Kittilä: Hallinto-oikeus kumosi lainvastaiset päätökset – KRP:n tutkinta etenee kohti syyteharkintaa

Oikeuden ratkaisujen viesti on selkeä: kunnanvaltuusto ei ole tuomioistuin.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi 30. kesäkuuta Kittilän kunnanvaltuuston ja -hallituksen enemmistön tehtailemia lainvastaisia päätöksiä. Samanaikaisesti keskusrikospoliisin tutkinta etenee kohti syyteharkintaa.

Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Kittilän kunnanvaltuustolla ei ollut oikeutta antaa valtuuston puheenjohtajalle Inkeri Yritykselle (vas) moitteita toimivallan ylittämisestä.

Lainvastaiseksi osoittautui myös valtuuston päätös ottaa hallintojohtaja Esa Mäkiseltä kunnanhallituksen sihteerin sekä kunnanjohtajan sijaisen tehtävät pois muuttamalla hallintosääntöä kuulematta ensin Mäkistä tästä asiasta.

Kittilän kuntapäättäjien enemmistöllä alkaa olla tukalat paikat. Päätösten lainmukaisuuden valvonta näyttää jääneen varsin pienen porukan vastuulle.

 

Suomen Kuvalehden haastattelemien oikeusoppineiden mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisut ovat hyvin perusteltuja eivätkä muutu valittamallakaan. Menettelyvirheet arvioidaan niin raskaiksi.

Kaiken lisäksi tapaus Mäkisen kohdalla hallinto-oikeus sanoo varsin selkeästi, että valtuuston päätöksen kumoutuessa voimassa ovat nyt aiemman hallintosäännön pykälät, jotka koskevat hallintojohtajan tehtävää ja asemaa. Mäkinen on käytännössä jo palautettu entisiin tehtäviinsä hallinto-oikeuden päätöksellä.

Hallintojohtaja Mäkinen kommentoi ratkaisua lomaltaan. Hänen mukaansa päätös oli odotetunlainen. Hän kertoo siirtäneensä tapahtumavyyhdin ”poliisin käsiin”.

Keskusrikospoliisista vahvistetaan SK:lle, että tutkintapyyntö on otettu vastaan.

KRP:llä on tutkittavanaan jo entuudestaan laaja vyyhti Kittilän kuntakonsernin asioita: Levi Ski Resort -hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaaren toiminta hissihankinnoissa, kuntapäättäjien toiminta hissiyhtiön ympärillä ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastainen irtisanominen. Niin sanottu Eilavaara-asia on jo syyteharkinnassa. Ja nyt näyttää siltä, että vyyhti laajenee.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Kittilän kuntapäättäjille on tarjottu mahdollisuutta syyteneuvottelumenettelyyn. Tämän myöntää kysyttäessä myös Oulun syyttäjänvirasto, mutta asiaa ei haluta kommentoida yhtään laajemmin salassapitovelvollisuuden vuoksi.

Kyse olisi siis ”tunnustamismenettelystä”, mikä viittaa siihen, että syytteitä oltaisiin nostamassa, vaikka esimerkiksi vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg arvioi hiljattain Lex Kittilää vastustavassa kirjelmässään, että väitteet rikoksista ovat ”tuulesta temmattuja” ja että syytteitä ei nosteta.

 

Inkeri Yritys valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen saatuaan kunnanvaltuustolta moitteet huhtikuussa 2015 ”toimivallan ylittämisestä”.

Moitteet Yritys sai pidätettyään kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet osittain päätöksenteosta syyskuussa 2014. Kunnanvaltuusto kumosi jo lokakuun kokouksessaan Yrityksen tekemän pidättämispäätöksen.

Yrityksen saamat moitteet perustuivat keskustan valtuustoryhmän ”saamaan selvitykseen”, jota ei ole löytynyt mistään.

Nyt Pohjois-Suomen hallinto-oikeus toteaa, että ”valtuustolla ei kuntalain säännösten nojalla ole toimivaltaa tehdä päätöstä siitä, onko valtuuston puheenjohtaja ylittänyt toimivaltansa pidättäessään luottamushenkilön toimestaan kuntalain 40 §:n 2 momentin nojalla”.

Hallinto-oikeus korostaa ratkaisussaan, että ”valtuustolla ei ole kuntalain nojalla myöskään toimivaltaa antaa moitteita valtuuston puheenjohtajalle tämän menettelystä luottamustoimessa. Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa katsoessaan valituksenalaisessa päätöksessään Yrityksen ylittäneen päätöksenteossaan toimivaltansa ja antaessaan hänelle siitä syystä moitteet.”

Hallinto-oikeus toteaa, että tämän vuoksi valtuuston päätös on kumottava. Viesti on selkeä: kunnanvaltuusto ei ole tuomioistuin, vaikka osa Kittilän päättäjistä näyttää näin ajattelevan.

”Hallinto-oikeuden päätös oli juuri sellainen, jota odotinkin, mutta ilahduttihan tämä yhtä kaikki”, Yritys sanoo Suomen Kuvalehdelle.

”Olen puolentoista viime vuoden ajan ollut epäasiallisten kanteluiden ja jopa rikostukinnan kohteena vain sen vuoksi, että yritin estää päättäjiämme tekemästä ilmeisen lainvastaisia päätöksiä”, Yritys viittaa kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen, jonka sekä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus että korkein hallinto-oikeus katsoivat lainvastaiseksi ja jota keskusrikospoliisi tutkii.

Syyttäjä rajasi syksyllä 2015 keskusrikospoliisin esitutkinnan, joka koski Yritystä. Tutkinta lopetettiin ”ei näyttöä rikoksesta” -perusteella. Nyt kunnanjohtajan lainvastaiseen erottamiseen osallistuneet päättäjät ovat itse tutkinnassa virkarikoksista.

 

Ilahtunut on myös kunnanhallituksen jäsen Hille Kuusisto (kok), joka lähti raskaaseen valitusprosessiin hallintojohtaja Mäkisen puolesta.

Mäkinen siirrettiin syrjään syksyllä 2015 valtuuston uudistaessa kunnan hallintosäännön. Uudistuksen yhteydessä Mäkiseltä vietiin kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävät kuulematta häntä ennen valtuuston päätöstä.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi ratkaisussaan uudistetun hallintosäännön muutokset niiltä osin kuin ne koskivat Mäkisen asemaa.

Ratkaisuista, jotka koskevat valtuuston päätöstä ja kunnanhallituksen toimeenpanopäätöstä, on luettavissa kunnan päätöksenteon epäasiallisuus.  Hallinto-oikeuden mukaan Mäkisen kuuleminen oli laiminlyöty.

Lisäksi asian käsittelyyn osallistui esteellisenä kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk), joka oli vt. kunnanjohtaja Tornbergin mukaan ollut vaatimassa Mäkisen syrjään siirtämistä, koska Mäkinen oli tuonut kunnanhallituksen listalle keväällä 2015 niin sanotun Eilavaara-laskun. Tästä käynnistyi keskusrikospoliisin tutkinta, jossa Kurula on epäiltynä törkeän petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Hallinto-oikeus toteaa myös, että päätöstä siirtää Mäkinen syrjään ei ole perusteltu.

 

Vaikka kunnanvaltuuston ja hallituksen päätökset kumottiin menettelyvirheiden perustella, hallinto-oikeus on ratkaisussaan Mäkisen syrjään siirtämisestä avannut prosessia, joka ei näytä lainkaan hyvältä päivänvalossa.

”Juuri siksi valitin hallinto-oikeuteen, koska päätös oli niin epäasiallinen ja jopa ruma. En voinut katsoa sivusta, kun hyvin työnsä hoitanut virkamies siirretään sivuun vain siksi, että hän noudatti lakia”, Hille Kuusisto sanoo nyt.

Hän kertoo joutuneensa pyytämään valitusprosessin aikana useaan otteeseen oikeusoppineiden apua. Epäasiallisen päätöksen kumoaminen vaati kunta-, hallinto- ja rikoslainsäädännön asiantuntemusta.

”Yllättäen minua autettiin täysin pyyteettömästi, kun oikeusoppineet ymmärsivät, millaisessa tilanteessa Kittilän päätöksenteko on ja millaisen menettelyn kohteeksi hallintojohtaja oli joutunut.”

Prosessi on opettanut Kuusistolle yhden asian perustavalla tavalla.

”Enemmistön laki ei ole mikään laki”, hän kiteyttää.

”Kittilän lait vaihtuvat hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä valtakunnan lakeihin ja oikeusvaltio toimii, vaikkakin hitaasti. Onneksi epäasialliset ja mielivaltaiset päätökset kumotaan tuomioistuimissa. Tämä ratkaisu lujitti uskoani oikeusvaltioon.”