Kauhuskenaario: Ruoan hinnannousu yltyy hurjaksi

inflaatio
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuva Sari Gustafsson Lehtikuva
Nuori nainen ostoksilla K-Supermarket Kampissa Helsingissä 14. syyskuuta 2009. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva

Ruoan hinnannousu kiihtyy lähikuukausina ainakin viiteen prosenttiin. Näin arvioi inflaatioon erikoistunut tutkija Reijo Mankinen.

Suomessa ruoan hinta nousi tammikuussa 4,6 prosentin vuosivauhtia, kun keskimääräinen inflaatiovauhti oli tammikuussa keskimäärin 3,0 prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ekonomisti Reijo Mankinen kertoo, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnannousun vaikutus kolmen prosentin inflaatioon oli 0,6 prosenttiyksikköä. Ilman kahvia ja kivennäisvesiä ruokakorin kallistuminen kiihdytti inflaatiota 0,5 prosenttiyksikköä.

Elintarvikkeiden raaka-aineiden eurohinnat nousivat alkuvuonna maailmanmarkkinoilla 50-60 prosentin vuosivauhtia. Suomessa maatalouden tuottajahintaindeksi kohosi 20 prosentin vuosivauhtia loka-joulukuussa 2010.

Mankisen mukaan pääsyy hinnannousuihin oli maataloustuotteiden tarjontaongelmissa vuonna 2010. Esimerkiksi Venäjällä sato jäi vähiin kuivuuden takia: vehnän tuotanto vähentyi kolmanneksen ja ohran puolet edellisvuoteen verrattuna. Lehtitietojen mukaan venäläiset ostavat parhaillaan Suomesta perunalaareja tyhjiksi.

Niinpä Mankinen arvioi, että Suomessa ruoan hintatason nousu kiihtyy ainakin viiteen prosenttiin kevään 2011 aikana.

Rajumpikin hintapiikki on mahdollinen. Vuonna 2008 elintarvikemarkkinoiden tilanne oli samantyyppinen kuin nyt, ja Suomessa elintarvikkeet kallistuivat 7-8 prosentin vuosivauhtia.

Alvin nosto uuteen valoon

Pellervon taloustutkimus (PTT) ennakoi lokakuussa 2010, että ruoka kallistuisi tänä vuonna 3,7 prosenttia lähinnä kaupan ja teollisuuden hintasopimusten vuoksi.

Lisää hintapainetta tulee myös siitä, jos arvonlisäveroa korotetaan ensi vaalikaudella. Tähän mennessä hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat esittäneet alvin nostoa, mutta oppositio on suhtautunut siihen kriittisesti.

Todenäköisesti puolueet joutuvat miettimään valtiolle muita lisätulojen lähteitä kuin arvonlisäveroa, jos ruoan hinnannousun pahimmat skenaariot alkavat toteutua.

Nälkä kasvaa köyhissä maissa

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen raju nousu aiheuttaa maailman köyhissä maissa suuria ongelmia.

Maailmanpankki arvioi äsken, että ruoan kallistuminen on ajanut 44 miljoonaa kehitysmaiden ihmistä köyhyyteen viime kesäkuun jälkeen. Pankin köyhyysraja on 1,25 Yhdysvaltain dollaria eli 0,90 euroa päivässä.

Köyhyyden seurana on aliravitsemus, kun ihmiset syövät entistä vähemmän ja huonompaa ruokaa.

FAO ja OECD arvioivat viime vuonna, että tällä vuosikymmenellä esimerkiksi vehnän, maissin ja ohran reaalihinnat nousevat 15-40 prosenttia korkeammalle kuin jaksolla 1997-2006, ennen viime ruokakriisiä, ja kasviöljyjen hinnannousu ylittänee 40 prosenttia. FAO on YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö ja OECD rikkaiden maiden taloudellinen yhteistyöjärjestö.

Kysynnän kasvun ja hintojen nousun pääsyyt ovat selvät: kehitysmaiden elintaso nousee ja maailman biopolttoaineiden tuotanto laajentuu.

Aiheesta lisää
Totuuspuntari: Ruoan arvonlisäveron alennus menettänyt merkityksensä? (Suomenkuvalehti.fi 4.3.2011)