Kenraali Arto Räty: Sodanajan reserviä leikattava rajusti

Kotimaa 7.9.2011 10:46

Lähes puolen miljardin euron lovi puolustusrahoissa neljässä vuodessa saattaa kaataa kolmanneksen Suomen sodanajan reservistä. ”Muutokset ovat merkittäviä ja pysyviä”, sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty.

Arto Räty on toiminut puolustusministeriön kansliapäällikönä vuodesta 2010. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Puolustusvoimien ja -hallinnon korkein johto on viime viikkoina rynnäköinyt äänekkäästi. Kenraalit ovat olleet huolissaan puolustusvoimien iskukyvystä kaavailtujen määrärahaleikkausten jälkeen. Nyt kuoroon yhtyy myös puolustusministeriön tuore kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty.

Räty toivoo, että puolustusvoimien tehtävästä ja toimintakyvystä käytäisiin Suomessa kunnon keskustelu. Hän haluaa, että puolustusvoimien rakenneuudistusta toteuttavat sotilaat ja virkamiehet saisivat poliittisilta päättäjiltä selvät tavoitteet ja ohjeet, miten homma pitäisi hoitaa. Aikaa ei kansliapäällikön mielestä ole paljon, sillä uudistuksen toteuttaminen on saatava liikkeelle. Sen toteuttaminen vie vuosia, mutta jo nyt pitäisi tietää, mihin tähdätään.

Puolustusvoimien yleistä kehittämistä on Suomessa perinteisesti ohjattu poliittisesti selontekomenettelyllä. Se on raskas prosessi, johon osallistuvat hallitus ja eduskunta yhdessä.

Selonteko ei nyt ehdi hätiin, vaan Räty toivoo poliitikoilta vastauksia nopeammin. Aikaa ei ole hukattavissa.

”Olisi ratkaistava muun muassa maanpuolustuksen yleiset tavoitteet. On mietittävä, haluammeko olla mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja millaisilla panostuksilla. Kuinka paljon puolustusvoimat voi osallistua virka-aputoimintaan, miten asevelvollisuutta kehitetään, mitä rakenteellisia uudistuksia tarvitaan”, Räty luettelee.

Puolustusministeriön laskelmien mukaan valtion säästötavoitteet ja yleinen kustannustason nousu merkitsevät, että vuoteen 2015 mennessä puolustusmenoista leikkautuu yli 400 miljoona euroa – pahimmillaan lovi voi olla jopa puoli miljardia euroa.

”Tämä merkitsee, että on tehtävä merkittäviä sodan- ja rauhanajan rakenteellisia uudistuksia. Kyseessä ovat pysyvät muutokset”, Räty sanoo.

Suomen reserviarmeija on nyt noin 350 000 sotilasta. ”Sodanajan vahvuus tule alas rajusti”, Räty laskee. Hän ei halua, että Suomi pitäisi papereissaan jonkinlaista haamuarmeijaa – sodanajan reservin on oltava todellisia, toimintakykyisiä joukkoja.

Tiedossa on myös, että asevelvollisten määrä vähenee. Tämä yhdessä määrärahaleikkausten kanssa johtaa todennäköisesti muun muassa varuskuntien lakkauttamisiin. Niistä Räty ei halua puhua tarkasti. Hänen mukaansa mitään lakkautuslistaa ei ole olemassa. Varuskunnissa on kuitenkin tällä hetkellä noin 1 500 tyhjää punkkaa. Yhdessä varuskunnassa on keskimäärin noin 1 000 asevelvollista.

Yleiseen asevelvollisuuteen Räty ei näe tarvetta puuttua. Se kuuluu suomalaiseen puolustusjärjestelmään. Siitä ei olla luopumassa. Mutta joitakin muutoksia säästöt aiheuttavat.

Puolustusministeriössä ei kuitenkaan uskota, että esimerkiksi palvelusaikoja lyhennettäisiin nykyisestä, alimmillaan puolen vuoden mittaisesta palveluksesta.

Rädyn huolten listassa ovat myös kiinteistöt. Niiden kunto ei ole paras mahdollinen. Esimerkkejä Räty löytää jopa omalta työpaikaltaan Kaartinkorttelista Helsingistä.

”Kutsun tuota ulkoseinää Groznyi-seinäksi”, kenraali viittaa vanhan korttelin julkisivuun.