Kemira: ”Sokli toisi lähes tuhat työpaikkaa”

Kotimaa 7.2.2008 13:11

Soklin kaivoksesta tehdään jo ympäristövaikutusten arviointia. Päätös syntyy vuoden kuluttua.
Sokli Grow How

Teksti Petri Pöntinen
Kuvat Markus Pentikäinen

”Fosfaatin hintakehitys on elämän ja kuoleman kysymys Soklin kaivoshankkeessa”, kertoo liiketoiminnan johtaja Antti Orkola Kemira GrowHowsta.

Suomalaisesta lannoitefirmasta enemmistön ostanut norjalainen Yara on luvannut tehdä päätöksen Soklin kaivoksesta vuoden kuluttua. Sokli sijaitsee Savukoskella lähellä Venäjän rajaa.

”Juuri nyt fosfaatin hinta on tosi kova. Jos se pysyy siinä, ei ole kahta ettei kaivosta avattaisi”, Orkola sanoo.

Fosfaattitonnin hinta oli pitkään 50-100 eurossa, nyt 150-200 eurossa. Maailman suurimmat tuottajat ovat Kiinassa, USA:ssa ja Marokossa.

”Hinta kulkee aina sykleissä, mutta on mahdollista, että hintataso jää pysyvästi korkeammalle.”

Kiinan ja Intian kasvava maatalous ja biopolttoaineiden tuotanto pelloilla lisää lannoitteiden kysyntää. Soklin apatiittifosforissa on vähän raskasmetalleja, mikä vahvistaa sen kilpailukykyä.

”Soklin malmiossa on fosforia 15-20 prosenttia, se on neljä kertaa rikkaampaa kuin Siilinjärven fosfori”, Orkola kuvaa.

Kaivoksesta tehdään parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia. Soklin fosfori voidaan rikastaa paikan päällä, jossain muualla Suomessa tai Venäjällä.

Rajan takana on 60 kilometrin päässä Kovdorin kaupunki, jonne malmi voidaan johtaa putkea pitkin. Reitti on halvin mutta riski on suurin. Venäjän puutullit arveluttavat myös kaivosyhtiöitä.

”Mikä on Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne 15-20 vuoden kuluttua?” Orkola kysyy.

”Maksaisin mielelläni jotain siitä, että toiminta on kokonaan omissa käsissä.”

On arvioitu, että Sokli toisi suoraan 250 työpaikkaa Itä-Lappiin, jos malmi rikastetaan lähellä kaivosta. Orkola laskee, että yksi teollinen työpaikka synnyttää neljä työpaikkaa välillisesti.

”Kaivos toisi koko seudulle lähes tuhat työpaikkaa”, Orkola uskoo.

Jos kaivos ja rikastamo avataan Sokliin, tarjolla on runsaasti myös perinteistä valvomotyötä. Orkola sanoo, että Kemijärven irtisanotut paperimiehet olisivat ”potentiaalisia työntekijöitä”.

”Rikastamo on erilainen kuin sellutehdas mutta prosessityössä ajattelutapa on sama.”

Lue juttu Itä-Lapin suurista hankkeista SK:sta 6/2008.