Kilpailukykysopimus: Metalliliitto mukana, kattavuus yli 85 prosenttia – voi vielä nousta ylemmäs

Hallitus kompensoi sopimuksen ostovoimaa heikentäviä vaikutuksia yli 400 miljoonan euron veronkevennyksillä.
Kotimaa 10.6.2016 17:00

Kilpailukykysopimus syntyi. Asia varmistui, kun Metalliliiton liittovaltuusto hyväksyi sopimuksen tiukkasävyisen keskustelun jälkeen äänin 32-24.

Suomen Kuvalehden haastattelemien työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoiden mukaan Metalliliiton mukanaolon myötä kilpailukykysopimuksen piirissä on yli 85 prosenttia palkansaajista.

Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus keventää lupaustensa mukaisesti verotusta ensi vuoden alusta 415 miljoonalla eurolla.

Mikäli vielä kesken olevissa alakohtaisissa neuvotteluissa päästään kilpailukykysopimuksen mukaiseen lopputulokseen, on mahdollista että sopimuksen kattavuus nousee yli 90 prosentin. Tällöin veronkevennysten suuruus olisi 515 miljoonaa euroa.

Veronkevennyksillä kompensoidaan kilpailukykysopimuksen palkansaajien ostovoimaan aiheuttamia heikennyksiä. Kokonaisuutena palkansaajien verokuorma pysyy jatkossa suunnilleen ennallaan.

Suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on tyytyväinen sopimuksen syntyyn, mutta muistuttaa SAK:n tiedotteessa sopimuksen olleen palkansaajille raskas. Hänen mukaansa seuraavaksi pallo on yrittäjillä ja hallituksella.

”Hallituksen ja yritysten on puolestaan huolehdittava, ettei sopimuksella luotuja työllistämisen edellytyksiä hukata”, Eloranta sanoo.

Kilpailukykysopimuksen piirissä olevien palkansaajien työaika pitenee 24 tunnilla vuodessa ja voimassaolevia työehtosopimuksia jatketaan vuodella ilman palkankorotuksia.

Lisäksi työntekijöiden työeläkemaksu nousee asteittain 1,2 prosenttiyksikköä ja työttömyysvakuutusmaksu 0,85 prosenttiyksikköä. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017 – 2019.

 

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta työllisyyttä sekä vahvistaa julkista taloutta. Valtiovarainministeriö on arvioinut sopimuksen kasvattavan työllisyyttä noin 35 000 työpaikalla vuoteen 2020 mennessä sekä vahvistavan julkistaloutta noin 600 miljoonalla eurolla.

Vaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta ja esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on pitänyt todennäköisenä, että työllisyysvaikutus jää valtiovarainministeriön arviota pienemmäksi.

Asiantuntijoiden mukaan sopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät joka tapauksessa vasta viiveellä.

Lisäksi on esitetty, että sopimuksen seuraukset julkistaloudelle voisivat kääntyä jopa negatiivisiksi, mikä pakottaisi hallituksen uusiin leikkauksiin.