Kätten työ

Kotimaa 8.11.2007 08:28

Suomalaiset arvostavat hoitajiaan enemmän kuin johtajiaan, paljastaa SK:n tuore ammattien arvostustutkimus.

Teksti Tuomo Lappalainen

Helsingin Itä-Pasila 9. lokakuuta 2007. Tehyn valtuusto on juuri lyönyt lukkoon palkkatavoitteet ja terästänyt niitä uhkauksella hoitajien irtisanoutumisista. Tieto yllättää ja järkyttää: lakkoa on kyllä uumoiltu ja siihen on jopa varauduttu, mutta näin raju peli ylittää hurjimmatkin odotukset.

Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola punnitsee tiedotustilaisuudessa sanojaan tarkkaan. Jokainen painotuskin on tärkeä, kun miljoonayleisö pitää saada vakuuttumaan taistelun oikeutuksesta.

”On todella ikävä tilanne, että me joudumme viemään tämän näin raskaaseen toimenpiteeseen. Tämä yhteiskunta tuntuu olevan niin kova, että mikään muu ei auta”, hoitajien kapinakenraali pudottelee.

Yhden asian hän jättää sanomatta. Koko Tehyn strategia on pohjautunut siihen, että kovaan yhteiskuntaan on jo tullut murtumia. Sairaanhoitajilla on ollut pitkään kansalaisten tuki takanaan, eikä edes työtaistelu-uhka vienyt heiltä noin vain suuren yleisön sympatioita.

Kun Suomen Kuvalehti tutkitutti ammattien arvostuksen ensimmäisen kerran syksyllä 1991, sairaanhoitaja ylsi jaetulle 69. sijalle, samalle kuin agronomi ja palotarkastaja. Sen jälkeen Taloustutkimus on toistanut saman mittauksen neljästi, vuosina 1996, 2001, 2004 ja viimeksi tänä syksynä. Joka kerta tehyläiset ovat nousseet lähemmäs kärkeä.

Tuoreimman tutkimuksen mukaan sairaanhoitaja on jo Suomen kuudenneksi arvostetuin ammatti. Ei vielä aivan kirurgin tai ylilääkärin veroinen, mutta kuitenkin silmälääkärin, hammaslääkärin ja terveyskeskuslääkärin edellä – ja 160 sijaa ylempänä kuin agronomi.
Näin arvostetun ryhmän palkkavaatimuksiin suhtaudutaan aivan toisella tavalla kuin jos barrikadeilla olisivat esimerkiksi ahtaajat (244.), paperikoneenhoitajat (270.) tai tarjoilijat (307.).

Nopeita nousuja, rajuja laskuja

Sairaanhoitajat eivät ole ainoa ryhmä, jonka arvostus on 16 vuodessa kohonnut jyrkästi.
Useiden muidenkin vaativien mutta huonosti palkattujen naisvaltaisten ammattien rankkaus on tätä nykyä paljon korkeampi kuin 1990-luvun alussa. Lastentarhanopettaja on noussut 111. sijalta 22:ksi, lastenhoitaja 149. sijalta 17:ksi, perushoitaja 157. sijalta 33:ksi ja perhepäivähoitaja 263. sijalta 55:ksi. Kätilö oli vuoden 1991 tutkimuksessa 38., mutta nyt se on kivunnut sairaanhoitajan tavoin kymmenen kärkeen.

Arvojen myllerrys on muuttanut suomalaisten suhtautumista myös moniin miesten töihin. Palomiehen sijoitus oli vuonna 1991 vasta 146., kolme vuotta sitten viides ja nyt jo toinen. Kovassa nousussa ovat myös poliisi (143. sijalta 27:ksi), muurari (162. sijalta 68:ksi), suutari (206. sijalta 94:ksi), metsuri (239. sijalta 57:ksi), putkimies (245. sijalta 77:ksi) ja nuohooja (273. sijalta 106:ksi).

Monien perinteisesti arvostettujen ammattien hohto taas on himmentynyt rajusti. Insinööri kolkutteli 1990-luvulla parhaimmillaan kahdenkymmenen kärkeä, mutta enää se ei ole vähään aikaan mahtunut edes sadan ensimmäisen joukkoon. Vaikka vihreät arvot ovat muuten pinnalla kaikkialla, biologi on pudonnut kuudentoista vuoden takaiselta 36. sijalta toistasataa pykälää. Useat taideammatit ja yritysten johtamiseen liittyvät tehtävät ovat romahtaneet vielä enemmän.

Suomen kymmenen arvostetuimman ammatin joukossa ei ole enää yhtään samaa kuin 1960-luvulla, jolloin yhteiskuntatieteilijä Urho Rauhala julkaisi uraauurtavan tutkimuksen suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisesta kerrostuneisuudesta. Sen kärkikymmeniköstä professori on pudonnut 41:ksi, suurlähettiläs 75:ksi, piispa 168:ksi, ministeri 182:ksi ja maaherra peräti 276:ksi. Maaherra oli uusimman tutkimuksen nopein laskija: pudotusta yli 130 sijaa.

Trendi on jo pitemmän aikaa ollut selvä: opillista sivistystä arvostetaan koko ajan vähemmän, käden taitoja aina vain enemmän. Kymmenen nopeinta nousijaa ovat kaikki duunariammatteja, kymmenen nopeinta laskijaa erilaisia herran tai teoriaherran virkoja. Viidestä eniten arvostustaan menettäneestä ammatista neljä löytyy kirkon piiristä.
Luokkayhteiskunnasta ei ole jäljellä enää paljoakaan, sääty-yhteiskunnasta ei senkään vertaa.

”Arvostus ja arvovalta ovat eriytyneet”, toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen tulkitsee.

Lue koko juttu SK:sta 45/2007.

Viikon puheenaihe: Arvostetaanko ammattiasi tarpeeksi?
Kerro, mitä mieltä olet ja ota osaa keskusteluun.

Aiheesta lisää
Perhepäivähoitajien arvostus kasvoi eniten (SK netti 8.11.2007)
”Seikkailijoille on eri ammatit”
SK 49/1991 esitteli kahdeksan eri ammatinharjoittajaa.
Ammattien arvojärjestys 1991
Nuorilla tiukat kriteerit