohtuutonta etua muihin ryhmiin nähden?

”Jos ahtaajien lakkoa verrataan vaikka johonkin yliopistotyöntekijöiden työtaistelu-uhkaan, ero on ihan suhteeton. Toiset alat voivat olla pitkäänkin lakossa, eikä se vaikuta ulkopuolisten elämään kuin hyvin pitkällä viiveellä.”

Onko nykyinen sovittelujärjestelmä riittävän tehokas?

”Se toimii kohtuullisen hyvin. Pakkosovittelumahdollisuus on jo olemassa. Pakkosovinnon pitäisi kuitenkin olla vasta viimeinen keino, kun kaikki muut vaihtoehdot on ensin selvitetty. Parempi olisi sopia rajoista etukäteen.”

Elinkeinoelämän keskusliitto on taas kerran vaatinut keskustelua myös laittomien lakkojen estämisestä. Pitäisikö niille tehdä jotain?

”Lakkosakoissa on tarkistamisen varaa. Tämä on meillä kotikutoinen ongelma, jota esimerkiksi muissa pohjoismaissa ei ole samassa laajuudessa. Sakkokorvaus on jäänyt jälkeen erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa lakko on todettu työtuomioistuimessa laittomaksi. Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa lakko jatkuu vielä sen jälkeen, kun se on jo kertaalleen tuomittu.”

Voitaisiinko samassa yhteydessä käydä läpi muutkin työmarkkinoiden laittomuudet, kuten laittomat irtisanomiset?

”Varmaan on ihan hyvä käydä laajalti keskustelua näistä kysymyksistä.”

Kuva Kaisa Rautaheimo