Kesän helteet eivät ole sattumaa – takana on ilmastonmuutos

Kustaa Hulkko
Kotimaa 15.8.2010 09:00
Sää Sulkavan Iiniemi 4.elokuuta. Kuva Hannu Lindroos.

Luminen talvi. Kesän lämpöennätykset. Vaaralliset ukkosmyrskyt, raesateet ja syöksyvirtaukset.

Tuntuu kuin Suomen sää olisi tänä vuonna mennyt raiteiltaan. Samanlaisia tietoja tulee myös ulkomailta. Kesän lämpöennätykset on rikottu 17 maassa, Grönlannista lohkeaa jättimäinen jäävuori, Venäjällä kesän kuumuus tappaa ihmisiä ja ruokkii metsäpaloja.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta pitää selvänä, että lämpötilojen osalta kysymys ei ole vain luonnollisesta vaihtelusta, vaan maapallon kuumekäyrä nousee.

Tuomenvirta on kansallisen IPCC-työryhmän sihteeri. IPCC on YK-järjestöjen perustama tieteellinen asiantuntijaelin, joka arvioi ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.

IPCC:n vuonna 2007 julkaiseman raportin mukaan sään ääritilanteiden muutoksista selvin on erittäin lämpimien öiden määrän kasvu manneralueilla, kun taas viileimpien öiden osuus on vähentynyt.

”Lämpimät säät lisääntyvät ja kylmät vähenevät, koska maapallon keskilämpötila on kohonnut. Näistä asioista on kertynyt kohtuullisesti tietoa 1950-luvulta lähtien.”

Myös rankkasateet ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet, kun mittarina käytetään esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa jonkin alueen koko sademäärästä tulee rankkasateista.

”Näin ei ole välttämättä joka alueella. On myös alueita, joilla kuivuus on yleistynyt.”

Poikkeukselliset lämpötilat edellyttävät poikkeuksellisia ilmavirtauksia. Helteet ovat tulleet meille tänä kesänä erityisesti kaakon ja idän kautta.

Kuumat ja kosteat säät muodostavat otolliset olosuhteet syöksyvirtausten ja ukkosten muodostumiselle.

”Ukkosmyrskyjä syntyy usein kuuman ja viileämmän ilmamassan rajalle. Lämmin, kostea ilma on hyvä energian lähde myrskyille”, Tuomenvirta sanoo.

Ukkosolosuhteiden synty edellyttää myös ylemmän ilmakehän sopivia ilmavirtauksia. Sellaisia on tänä kesänä riittänyt.

Ennuste: vahingot kasvavat

Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtaja, vakuutusmatemaatikko Esko Kivisaari ottaa ilmastonmuutoksen todesta.

”Se on globaali uhka ja vakava asia myös suomalaisille.”

Sveitsiläiset ilmastotutkijat ovat ennustaneet myrskytuhojen kaksinkertaistuvan 70 vuoden kuluessa. Kyseessä on kuitenkin vasta ilmastotutkimuksen malleihin perustuva ennuste.

”Historiatieto ei sitä vielä tue – onneksi”, Kivisaari sanoo.

Vakuutustilastojen mukaan myrskyjen ja muiden sääilmiöiden aiheuttamat vahingot eivät ole lisääntyneet Suomessa.

Atlantilta tulevat voimakkaat myrskyt kohtaavat ensin Norjan ja Ruotsin. Suomi taas jää usein skandinaavisten naapurimaittensa katveeseen.

”Vahinkojen nousutrendi puuttuu silti myös Norjasta ja Ruotsista”, Kivisaari sanoo.

Kansainvälisten jälleenvakuuttajien keräämät tiedot taas kertovat, että globaalisti vahinkojen määrä on kasvanut jo noin 20 vuotta.

Kivisaaren mukaan trendin takana ovat kuitenkin pikemminkin sosioekonomiset syyt kuin ilmastonmuutos.

”Sosioekonomiset syyt tarkoittavat tässä yhteydessä yhdyskuntien haavoittuvuuden kasvua: yhä suurempia kaupunkeja rakennetaan paikkoihin, joihin niitä ei pitäisi rakentaa.”

”Kaupunkien rakentamisessa ei siis oteta riittävästi huomioon esimerkiksi tulva- ja myrskyriskejä. Sitten kun riskit toteutuvat, tuhoutuu paljon varallisuutta.”

Tämän kesän Asta- ja Veera-myrskyjen aiheuttamat kokonaisvahingot nousevat Finanssialan keskusliiton mukaan ainakin 30 miljoonaan euroon.

Asta kulki 30. heinäkuuta Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle ja kaatoi mennessään arviolta 600 000 kuutiometriä puuta. Veera-myrskyn voimakkaimmat ukkoset syntyivät 4. elokuuta Pirkanmaan seudulla, mistä ne liikkuivat Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Kainuun ja Koillismaan yli.

Merkittävä osa myrskytuhoista johtuu metsän kaatumisesta. Alle 30 prosenttia Suomen yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen varalta.

Aiheesta lisää
Ilmastonmuutos: Säästä ei pidä päätellä ilmastoa (Suomenkuvalehti.fi 13.8.2010)

Keskustelu

”Lämpimät säät lisääntyvät ja kylmät vähenevät, koska maapallon keskilämpötila on kohonnut. Näistä asioista on kertynyt kohtuullisesti tietoa 1950-luvulta lähtien.”

No oho, onpas pitkä ajanjakso tutkittavaksi, noin 60 vuotta. Se on todella merkittävä aikaväli maapallon historiassa, missään nimessä täällä ei ilmasto ole maapallon historian aikana muuttunut ikinä aiemmin, eikä se ikinä tule muutenkaan enää muuttumaan, vaan pysyy stabiilina niin pitkään kuin on joku, joka äänestäisi demareita.

Mistä näitä asiantuntijoita oikein satelee mediaan? Mihin on kadonnut asioiden laittaminen jonkinlaiseen perspektiiviin, entä mitä on tapahtunut median vastuulle tutkia asioita?

Ilmasto on muuttunut niin kauan kuin se on ollut olemassa.
Jos ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä, ei sitäkään ole juuri tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana. Ja vielä ei olla lähelläkään keskiajan lämpimiä aikoja.
Nyt lämpimänä kesänä nostetaan esiin tuo asia, että kesät lämpenevät ja talvet kylmenevät ilmastonmuutoksen takia. Mutta vielä toissa vuonna hoettiin, että kesät vilenevät ja talvet lämpenevät ilmstonmuutoksen takia.
Koittakaa nyt päättää.

Johan on Kustaalta lipsahtanut populistinen juttu. Että yht´äkkiä yksittäisen kesän säästä tiedetäänkin, millainen ilmasto on 300 vuoden kuluttua. -Olen samaa mieltä, Jepso :-)

Säätilan aiheuttamia tuhoja tulee tarkastella myös yhteiskuntarakenteen seurauksena. Jos maapallon väkiluku olisi yksi miljardi, kuka luulee, että väestö olisi asettunut niin luonnonoloiltaan epävakaisiin paikkoihin.
Pakistanin tulvien taustalla on jokien hallitsematon säätely.
Tämä taitaa olla suurin syy myös Kiinan tulvissa.

Suomen oloissa metsätuhot selittyvät sillä, että runsaassa sadassa vuodessa puumäärä on kymmenkertaistunut. Puupelloissa tavoitellaan yhden puulajin mahdollisimman nopeaa tuotosta. Siihen riukujoukkoon myrsky iskee aivan eri tavalla kuin hitaammin kasvaneeseen sekametsään. Vaikkapa hyönteisten tai eläinten aiheuttamista tuhoista nyt kommentoimatta.

”…Tuomenvirta pitää selvänä, että lämpötilojen osalta kysymys ei ole **vain** luonnollisesta vaihtelusta, vaan maapallon kuumekäyrä nousee”

Taisi jäädä kaikilta huomaamatta tuo ”vain”, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kuluvan kesän sää on kuluvan kesän sää, ihan kuin menneen talven sää oli menneen talven sää.

Ilmasto on muuttumassa, ja on riittävän todistettua, että fossiilisen hiilen käyttö vaarantaa ilmastojärjestelmän toiminnan. Tässä tilanteessa pitäisi keskittyä faktoihin eikä lietsoa tällaisia pöhköjä nettikeskusteluja.

No, on se sentään hyvä, että kuume nousee. Se on indikaattori siitä, että sairaus voi parantua. Kun kuume on noussut tarpeeksi l. maapallon väkiluku pudonnut puoleen, alkaa sairaus parantua. Tosin toipilasaika voi olla muutama sukupolvi, tai no pahimmassa tapauksessa muutama kymmenen…

Nopeampaan paranemiseen taitaa pystyä vain asteroidi tai komeetta, mutta sillä on ”lääkkeen” annostuksesta riippuen se huono puoli, että ”paraneminen” saattaa pahimmassa tapauksessa kestää muutaman sata miljoonaa vuotta, ja takeita ”aivovamman” laadusta ei pahemmin ole. Saattaapa kohtalona olla lopullinen ”kuolemakin”.

”Tuomenvirta on kansallisen IPCC-työryhmän sihteeri.”

Kysyitte sitten sihteerin MIELIPIDETTÄ. Kaverilla ei ilmeisesti mitään tieteellistä statusta ole (erikoistutkija kun ei ole mikään status. Tässä maassa on myös naistutkijoita ja muita astrologeja), kun ei jutussa viitsitty mainita… Ja jutuista päätellen tieteellinen painoarvo on hyvin pyöreä nolla.

KeijoGG kysyi edellä, että ”mistä näitä asiantuntijoita oikein satelee mediaan? Mihin on kadonnut asioiden laittaminen jonkinlaiseen perspektiiviin, entä mitä on tapahtunut median vastuulle tutkia asioita?”

Vastaukseksi todettakoon, että tässä noudatetaan maan tapaa. Suomalaiseen journalistiseen kulttuuriin kuuluu, että silloin kun julistetaan jotain nk. virallista totuutta, ei edellä mainittuihin seikkoihin tarvitse kiinnittää huomiota. Toimittajilta ei tällöin vaadita sellaisia perusasioita kuin faktojen tarkistamista ja asioiden asettamista oikeisiin yhteyksiinsä. Riittää, että vain toistellaan virallista liturgiaa tärkeän näköisenä.

Hyviä esimerkkejä tällaisesta koko mediakentän läpäisevästä täysin kritiikittömästä yhden totuuden saarnaamisesta ovat vaikkapa 1970-luvun YYA-liturgia ja juuri tämä nykyinen ilmastovouhotus.

”Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta pitää selvänä, että lämpötilojen osalta kysymys ei ole vain luonnollisesta vaihtelusta, vaan maapallon kuumekäyrä nousee.” Vastikään on todettu monen asiantuntijan voimalla, että ei yksi kylmä talvi osoita ilmaston lämpenemisen pysähtyneen! Näinhän se tietysti onkin.

Eikö homma sitten enää toimikaan, kun on kyse epätavallisen kuumasta kesästä? No, myönnettään toki, että ilmasto näyttää lyhyellä aikavälillä lämpenevän. Toinen juttu onkin sitten, mistä se voisi johtua!

Eikös ole puhuttu siitäkin, että lämpeneminen voi olla seurausta edellisen ”pikku jääkauden” päättymisestä.

Ja mitä tietokonemallin tuloksia lämpenemisestä (ihmisen vaikutuksen johdosta) on esitetty, niin keskilämpötilat ei ainakaan aikaskaalan alkupäässä ole mallin käyrää juuri noudattaneet.

Koskitar osuu aivan oikeaan viitatessaan tuohon ”pikku jääkauden” päättymiseen ja sen jälkeen alkaneeseen lämpenemiseen. Yksi yleisimmin käytetyistä tilastoharhautuksista on juuri se, että valitaan tilastokäyrän alkamisajankohdaksi sellainen vaihe, jolloin luvut ovat jostain syystä olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Näin saadaan sitten piirrettyä jyrkästi nouseva käyrä, joka osoittaa voimakasta kasvua!

Esimerkiksi rahoitusalalla tätä temppua on usein sovellettu mainoksissa, vaikkapa sijoitusrahastojen tuottoja esiteltäessä. Käyrät piirretään mielellään alkamaan laman kaikkein synkimmästä vaiheesta, jolloin saadaan aikaiseksi vahvaa nousua kuvaava käyrä – ja täten potentiaaliselle asiakkaalle mielikuva siitä että tähän rahastoon kannattaa sijoittaa, koska se on ”koko ajan” noussut näin rajusti. Mikäli käyrä olisi piirretty hieman pidemmältä ajalta, olisi mukaan mahtunut myös tätä nousua edeltänyt raju lasku. Sen myötä asiakkaalle saattaisikin muodostua jo aivan toisenlainen kuva kyseisen rahaston salkunhoitajien osaamisen tasosta…

Aivan vastaavasti ilmastotutkijat piirtävät lämpötilakäyränsä mielellään alkamaan 1800-luvun lopulta, jolloin keskilämpötilat ”pikku jääkauden” jäljiltä olivat vielä melko alhaalla. Tällä harhautuksella saadaan tavallinen maallikko kuvittelemaan, että nuo lähtötason lukemat olisivat jokin ”normaali” taso jolla lämpötilan ”kuuluisi” olla – ja että tämän jälkeen seurannut lämpeneminen on jotain aivan hirveää ja luonnotonta.

Jos lämpötilakäyrät olisi piirretty pidemmältä ajalta, jokainen pystyisi helposti toteamaan, että keskilämpötila ei ole koskaan ennenkään ollut vakaa, vaan tyypillistä ilmastolle on ollut nimenomaan lämpötilojen suuri vaihtelu: lämpimämpiä ja kylmempiä ajanjaksoja on esiintynyt aina ennenkin. Esimerkiksi tuota ”pikku jääkautta” edelsi keskiajan lämmin ajanjakso, jolloin keskilämpötilat monin paikoin olivat vielä nykyistäkin korkeampia – huolimatta siitä, että tämä nykyinen tilanne on eräiden paniikinlietsojien mukaan jotain aivan ennenkuulumatonta ja äärimmäisen vaarallista.

Koskitar ja Timo Raunio ovat tarkastelleet asiaa oikeasta näkökulmasta. Voi vain arvailla, millainen olisi tilanne, jos ilmasto ei olisi lämmennyt viimeisen 120 vuoden aikajaksolla. Voisi olla niin, että pohjoisessa olisi tunturien välissä laaksojäätiköitä, ekä se kovin lämmintä olisi etelässäkään. Kävin Saariselä tutturiketjun itäossa katselemassa maisemia ja siellä Talkkunapään maisemissa näkyy varmaan vielläkin jäljet onsiloj äätiköstä.

Maankuori on viimeisen etenkin 20 vuoden aikana ratkeillut, ja sen seurauksena olemme nähneet hirvittäviä ihmisiä kohdanneita onnettomuuksia. Niihin ei ihmiskunnalla ole mitään vaikutusta. Mannerlaatat jatkavat matkaansa työntyen päällekkäin kuten Tyynen meren itärannikolla tapahtuu ja saattaa lähi aikoina tapahtua myös Välimeren alueella.

Tulivuoret syytävät hiilidioksidia ja klooria ilmakehään suunattumia määriä. Keski-Atlantin selänteen jatkuva tuliperäinen aktiivisuus lämmittää Golf-virtaa, joka sitten sulattelee Arktikumin jäitä. Sen perusteella on alettu käyttää koilisväylään Euroopan ja Aasian välillä.