Kittilän maan alla lepää lähes viiden miljardin euron aarre – yli satatuhatta kiloa kultaa!

Kaivoksen liikevoitto menee Suomen ulkopuolelle. Kultaa riittää ainakin vuoteen 2034 asti.
Kotimaa 23.9.2017 10:41
Teksti Mikko Huotari – Kuvat Otto Ponto

Malmiseos kuplii vaahdotusprosessissa. © Otto Ponto

Land Rover sukeltaa kaivostunneliin. Asfaltoitu tie viettää jyrkästi alaspäin. Kaivossuunnittelupäällikkö Elen Toodu ohjaa reippain ottein maastoautoa, jonka ajovalot sohivat kosteudesta syntynyttä usvaa. Säkkipimeän tunnelin seinämillä valuu vettä.

Tunneli kiemurtelee malmiesiintymän viertä yhä syvemmälle maan uumeniin. 25 metrin välein vastaan tulee tasoja, huolto- ja työpisteitä. Kaivos rakentuu vähän kuin maan alla oleva parkkitalo.

Tasaisin välimatkoin on myös punavalkoisia kontteja. Ne ovat suojapaikkoja, joihin kaivostyöntekijät voivat vaaran uhatessa pelastautua.

”Jokaiselta työpisteeltä on enintään viidentoista minuutin kävelymatka lähimpään suojapaikkaan”, Toodu kertoo.

Suojapaikasta löytyy vettä, happea, kuivaruokaa ja vessanpönttö.

Vaaratilanne voisi syntyä, jos työkone syttyisi palamaan. Tunneli täyttyisi savusta, jota ei voi hengittää.

Joulukuussa 2016 aliurakoitsijan kaivinkone putosi kuilua pitkin alapuolella olevalle tasolle eli 25 metriä. Kuljettaja kuoli.

450 metrin syvyydessä Toodu ohjaa auton sivutunneliin. Asfaltti loppuu, ja sora rohisee renkaiden alla.

Kun autosta astuu pois, on pantava kypärän valot päälle. Matkaa jatketaan jalan. Viileä ilma tuoksuu mullalta ja murskatulta kiveltä. Sivutunnelista haarautuu uusia sivutunneleita, jotka vievät malmin luo.

Malmi sisältää kultaa.

Olemme Euroopan suurimmassa kultakaivoksessa Kittilässä.

Kaivossuunnittelupäällikkö Elen Toodu keskustelee pitkäreikäporaaja Sami Koivuniemen kanssa noin 450 metrin syvyydessä.

Kaivossuunnittelupäällikkö Elen Toodu keskustelee pitkäreikäporaaja Sami Koivuniemen kanssa noin 450 metrin syvyydessä.

 

Kittilän Suurikuusikon kaivos aloitti toimintansa vuonna 2008, ja se työllistää urakoitsijat mukaan lukien noin 800 henkeä.

Kultaesiintymä löytyi sattumalta vuonna 1986, kun Pokkaan menevällä tiellä tehtiin korjaustöitä. Kalliota räjäytettiin, ja työmiehet löysivät kivestä paljain silmin nähtävää kultaa.

Alueen tutki Geologian tutkimuskeskus GTK, joka totesi, että alueella tosiaan on kultaa. GTK:n löytämiä esiintymiä myydään julkisella tarjouskilpailulla, joten tässä vaiheessa suomalaisilla olisi ollut mahdollisuus ostaa esiintymän kaivosoikeudet.

Kotimaiset tahot eivät innostuneet asiasta malmin pienen kultapitoisuuden vuoksi.

Kaivosoikeudet osti ruotsalainen Riddarhyttan 1990-luvun lopussa. Vuonna 2005 kanadalainen Agnico Eagle osti ruotsalaisilta koko osakekannan ja sai Kittilän esiintymän oikeudet. Agnico Eagle tutki aluetta lisää ja teki päätöksen kaivoksen perustamisesta vuonna 2006.

Ensimmäinen kultaharkko valmistui kolme vuotta myöhemmin.

Viime vuonna kaivos teki tuotantoennätyksensä: melkein 6 300 kiloa kultaa.

Kun yksi suurin piirtein maitopurkin kokoinen harkko painaa 25 kiloa, kaivos tuottaa viikossa noin viiden maitopurkillisen verran kultaa.

Pitkäreikäporaaja Sami Koivuniemi poraa reikiä räjäytyspanoksille.

Pitkäreikäporaaja Sami Koivuniemi poraa reikiä räjäytyspanoksille.

 

Lapin kullan kimalluksesta huolimatta kaivosteollisuuden maine on tahriintunut. Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodot ja suola- ja metallipitoisten vesien juoksutukset aiheuttivat vakavia ympäristöhaittoja Kainuussa, ja kaivos on niellyt veronmaksajien rahoja jo yli 700 miljoonaa euroa.

”Nyt eletään muutostilassa ja voidaan puhua vuodesta yksi tai kaksi Talvivaaran jälkeen”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

”Kyllä Talvivaara on voimakkaasti ravistanut ja keskusteluttanut. Sekä positiivisessa mielessä että tuottanut päänvaivaa.”

Suomela huomauttaa, että taloudellisessa mielessä Talvivaarassa meni aika samalla tavalla kuin monessa muussa kaivoshankkeessa maailmalla.

”Esimerkiksi Ruotsin Pajalaan investoitiin lähes miljardi euroa, ja se on konkurssissa tällä hetkellä.”

Suomela uskoo, että loppujen lopuksi oli hyvä asia, että media nosti tiukasti esiin Talvivaaran ympäristöongelmat.

Talvivaaran jälkeen ympäristöluvat ovat kiristyneet.

”Emme pärjää millään tarinankerronnalla, vaan täytyy tehdä koko ajan hyvää työtä, parempaa ympäristöosaamista ja laadukkaampaa turvallisuusosaamista.”

 

Syyskuussa 2015 myös Kittilän kultakaivoksesta alkoi vuotaa vesi. Ongelma oli rikastushiekka-altaassa.

Lapin ely-keskus joutui antamaan kaivokselle poikkeusluvan, jotta se sai laskea puhdistettua prosessivettä pintavalutuskentän kautta kaivosalueen ohi virtaavaan Seurujokeen.

Seurujoen suolapitoisuudet kasvoivat.

”Tilanne saatiin hoidettua vuoden 2015 loppuun mennessä”, Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Tiina Kämäräinen sanoo.

Sukeltajat paikansivat altaan vuotokohdan, ja vuoto saatiin loppumaan. Allas täytettiin rikastushiekalla, eikä siinä enää ole vettä.

Kämäräisen mukaan poikkeusjuoksutuksista ei aiheutunut kalakuolemia tai muita eliöstövaikutuksia, mutta niiden vaikutus näkyi Seurujoessa kaivoksen alapuolisilla pisteillä muun muassa sähkönjohtavuuden ja sulfaatin sekä typpipitoisuuden nousuna.

”Tarkkailuraporttien perusteella poikkeustilanteesta ei näy aiheutuneen mitään pitkäkestoista vaikutusta.”

Vuodon jälkeen Agnico Eagle on investoinut Kittilän kaivoksen vedenpuhdistuslaitokseen noin 20 miljoonaa euroa. Laitos voi puhdistaa tunnissa jopa 500 kuutiometriä vettä eli suunnilleen 25 metrin uima-altaallisen verran.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtajan Tarja Pasman mielestä on hyvä, että kaivos puhdistaa vesiään. Mutta:

”Vedenpuhdistamosta huolimatta kaivoksen aiheuttamat ympäristöhaitat tulevat olemaan huomattavia”, hän sanoo.

”Se ei poista kaivoksen pölyongelmaa, josta puhutaan vähemmän.”

Hänen mukaansa jopa kymmenen kilometrin päässä kaivoksesta on havaittu arseenipitoisuuksien nousua sammalissa.

”Kaivosyhtiö on sanonut, että arseenin ei voida osoittaa olevan lähtöisin heiltä, mutta mistä muualta se sitten voisi olla.”

Jäkäliin kertyessään arseeni on poroille haitallista. Pitkäaikainen altistuminen arseenille on ihmiselle syöpäriski.

”Lisäksi joissain kaivoksissa on ongelmana paljon happoa tuottava kiviaines. Se liuottaa raskasmetalleja vesistöihin.”

Rikastushiekka-altaita laajennetaan. Taustalla Levi- ja Kätkätunturi.

Rikastushiekka-altaita laajennetaan. Taustalla Levi- ja Kätkätunturi.

 

Seinämiin on kirjoitettu erivärisillä spraymaaleilla mittamiesten merkkaamia lukuja: sijainti, syvyys ja louhintapaikat. Tunnelin perällä loistaa kirkas valo.

Kittiläläinen Sami Koivuniemi poraa pitkäreikäkoneella louhoksen räjäytysreikiä. Meteli on huumaava. Poraamisen jälkeen reiät panostetaan ja räjäytetään.

Maan alla tunnelia kaivetaan kymmenissä eri paikoissa. Joissakin kohdissa rakennetaan reittejä työkoneille. Toisaalla ollaan asian ytimessä, louhitaan malmia.

Kaivoksella tehdään töitä kahdessa kymmenen tunnin vuorossa. Välissä on kahden tunnin räjäytystauot. Samaan aikaan räjäytetään eri puolilla kaivosta. Kun savu on hälvennyt ja savutarkastaja on käynyt läpi räjäytyspaikat, malmia aletaan lastata kuorma-autoihin.

350 metrin syvyydessä on siisti ja valoisa työmaaruokala. Työntekijät kulkevat kenkäpesurin kautta ja jättävät työtakit ja kypärät eteiseen.

Tänään linjastolta saa broileria Sichuanin tapaan, jälkiruuaksi on pannukakkua mansikkahillolla ja kermavaahdolla.

Ari Takalo istuu työkavereiden kanssa lounaalla vähän ennen puoltapäivää.

”Ihan hyvät ruoat täällä on. On taitanut elopaino nousta kaikilla”, Takalo sanoo naureskellen.

Kittilästä kotoisen oleva Takalo on ollut kaivoksen palveluksessa alusta asti. Hän on suorittanut työn ohessa kaivosalan ammattitutkinnon.

Tänään työvuoro on alkanut seitsemältä. Yhdellä tauolla mennään. Hän pääsee viideltä takaisin päivänvaloon.

”Kulta on pienten rakeiden sisällä.”

Malmia louhitaan jo melkein kilometrin syvyydestä. Kuorma-autot nousevat maan pinnalle ja kuljettavat malmilastit suuren malmikasaan, Murskanmäkeen. Kippaava lava pudottaa malmilohkareet alamäkeen. Murskanmäen alta malmi siirretään kuljettimilla rikastamon siiloihin.

Kittilän malmissa kultaa on vain viisi grammaa tonnissa, joten rikastaminen on työlästä. Rikastamon puolella malmi jauhetaan myllyissä 75 mikrometrin kokoisiksi rakeiksi, paljon hiekkaa hienommaksi.

”Kulta on pienten rakeiden sisällä”, käyttöinsinööri Hannu Kärkkäinen selittää.

Jauhettuun malmiin lisätään vettä. Syntyy rikastuslietettä, josta vaahdottamalla poistetaan ensin orgaaninen hiili, sitten kultaa sisältävät kivihiukkaset otetaan talteen.

”Rikastamon prosessissa pieniin rakeisiin tehdään ikään kuin madonreikiä”, Kärkkäinen kertoo.

”Liuotusvaiheessa liuos pääsee kullan tykö hiukkasen sisälle ja houkuttelee kullan sieltä pois.”

Liuotuksessa käytetään syanidia, jotta kulta saadaan siirtymään aktiivihiileen.

Syanidi pysyy rikastamon suljetussa kierrossa ja hajotetaan lopulta vaarattomiksi yhdisteiksi. Aktiivihiilestä kulta uutetaan uudelleen liuokseen. Elektrolyysikenno-nimisessä laitteessa kulta siirtyy sähkövirran avulla liuoksesta teräsverkon pinnalle. Se sulatetaan uunissa 1 600-asteiseksi ja kaadetaan harkkomuottiin.

Turvallisuussyistä vain muutama työntekijä pääsee kultahuoneeseen, jossa kulta sulatetaan ja valetaan harkoiksi. Ja ainoastaan vartijan seurassa.

Rikastamon malmimylly.

Rikastamon malmimylly.

 

Kultakaivoksen omistava Agnico Eagle on arvioinut, että kaivos tuottaa elinkaarensa aikana kultaa yli neljä miljoonaa unssia eli yli satatuhatta kiloa. Yksi unssi kultaa, noin 31 grammaa, maksaa tällä hetkellä 1 200–1 300 dollaria, hieman yli tuhat euroa.

Kittilässä maan alla lepää melkein viiden miljardin euron aarre. Tosin liikevoitto menee Suomen ulkopuolelle.

Kaivosteollisuudessa tapahtui suuri muutos Suomen Eta-jäsenyyden myötä vuonna 1993. Silloin malminetsintään aukesi mahdollisuus muillekin kuin suomalaisille.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastajan Riikka Aaltosen mielestä kansainväliset kaivosyhtiöt eivät ole uhka suomalaisille, vaikka ne voivat tulla hyödyntämään Suomen maaperää.

”Ei Kittilästä ole hirveästi lypsetty rahaa omistajan taskuun. He hoitavat aktiivisesti omistustaan, eli investoivat. Lisäksi he ovat tehneet paljon malminetsintää ja kaivoksen elinikä on kasvanut huikeasti siitä, mitä aluksi arvioitiin.”

Kaivoksella työskentelevistä yli puolet on kittiläläisiä ja yli 90 prosenttia lappilaisia.

”Verotulojen kautta yhteiskunta saa osansa”, Aaltonen sanoo.

Kaivos maksaa kiinteistöverot ja maksut maanomistajille. Lisäksi kultakaivos maksaa vuosittain muutama miljoonaa euroa rojalteja valtiolle, koska esiintymä on GTK:n löytämä.

Sekin on eduksi, että kaivos ei tarvitse maitopurkin kokoisten harkkojen kuljettamiseksi esimerkiksi rautatieinvestointeja, kuten monet perusmetalleja tuottavat kaivokset.

 

Kittilässä kaivos on otettu vastaan etupäässä myönteisesti.

”Valituksia viranomaisille on tullut hyvin vähän”, Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Kämäräinen sanoo.

”Vuonna 2014 tuli yksi valitus melusta, ja vuonna 2015 tuli toinen valitus vedenlaadusta.”

Poronhoitajat käyvät Lapissa kädenvääntöä kaivosten kanssa. Kun kaivos tulee laidunalueille, poronhoitajille koituu taloudellisia tappioita.

”Ongelmia ei ole mahdollista saada kokonaan pois, mutta kaivostoimijoiden kanssa paikallisesti neuvottelemalla on saatu sopimuksia, joissa kaivokset kompensoivat aiheuttamiaan haittoja. Tämä vaatii jatkuvaa vuoropuhelua”, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo.

Oikeussaleilta on vältytty.

Kittilän kaivoksen viestintäasiantuntijan Birgitta Brusilan mukaan kaivoksen ja paikallisten poronhoitajien kesken vuoropuhelu on ollut hyvää.

”Kuivasalmen paliskunnan poroisäntä on jäsenenä kaivoksen yhteistyöryhmässä muiden paikallisten sidosryhmiemme kanssa.”

Metallurgi Anni Aho seuraa valvomossa rikastusprosessia.

Metallurgi Anni Aho seuraa valvomossa rikastusprosessia.

 

Jos kaikki maailmassa kaivettu kulta kerättäisiin yhteen, sulatettaisiin ja valettaisiin muottiin, siitä muodostuisi kuutio, jonka sivut ovat 20 metrin mittaisia.

Kultaa on vähän, minkä vuoksi se on arvokasta.

Kullan hintaan vaikuttavat erilaiset makrotalouden ja maailmanpolitiikan tekijät. Matalien korkojen aikana kullan kysyntä yleensä lisääntyy, joten sen hinta nousee. Kun osakekurssit laskevat, kullan hinta voi kasvaa, ja päinvastoin.

”Kultaan liittyy paljon spekulatiivisia elementtejä”, Kittilän kultakaivoksen toimitusjohtaja Jani Lösönen sanoo.

”Geopoliittiset epävarmuustekijät nostavat usein kullan hintaa, viimeisimpänä esimerkkinä Korean niemimaan tilanteen kärjistyminen, joka aiheutti nytkähdyksen ylös.”

Kullan maailmanmarkkinahinta on merkittävä asia Kittilän kaivokselle.

”Jos kullan hinta laskisi esimerkiksi tuhanteen dollariin unssilta, kaivoksen toiminta kokonaisuutena olisi vielä kannattavaa, mutta kultapitoisuudeltaan alhaisemmat malmiot voisivat olla kannattavuusrajan alapuolella”, Lösönen sanoo.

”Tämän vuoksi toiminnan tehokkuudesta on huolehdittava.”

Malminetsijöiden määrä on kasvanut Suomessa.

Talvivaaran kaivoksen kohtaloksi koitui bioliuotusongelmien lisäksi nikkelin alhainen maailmanmarkkinahinta. Kaivannaisten hinnat tipahtivat finanssikriisin jälkeen.

Nyt hinnat ovat alkaneet hieman kohota ja malminetsijöiden määrä on kasvanut. Sodankylä–Kittilä-akselilla etsitään kultaa.

Kaivosyhtiö Keliber haluaa rakentaa Kaustisille Euroopan suurimman litium-kaivoksen. Hankkeen lupahakemukset ja rahoitus ovat vielä kesken.

Jos kaivos saa rakennuslupapäätökset ensi vuoden aikana, kaivostoiminta voisi alkaa vuonna 2019.

Myös Forssan ja Tammelan seuduilla on liikkeellä litiumin etsijöitä. Litium on arvokas raaka-aine, jota käytetään akkujen valmistuksessa. Jos sähköautojen valmistus kasvaa lähivuosina, litiumin kysyntä kasvaa.

”Vihreä käänne ja siirtyminen uusiutuviin energioihin tarkoittaa myös sitä, että raaka-aineiden tarve esimerkiksi akkuihin on valtava”, työ- ja elinkeinoministeriön Riikka Aaltonen sanoo.

”Kiertotaloudessa on paljon potentiaalia ja sieltä voidaan saada metalleja tuotantoihin, mutta se ei riitä maailman pyörittämiseen. Kaivosteollisuus on merkittävä ala myös tulevaisuudessa.”

Kesällä 2017 uutisoitiin Pohjois-Savon Rautalammin skandium-esiintymästä. Skandium on harvinainen, kultaa arvokkaampi maametalli.

”Mutta kaivoshankkeesta ollaan valovuoden päässä”, Kaivosteollisuuden Pekka Suomela sanoo. ”Rautalammin skandium-pitoisuudet ovat hyvin pieniä, ja skandiumin tuotantoprosessi on vaikea.”

Lapissa Sodankylän Viiankiaavalle on suunnitteilla kupari- ja nikkelikaivos. Nikkelipitoisuudet ovat arvion mukaan kymmenen kertaa korkeammat kuin Talvivaarassa.

Luonnonsuojelijat ovat vastustaneet kaivosta, koska esiintymä on soidensuojelualueella, joka kuuluu kansallisen soidensuojeluohjelman lisäksi Euroopan unionin Natura-verkostoon.

Jotta suohon tarvitsisi kajota mahdollisimman vähän, Viiankiaavalle on suunniteltu maanalaista kaivosta.

Luonnonsuojeluliiton Tarja Pasma epäilee hanketta.

”Maanalainen kaivos on paljon kalliimpi, varsinkin jos suuaukko on kaukana kaivoksesta. Vaikea sanoa, tulisiko siitä kannattava.”

Kun rikastamon laitteita huolletaan, osa lukitaan monella avaimella, jotta laitteita ei voi käynnistää vahingossa.

Kun rikastamon laitteita huolletaan, osa lukitaan monella avaimella, jotta laitteita ei voi käynnistää vahingossa.

 

Kultaa riittää Kittilässä näillä näkymin ainakin vuoteen 2034 asti. Kaivosyhtiö etsii aktiivisesti malmia, ja toiveissa on, että toiminta jatkuisi tätäkin pidempään.

Kun kulta loppuu, kaivos suljetaan suunnitelmien mukaan.

”Sulkemissuunnitelma on ollut osa kaivoksen alkuperäistä ympäristölupaa, ja olemme myös taloudellisesti varautuneet sulkemisen aiheuttamiin kustannuksiin”, toimitusjohtaja Jani Lösönen sanoo.

Suunnitelmaan kuuluu muun muassa rakennusten uudelleen käyttäminen ja prosessilaitteiden hyödyntäminen. Sivukivialueet ja rikastushiekka-altaat suljetaan ja maisemoidaan.

Yhtiön ympäristötarkkailuvelvoite jatkuu pitkään kaivoksen sulkemisen jälkeen.

Yksi kysymys on kaivoksen alueella sijaitseva avolouhos, josta kullankaivaminen aloitettiin.

Avolouhos on 900 metriä pitkä ja 500 metriä leveä kanjoni. Syvyyttä sillä on 170 metriä.

Voi olla, että sen annetaan täyttyä vedellä. Silloin paikalle jää järvi.

 

Tarkennus
Maitopurkillinen kultaa voi painaa enintään yli 19 kiloa. Siten 25 kiloa kultaa sisältävä maitopurkki olisi 1,3-litrainen.