Katoavat ladut: Hiihtoliitto haluaa resursseja keinolatuihin – sahanpurulle etsitään modernia haastajaa

Ensilumenladun rakentaminen maksaa noin 10 000–15 000 euroa kilometriltä.
Kotimaa 5.2.2020 17:30
Hiihtäjiä Hakunilan urheilupuistossa Vantaalla 7. tammikuuta 2020. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Jyväskylän kaupungin liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen on pitänyt vuodesta 1988 lähtien tilastoa siitä, milloin Jyväskylän seudulla on ollut luonnonlunta niin paljon, että hiihtoladut on pystytty ajamaan koneellisesti.

Häkkisen tilaston mukaan vuosina 1988–2006 Jyväskylässä oli vain kaksi talvea, jolloin luonnonlumen hiihtokausi kesti alle sata päivää. Vuoden 2006 jälkeen yli sadan hiihtopäivän on päästy vain kaksi kertaa.

Kehnoin talvi seudulla oli vuonna 2013–2014, jolloin päästiin hiihtämään luonnonlumelle ajetuilla laduilla vain 20 päivänä.

Kuluva talvi ei ole huonoin, mutta heikko se on ollut.

Häkkinen kertoo, että Jyväskylässä ladut ajettiin joulukuun puolivälissä, mutta tammikuussa kaikki suli pois. Tammi-helmikuun vaihteessa kaikki pääladut saatiin taas ajettua kuntoon. 

Tilastot eivät Häkkisen mukaan edes kerro koko totuutta. Tilanne on lumien suhteen vielä huonompi, koska 1980-luvulla latukoneet eivät olleet niin hyviä kuin nyt.

”Jos nyt olisi käytössä samanlaiset latukoneet kuin ennen, niin hiihtokausi olisi vielä paljon lyhyempi.”

Säilölumi makaa kesät paksun suojan, esimerkiksi sahanpurun alla. 

Lumettomuus harmittaa hiihdon harrastajia, mutta hiihtokilpailujen järjestäjille se on kohtalon kysymys. Jyväskylässäkin on suunniteltu hiihtokisojen siirtämistä Laajavuoren parin kilometrin mittaiselle ensilumenladulle, jos lunta ei muualla ole tarpeeksi.

”Aikaisemmin ei tarvinnut miettiä edes b-vaihtoehtoa, nyt pitää olla a, b ja c -vaihtoehdot”, Häkkinen sanoo.

Nykyään hiihtokausi alkaa monella paikkakunnalla ensilumenladulla. Se rakennetaan säilölumesta ennen kuin maahan on satanut tarpeeksi luonnonlunta. Säilölumi tehdään edellisenä talvena lumitykeillä, ja kesän yli se makaa paksun suojan alla. Yleisin suoja on ollut sahanpuru.

Hiihtokausi voidaan aloittaa myös niin, että lumi tehdään lumitykillä suoraan latupohjalle.

”Täksi hiihtokaudeksi Suomessa on rakennettu noin 35 ensilumenlatua säilölumesta ja noin pariinkymmeneen latuun lumi on tehty lumitykilllä tämän talven puolella, Facebookin Latutilanne -yhteisön vastaava Axa Sorjanen kertoo.

 

Lumiongelmat ovat saaneet Hiihtoliiton laatimaan olosuhdestrategiaa. Tavoitteena on turvata hiihtourheilun tulevaisuus myös Etelä-Suomessa.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen sanoo, että Suomeen pitäisi rakentaa riittävä määrä kilpailupaikkoja kansainvälisille kisoilla sekä kansallisille kisoille. Lisäksi tarvitaan alueellisia hiihtopaikkoja lajin harrastajille.

”Kansanterveys on otettava huomioon. Hiihto on perinteinen suomalainen urheilulaji. Meidän pitää miettiä yhdessä kuntien ja kaupallisten toimijoiden kanssa, mihin pisteisiin rakennetaan hiihtopaikat.” 

Hämäläisen mukaan ensilumenlatujen rakentaminen on usein kannattavaa. Rakentaminen maksaa noin 10 000–15 000 euroa kilometriltä.

”Kahden ja puolen kilometrin latu maksaa noin 37 500 euroa, ja siinä voi kolmen kuukauden ajan hiihtää satoja ihmisiä päivässä.”

”Hiihtoputket eivät yksistään riitä ratkaisuksi lumiongelmaan.”

Tulevaisuudessa latupohjat olisi Hämäläisen mukaan tarkoitus rakentaa niin, että niiden päälle voi rakentaa ladut tarvittaessa vähäiselläkin lumimäärällä. Kesäaikaan pohjia pitäisi pystyä käyttämään muuhun liikuntaan.

Hiihtoputkia Suomessa on seitsemän, mutta ne eivät Hämäläinen mukaan yksistään riitä ratkaisuksi lumiongelmaan. Putkien perustamis- ja ylläpitokustannukset ovat korkeat, eivätkä nykyiset kävijämäärät riitä siihen, että putket olisivat kannattavaa liiketoimintaa.

Ensilumenladuilla käytettävä säilölumi kestää luonnonlunta paremmin lämmintä ja vetistä keliä, kertoo Jyväskylän ensilumenladusta vastaavan Jyväslumi Oy:n Pekka SulkulaKaupungin ensilumenlatu kesti hyvin tämän talven lämpimät ja sateiset viikot.

”Syksyllä oli ihanteelliset olot, kun latu tehtiin. Oli pikkupakkanen ja latupohja oli jäässä. Lumen levityksen jälkeen oli sateisia ja lämpöisiä jaksoja, mutta niiden jälkeen tuli kylmempiä jaksoja eikä paksu lumikerros missään vaiheessa päässyt juurikaan ohenemaan.”

Jyväskylässä lumikerros latupohjan päällä on keskimäärin 80 senttiä paksu.

”Se kestää nelisen viikkoa, vaikka tulisi lämmintä ja sateista.”

 

Lumiongelman ympärillä yritetään tehdä myös liiketoimintaa. Kesäsäilytyksessä käytettäviä lumensuojamattoja valmistavan Snow Securen toimitusjohtaja Mikko Martikainen uskoo alan mahdollisuuksiin. Matot siis korvaisivat sahanpurun suojamateriaalina. 

Suomalaisyhtiö tähtää kansainvälisille hiihto- ja laskettelumarkkinoille. 

”Hiihto on luonnollinen liikuntamuoto. Kun käy katsomassa vaikka Oittaan latua [Espoossa], niin siellä on väkeä pilvin pimein.”

Martikainen kertoo, että viitisen vuotta sitten Norjassa hiihtoliitto kutsui hänet tilaisuuteensa pohtimaan hiihdon lumiongelmaa.

”Mietittiin, että mitä tehdä, kun ihmiset ja lumi ovat eri paikassa. Nyt tähän on vielä tullut ilmastonmuutos.”

Martikainen on jopa tehnyt suunnitelmia katoksista latujen päälle, jolloin sateisellakin kelillä hiihtäjiä riittäisi.