Kerjäläiset jo pysyvä osa kaupunkien katukuvaa

Kotimaa 10.7.2008 14:46

”Kerjäläisyys on otettava huomioon, koska se on osa maailmaa, jossa elämme. Se, että asiaan on kiinnitetty näin paljon huomiota, todistaa, että emme ole turtuneet ihmisten hädälle”, pohtii sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.kerjäläinen
Kerjäävä romanialaisnainen kuvattuna Helsingin keskustassa kesäkuussa.

Kerjäläiset ovat tulleet pysyvästi Suomen kaupunkien katukuvaan. Kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia selvittäneen työryhmän mukaan kerjääminen on EU:n sisäisen liikkumavapauden haittapuoli.

Kerjäläisten määrän pelättiin lisääntyvän kesällä, mutta viranomaiskartoitusten perusteella kerjäläisiä on nyt vain alle sata. Yhteydenottoja kerjäläisasiasta on sisäministeriöön tullut Maarianhaminasta pohjoisimpaan Suomeen asti.

Sisäministeriön poliisiosaston poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen kertoo, että katukuvassa liikkuu myös muita ryhmiä, kuten kaupustelijoita ja katusoittajia.

”Näillä ei ole mitään tekemistä kerjäläisryhmän kanssa. Laittomuuksiin tullaan puuttumaan”, Ruokonen vakuuttaa.

Esitteiden avulla tietoa rekisteröintivelvoitteesta

Käytännössä kerjäläisten yhteydet viranomaisiin ovat heikot.

”Leimaa-antavaa on, että kerjäläiset välttävät ottamasta yhteyttä viranomaisiin. Toimeentuloturvaa ei haeta, eikä sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon oteta yhteyttä muutoin kuin äärimmäisessä tilanteessa”, Päivärinne kertoo.

Hän muistuttaa, että viranomaiset eivät voi ottaa kerjäläisiin yhteyttä ilman perustetta. Työryhmän linjauksen mukaan etenkin lastensuojelutapauksissa puuttumiskynnyksen tulee olla alhaalla. Viranomaisten on puututtava asiaan, jos kansalaisilta tulee ilmoituksia mahdollisista lastensuojelurikkomuksista.

Työryhmä ehdottaa teetettäväksi esitteitä esimerkiksi EU-kansalaisten rekisteröintivelvollisuudesta. EU-kansalaisen tulee rekisteröityä, jos hän viipyy toisessa unionin maassa yli kolme kuukautta. Esitteen avulla voidaan tiedottaa neutraalilla tavalla henkilöiden omalla äidinkielellä.

”Viranomaisetkin tuntevat huonosti rekisteröintivelvollisuutta. Esitteen avulla velvollisuus olisi helppo nostaa esille, jos esimerkiksi poliisi jo selvittää kyseisen henkilön asioita. Lisäksi niitä voitaisiin jakaa esimerkiksi katuprojekteissa, ja ne olisivat helposti tulostettavissa nettisivuilta. Tiedottamisen ei tarvitse olla monimutkaista, eikä vaativaa”, sanoo Päivärinne.

Poliisille raportti riittää, kaupungille ei

Poliisin näkökulmasta raportti on riittävä eikä lisäohjeistus ole tarpeen.

”Kerjääminen on tehtäväkentässämme vähäinen asia. Raportti menee meillä jakeluun, ja sisäministeriön poliisiosastolta vastataan tarkempiin kysymyksiin”, Ruokonen linjaa.

Helsingin kaupungin kannalta raportti ei sen sijaan riitä ohjeistukseksi.

”Meidän työmme vasta alkaa tästä. Nyt ruvetaan miettimään, mitkä ovat hyvät ohjeet tässä asiassa ja miten ne toteutetaan”, kertoo projektipäällikkö Johanna Seppälä Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosastolta.

Seppälä haastaa kuntia entistä parempaan yhteistyöhön. Poliisilla on koko maan kattava rekisteri, mutta kunnat kirjaavat asioita kukin omiin järjestelmiinsä.

”Vaikka ongelma on keskittynyt Helsinkiin, kerjäämistä esiintyy muuallakin. Niin ei pitäisi käydä, että kerjäläinen saa Kuopiosta sosiaalitukea ja matkalipun Helsinkiin, ja sitten hän on täällä meidän hoidossamme.”

Ministeri kehottaa suomalaisia auttamaan

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) pitää kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia pohtineen työryhmän raporttia realistisena. Suomessa kerjääminen on Euroopan mittakaavassa pieni asia, eikä radikaaleihin toimiin ole tarvetta.

Työryhmän esitystä Thors pitää yleiseurooppalaisena, sillä myös muualla on päädytty painottamaan lasten asemaa ja hyvää informaation kulkua.

Ministeri kertoo tarttuneensa Romanian romaneiden tilanteeseen europarlamentaarikkona jo 2000-luvun alussa. Asiat eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan kehittyneet toivotulla tavalla.

”Vaikka asiaan on satsattu Euroopassa huomattavasti, tilanne ei ole muuttunut. Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuunsa”, Thors painottaa.

Ministeri kehottaa suomalaisia miettimään, miten itse voisivat auttaa kerjäläisongelman ratkaisemiseksi. Hän ei tyrmää rahan antamista suoraan kerjäläisille.

”Liberaalina ihmisenä sanoisin, että ratkaiskoon jokainen itse, miten auttaa. Suurten kansalaisjärjestöiden kautta voi auttaa jo olemassa olevia ketjuja pitkin, sillä suomalaisjärjestöt ovat tehneet pitkään työtä Romaniassa”, Thors sanoo.

Teksti Maija Paikkala (STT)

Kuva Mikko Stig / LK

Työryhmä: Kerjäämistä ei pidä kriminalisoida

Kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia selvittäneen työryhmän keskeisimpiä linjauksia:

* Kerjäämistä ei pidä kriminalisoida. Rangaistuksien antaminen saattaisi lisätä rikollisuutta, kun Suomeen tulleet köyhät joutuisivat etsimään elantonsa muilla keinoin.
* Poliisi voi jo nykyisen järjestyslain perusteella puuttua häiritsevään kerjäämiseen. Nykyiseen järjestyslakiin ei ehdoteta muutoksia.
* Lastensuojelutapauksissa kunnan on puututtava asiaan aktiivisesti.
* Selvityksessä ei löytynyt viitteitä siitä, että kerjäläiset olisivat ihmiskaupan tai järjestäytyneen rikollisuuden uhreja.
* Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tietojen vaihtoon viranomaisten kesken. Tietoa ja ohjeistusta vaihdosta tulisi lisätä.
* Suomen pitäisi jatkaa vuoropuhelua Romanian kanssa ja pyrkiä vaikuttamaan EU:n kautta maan romanivähemmistön aseman parantamiseen.
* Työryhmän ohjeistus koskee etenkin sosiaali- ja terveysviranomaisia, poliisia ja maahanmuutosta vastaavia viranomaisia.

(STT)