Kesämökkibarometri: Suomalainen ei tingi mökkeilystä

Kotimaa 23.3.2009 14:08

Tulkoon sadekesä, lama tai kasvihuoneilmiö, suomalaiset käyttävät mökkeilyyn arviolta 4,5 miljardia euroa vuodessa ja suunta on ylöspäin, kertoo tuore Kesämökkibarometri.

Perinteinen työleirimökkeily halonhakkaamisen ja huussin tyhjentämisen merkeissä vain alkaa vaihtua uudenlaiseksi työleiriksi. Noin joka kymmenes mökkeilijä on tehnyt mökiltään etätöitä ja yhtä moni on halukas tekemään niitä osa-aikaisesti.

Samalla mökkien varustelutaso nousee. Barometri kertoo, että puolet mökkiläisistä aikoo parantaa mökkinsä varustetasoa lähivuosina ja kolmasosa aikoo viettää siellä enemmän aikaa. Useammassa kuin joka neljännessä mökissä pidetään talvella peruslämpöä päällä.

Viime vuoden lopulla tehdyssä kyselyssä mökkiläisiltä kysyttiin, vaikuttaisiko polttoaineiden tuntuva hinnankorotus mökkeilyintoon. Kaksi kolmesta ilmoitti, että vaikka hinta nousisi kolmanneksen, eivät mökkimatkat siitä vähenisi.

Mökkien lukumääräksi arvioidaan noin 478 000:ksi. Määrä kasvaa vuosittain noin neljällä tuhannella.

Bittiä joka niemen nokkaan

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) piti mökkeilyä merkittävänä maaseudun elävöittäjänä. Kun maaseutukuntien väestö on neljännesvuosisadassa vähentynyt puolella miljoonalla noin 800 000:een, on mökkiläisten tuoma lisä merkittävä piristysruiske maaseudun kunnille.

Hän toivoi, että saataisiin luotua malli, jossa kuntaveroista voisi maksaa osan mökkikunnalleen. Lisäksi Pekkarinen kiirehti laajakaistastrategiaa. Vuoteen 2015 asetettu takaraja koko maan kattavalle mobiililaajakaistalle on Pekkarisen mielestä auttamatta liian kaukana.

”Kyllä se 3-4 vuodessa pitäisi toteuttaa”, Pekkarinen sanoi.

Kysely kertoo, että moni mökkeilijä olisi valmis ostamaan lisää palveluja mökillään. Erityisesti kaivataan rakentamis- ja korjauspalveluja, vartiointia, lämmitystä tai siivouspalveluja.

Tilastokeskuksen tutkija Markku Nieminen ei uskonut, että kyse olisi niinkään uusavuttomuudesta. Pikemminkin ajankäyttö muuttuu. Mökkiläinen viettäisi loma-aikansa mieluummin rentoutuen kuin saunan vuotavaa kattoa korjaamassa.

Kaksi kertaa kaksion sähköt

Sähköt löytyvät nykyään melkein jokaisesta mökistä. Yhdeksällä mökillä kymmenestä on sähköt, kolmella mökillä neljästä käytetään verkkosähköä.

Peruslämpö ja varustelutason nousu kasvattavat myös mökkien energiankulutusta. Keskimääräinen sähkönkulutus mökeillä on 3500 kilowattituntia eli noin kaksi kertaa kerrostalokaksion vuosikulutus. Pekkarisen mielestä tästä ei tarvitse huolestua; mökkien kulutus on koko Suomen sähkönkäytöstä promillen luokkaa, ministeri rauhoitteli.

Huussipuoli on vielä perinteisemmissä kantimissa. Kaksi kolmesta hoitaa vielä nämä tarpeet perinteisessä ulkohuussissa. Kompostikäymälä on joka neljännessä ja vesivessa 16 prosentissa.

Mökkien jätevesihuoltoa mullistaa EU:n jätevesidirektiivi, joka edellyttää, että haja-asutusalueillakin pitää hoitaa jätevesihuolto kuntoon. Ministeri ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö kompostoivien vessojen käyttöä ryhtyä aktiivisemmin edistämään yleistyvien vesivessojen sijaan.

”Täytyy myöntää, että huussipolitiikka hakee vielä muotoaan”, tunnusti Pekkarinen.

Teksti SK:n toimitus ja Nina Törnudd / STT

Kesämökkibarometri on Saaristoasian neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen yhteistyönä tekemä kyselytutkimus. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 2004, seuraava on määrä tehdä 2014. Barometri perustuu mökkeilijöille suunnattuun postikyselyyn ja muista lähteistä kerättyyn tilasto- ja tutkimustietoon.