Kiista lisähakkuista: Suomella on nyt yllättävä vastustaja – EU:sta lähtevä Britannia

Suomen ehdotus: Kaataa voi 85–90 prosenttia metsien vuosittaisesta kasvusta, kunhan hiilinielu säilyy.
Kotimaa 4.10.2017 07:27

Hakattua metsää Kinnulassa 2. heinäkuta 2017. © RONI REKOMAA / Lehtikuva

Kiista metsien hakkuista kuumenee taas.

EU-maat päättävät kannastaan puun lisäkäyttöön ympäristöministerien kokouksessa 13. lokakuuta Luxemburgissa.

Suomen hallituksella on yllättävä vastustaja: Britannia.

Puolen tusinaa jäsenmaata brittien johdolla ajaa Suomea puun ja kuoren väliin. Ne tukevat EU:n komission tiukkaa linjaa.

Riidan taustalla on komission kesällä 2016 esittelemä lakipaketti, lulucf. 

Maankäyttöä koskeva lakiesitys tuo ensi kertaa hakkuut osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa. Sitoessaan hiiltä Euroopan metsät ovat nielu, ne siis viilentävät ilmastoa. Komissio haluaa varmistaa, että metsien ilmastohyöty ei heikkene lisähakkuiden takia.

Esityksessä tuleva puunkäyttö on sidottu menneisiin hakkuisiin. Laskentasäännöstä riippuen Suomen hakkuut lukittuisivat 2020-luvun alussa 71–75 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Hakata voisi toki enemmän. Mutta valtio joutuisi kompensoimaan lisäkuutiot esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia.

Jos komission esitys toteutuisi, Suomi, biotaloutta edistävä maa, joutuisi varmuudella maksumieheksi. Jo ensi vuonna hakkuiden ennustetaan lähestyvän 80 miljoonan kuution rajaa.

 

Jos kukin maa voi lukea tulevat metsäteollisuusinvestoinnit sallittuihin hakkuisiin, se johtaa ”kieroutuneeseen kannustimeen”, Britannia ja joukko muita maita kirjoittaa kannanotossaan.

Ilmastoneuvotteluslangilla puhutaan kuumasta ilmasta.

Jäsenmaa voisi tarkoituksella yliarvioida tulevan puunkäytön. Silloin laskennallisesti näyttäisi, että metsien hiilinielu on suurentunut, vaikka se olisi hakkuiden takia todellisuudessa pienentynyt.

Alkujaan kahdeksan maan blokki on supistunut kuuteen. Britanniaa tukevat yhä muun muassa Tanska, Belgia ja Hollanti.

Suomalaisia brittien aktiivisuus ihmetyttää.

”Iso-Britannia on lähdössä EU:sta”, muistuttaa neuvotteluita läheltä seuraava taho.

”Miten joukko jäsenmaita tukee Iso-Britanniaa, jota lakipaketti ei tule koskemaan millään tavalla?”

Viro on etsinyt kompromissia.

EU:n hakkuista otellaan kolme erää.

Syyskuussa Suomi sai ensimmäisen voiton EU:n parlamentissa. Parlamentti puolsi tiukassa äänestyksessä esitystä, joka ei rankaisisi lisääntyvistä hakkuista.

Toinen erä käydään EU:n neuvostossa eli jäsenmaiden kesken. Nykyinen puheenjohtajamaa Viro on etsinyt kompromissia.

Viro ehdottaa, että jäsenmaat saisivat joustoja hakkuisiin. Kompensaatio on laskettu hiilidioksiditonneina kunkin maan metsäpinta-alan ja hiilinielun koon perusteella.

Kokonaispotti 28 EU-maalle olisi enimmillään 360 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosina 2021–2030. Suomen siivu olisi vuosittain 4,4 miljoonaa tonnia.

Tuo hiilidioksidimäärä vastaa noin 4–5 miljoonan motin lisähakkuita.

”Viron ehdotus ei riitä meille”, sanoo metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hän muistuttaa, että komission alkuperäinen esitys on epäreiluin 5–10 metsäiselle EU-maalle. Viron mallissa kompensaatiota jaettaisiin kaikille jäsenille.

”Myös niille maille, jotka eivät sitä tarvitse.”

 

Suomi on tehnyt useita sovintotarjouksia.

Yhden ehdotuksen mukaan maa voisi hakata 85–90 prosenttia metsien vuosittaisesta kasvusta ilman, että puunkäytön lisäyksestä tulee laskennallista rasitetta.

Reunaehto on, että metsien on säilyttävä nieluina, eli niiden hiilivarasto ei saa pienentyä.

Suomen kaltaisissa ongelmissa ovat Ranska, Ruotsi, Itävalta, Baltian maat sekä joukko itäisen Euroopan metsäisiä maita.

Jos esitys hyväksyttäisiin, se olisi iso käännös kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Suomi voisi pienentää hakkuin suuren metsänielunsa, 35 miljoonaa hiilidioksiditonnia, lähelle nollaa. Suomen ilmastopaneeli, huippututkijoiden ryhmä, on varoittanut: lisähakkuut leikkaavat metsien hiilinielua vuosikymmeniksi.

”Meidän mielestä niin kauan kuin metsät säilyvät nieluna, ne tuottavat ilmastohyötyä”, Granholm tiivistää Suomen kannan.

Kioton ilmastosopimuksessa on rajoitettu metsien hiilinielun käyttöä. Suomi on voinut kuitata suurella nielulla lähinnä metsäkadosta johtuvat päästöt. Pellonraivaus ja rakentaminen hävittävät metsää.

Komission lulucf-ehdotuksessa metsäkadon päästöjä ei voisi enää hyvittää metsien sitomalla hiilellä.

Myös tästä tiukennuksesta Suomi on eri mieltä.

”Ehdotamme, että metsien hiilinielulla voi kompensoida yhä metsäkadosta johtuvia päästöjä”, Granholm sanoo.

Syntyykö lopulta Suomea tyydyttävä tulos?

Kun EU-maat ovat tehneet ratkaisunsa, alkaa kolmas ja viimeinen erä. EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto eli jäsenmaat aloittavat lakipaketista trilogit, kolmikantaneuvottelut.

Metsäneuvos Granholm on luottavainen, että lopulta syntyy myös Suomea tyydyttävä tulos.

”Jos ratkaisu pakkosanellaan, se ei paranna EU:n tulevaa päätöksentekoa.”

Suomen toive on, että yhteisymmärrys löytyy mahdollisimman pian, viimeistään alkuvuonna Bulgarian puheenjohtajakaudella.