Rahanpesuepäilyt kasvussa

Suomen kansainvälisessä rahaliikenteessä rahanpesuepäilyt koskevat eniten Venäjältä tullutta rahaa. Suomi ei kuitenkaan ole maailmanlaajuisesti rahanpesijöiden suosikki.

kotimaa 18.10.2019 06:00
Tiina Tenkanen
Pankkien on ilmoitettava epäilyttävistä rahansiirroista.
Pankkien on ilmoitettava epäilyttävistä rahansiirroista. © ALAMY / MVPHOTOS

Ennätysmäinen 130 miljoonan euron rahanpesurikos Venäjältä Suomeen käsiteltiin käräjäoikeudessa lokakuun alussa.

Maltalainen Pilatus Bank suljettiin rahanpesurötösten takia, ja niin ikään maltalainen Satabank sai kolmen miljoonan euron sakot samasta syystä.

Viron Danske Bankia epäillään osallisuudesta jopa 200 miljardin euron rahanpesuun.

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto arvioi maailman pestävän rahan määrän vastaavan 2–5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta vuosittain. Arvio liikkuu 715 miljardin ja 1,79 biljoonan euron haarukassa.

 

Suomi ei Keskusrikospoliisin mukaan houkuttele rahanpesijöitä.

Maailmanlaajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä Financial Action Task Force (FATF) on maa-arvioinnissaan todennut Suomen torjuvan rahanpesua ja terrorismin rahoittamista hyvin. Silti rahanpesu on merkittävä osa harmaata taloutta, joka rokottaa Suomen verotuottoja arviolta 2–3 miljardia euroa vuodessa.

Sisältö